Illete wilishimma yaa illete mikitta bikkaanchonsa so’rate yaate.
Qaaqquullu Illete xaginaati baxxino xagisaanchi dokter Addisu Worquhu FBC ledo assino hasaawinni xawisanni; mitte mittenti Ille lee mikitta afidhino. Tini mikitta halante lamenti Illuwa taalo mitto raga qolte doyissa loosonsa ikkinota coyi’ranno.
Illete wilishimma qarri kalaqamunninna yannate gedensaanni kalaqamara dandaannoho. Kalaqamunni kalaqantanno wolishimma 4 agani gedensaanni leeltara dandiitannoha ikkanna xaginaatunni higate kaayyo heedhannose. Yannate gedensaanni kalaqantanno wilishimma kayinni maxanxire horonsi’ratenna darre xagisi’ratenni higgara dandiitanno.
Roore anga Itophiyaho kalaqantanno wilishimma giddora higge doyitino Illete wilishimma ikkitinota qummeessannohu dokter Addisu; wole gobbuwara kalaqantannoti gobbara higge doyitino Illete wilishimnmanna aliranna wororritte doyitanno Illete wilishimma ikkitinota xawisino.
Gobbara higge doyitannoti Illete wilishimma lamu dani xaginaatu harinsho afidhinote. Umi xaginaati sayikki dirira, layinki xaginaati kayinni settikki diri aana ikkinota coyi’rino. Sayikki diri yanna yinanniti manchi beetti ilami yannaranna sasu diri yannara heedhannoti Illete gumi lopho taalo dikkitino. Qaaqquullu ilantanno woyte 16mm bikki nooseha ikkanna sayikki dirinsa geeshsha 23mm ikkitanno yiino.
Mittu jawu manchi iIle kayinni 24mm ikkitannota kulloonni.
Konni garinni xagisi’rate Illete gumi sasu dirinni lophosi gudino yine ammannanni daafira xaginsanni yaanno xagisaanchu.
Settu diri geeshsha hadhanno korkaati Ille la’’ate lopho settu diri geeshsha ikkitinohuraati yaanno. Ikkeennano roore yannara gobbara higge doyitannoti Illete wilishimma xaginaati settu dirinni ikkiro doorrannitaati dokter Addisu xawisinohu.
Vayitaamin ‘D’ anje mannimmate giddo kalaqqanno fayyimmate qarra
Hiittino dagoomu bissa (qaaqquullu, wedellu, geerru) Vayitaamin ‘D’ anjenni gawajjantara dandiitannota ogeeyye kultanno. Roore anga quchumu teesaano arrishsho giwaarate rosichinsa ajinoha ikkino daafira Vayitamin ‘D’ anjera reqeccaawate kaayyonsa luphiima ikkitinota kullanni.
Vayitaamin ‘D’ anje abbitanno fayyimmate qarrubba mereerinni hallu xisso, nyogoorete xisso, mikitate shaqqanna leqe yaa, surrete xisso (Alzayimere woy hawate qarrinna boorrasu) afantannota kultanno.
Qarunni arrishshote xawaabbinninna sagaletenni afi’nanniti Vayitaamin ‘D’ miqicho kaajjishate luphiima kaa’lo assitannotaati ogeeyye coyidhannohu.
Ikkado arrishshote xawaabba afi’ratenni miqicho hiiqqammetenna shaalatenni gargara dandiinanniha ikkanna kalaqamunni arrishshote xawaabba afidhannokki mannootira sagaletenni woy xagichunni afidhanno gede assinanni yitanno.
Vayitaamin ‘D’ anje heedhuro nyogoorrete seella loosi gufusamanno; nyogoorete seella gumultanno loosira hasissanno hormoonna kalaqantanno gede Vayitaamin ’D’ jawa qeecha afidhinota ogeeyye ledde huwachishshanno. Tini hormoonna kayinni mannu hagiidhanno gedenna keeraancho hedo hedanno gede kaa’litannote yitanno.
Vayitaamin ‘D’ anje hedote kiphama kalaqqanno; konninnino mannootu boorrasu giddoranna sodhino surrete qinaawo widira reekkantara dandiitanno. Arrishsho giwaaratenni ikkado Vayitaamin ‘D’ afi’ranna Vayitaamin ‘D’ anjenni kalaqantannota fayyimmate qarrubba gargadha dandiinannita amaaltanno.
Arrishsho giddose mannimmate hasiissannotanna gawajjitanno caange amaddino daafira batidhuro gogu kaanserera reqecceessitannota kultannori ogeeyye, konne gargadhate barru taali arrishsho horonsi’ra hooga hasiissannota huwachishshanno.
Ledoteno, Vayitaamin ‘D’ mikitate fayyimma agaratenni badhete miqicho kaajjishshatenni dhibba gargadhate amanyoote qineessite dhibbunni gatisse, surrete fayyimma taashshate widoonni luphiima kaa’lo assitannota qummeessitanno.
Vayitaamin ‘D’ afi’rate soodo arrishsho woy hawarro arrishsho uddaniweelonna qiwaatiweelo ajanni ajeenna 30 xiqqeessira lamalate giddo shoole barrubbara giwaa’ra hasiissanno.
Bue:- A.A Yuniversite Fayyimmate Sayinse Kolleeje
Mulu care roore anga ayeoo gawajjitanno?
Mulu care mulu giddo afantanno shaafu guminni kayise qolleete kaase (Golf kuwas) geeshshi bikki hee’rasera dandaannotanna uurrinshunniha ikkinokki suude afidhino kaajjado kuuso ikkase kullanni.
Mulu care maati?
Xagisaanote xawishshi garinni; care shiilote, asidetenna maxinetenni loosantino kaajjado carete kuusooti. Mulu care shumate boombe giddora e’uro shumate du’namate harinsho cufatenni mulu darshanno gede assatenni shumate boombe dhookkanno gede assitara dandiitannota huwachishshanno. Konninni, jawa xisso kalaqantara dandiitannota xawissanno.
Mulu care kalaqamara kaimu maati?
Keeraancho ikkinokki saga’late amanyoote, bikku aleenni ikkitino mannihimmate qelpheepho, reqecceessanno fayyimmate qarrinna mite mite xagga batinye mulu carera kaima ikkitanno koorkaatta mereerinni balaxotenni kullannireeti.
Luphiima pirootiine hattono maxinenna sukkaare batidhino sagalla batinse horonsira, ikkado waa aga hooga mulu care kalaqamara korkaata ikkitanno.
Mulu care hiittoonni gargadha dandiinanni?
Mulu care kalaqantannokki gede gargadhate saga’late hayyo soorro lendanna assa hasiissannori batinye qoropho noota ammannanni. Lawishshaho; 3 Liitire waa agatenni shumaa’nanniha shumate bikka 2.5 Liitire ikkanno gede assa hasiissannota amaallanni.
Ledoteno, saga’linanni bude taashshira; lawishshaho, maxinetenna pirootiinete amadonsa batidhino sagalla horonsira hooga, gati mu’ronna gummate laalo horonsi’ra, saga’linanniha maalu bikka ajisha, ikkado kaalshiyeeme amaddino sagalla saga’la) hattono labbino hayyo mulu care gargadhate kaa’litanno doogga mereerinni afantannoreeti.
Mulu carera reqeccaabbannori ayeeooti?
Reqeccaawa lainohunni koo-tee widoonni roore anga labballu aana kalaqantannota ogeeyye kultanno. Xaphoomunni gaamaareessimmate diri giddo afantanno mannooti reqeccaabbannota xawissanno.
Mulu care xisso malaatta maati?
Roore anga mulu care malaate leellishshukkinni keeshshitara dandiitanno xissote dana ikkitinota xawinsanni. Care kalaqantuhu gedensaanni kayinni mulunni ka’e shumate boombe widoonni heedhanno harinsho aana xisso kalaqqanno daafira malaatta leella hanaffannota ogeeyye coyidhanno.
Xaphoomunni handaaru ogeeyye gutunnire assitino malaatta mereerinni; luphiima midaadu xisso macciishshamme hee’ra, midashshu miqichi woroonni badhete xisso, ufuuffatenna woriidi godowu kifilera luphiima xissote macciishshamme, shuma fultanno yannara xissote macciishshamme hee’ra, shumate dani soorrama (duu’ma, bunu dananna woy rooze ikka) yitannori afantanno.
Ledoteno, booraabbinotinna busha foole afidhino shuma, mule mule shuma muddanna wole yannanni baxxino garinni shumate bati’ra xissote malaatta ikkitinota xawinsanni. Mulu care korkaatinni kalaqantanno xisso carete millimmo harunsite basese soorritara dandiitannotaati ogeeyye coyidhannohu.
Aleenni xawinsiri rosantinori mulu care malaatta ikkitanna baxxino garinni luphiima xissote macciishshamme heedhuro, luphiima qasirate macciishshamme, looqqi assanna tushshiisha heedhuro, iibbabbatenna qiijajjishate macciishshamme kalaqanturo, mundee karsantino shuma heedhuronna shumaarate qarramate akati hee’riro rahotenni fayyimmate xaawa ha’ra hasiissannota amaallanni.
Mulu care xaginaate afidhino?
Mulu carera xaginaatu noota ogeeyye buuxissanno. Xaginaatu kayinni carete daninna bikki garinni babbaxxannota ogeeyye kultanno. Bue:- Health Line
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Arfaasa 9, 2016 M.D
