“Ketera’’ cuu”attote ayyaani feeffato hawarro cuuate waa konfanni amuraateeti. Atse Yikunoamlaaki gashshooti yannara 12ki sanira hanafaminotanna Atse Gebremesqel gashshootinni 15ki sanira xawoho ayirrisamanno gede lallanboonnihu Cuuammete ayyaani ayirrisama feeffattora iibbino garinni ayirrisamanno. Ayyaanu ayyaanaame amma’no dhagge noosiha ikkasinni baxxinohunni Ortodokisete Kiristinnu amma’no harunsaanonni hala’ladunni ayirrisamannoho.
“Ketera’’ (Kofa) yaanno qaali Gi’’iizete qaale ikkanna waa kofa, waa kofe amada yitanno tiro uynoonniho.
Cuuammete ayyaani feeffattora ayirrisamannohu Keteru ayyaani diru dirunkunni amma’note harunsaano Arfaasa 10 cuuammete ikkanno waa kofatenni aananno barri Arfaasa 11 Cuuammete ayyaana ayirrisate gamba yitannonna harunsaano cuuantanno gede qixxeessitanno baseeti.
Ledoteno, qooxeessaho afantanno Ortodokisete Kiristinni amma’note minnanni konfoonni wayi qooxeessubbbara daase mi’natenni amma’note seera ikkinoha Taawoota gashshitanno.
Amma’note annuwino qixxeessidhino basera gamba yite huuccatto assitanni galtanno. Maganu masaalaanchu Musera ‘’Taawootu heera ani ki’ne ledo heera’ya malaateeti’’ yee xawisinosi qaale gumultanno.
Cuuammete ayyaani Itophiyaho hiittoonni hanafami?
Cuuammete ayyaani Itophiyaho hanafamino yitannoti seeda yannara keeshshitinoti babbaxxitino hedo ka’annoha ikkanna; xaa yannara iillino amuraate amadanno gede hanafisiissino yine kullanniri noota mashalaqqubba leellishshanno. Ikkollana, lowo yannara mashalaqqubba faajje assitanno garinni Cuuammete ayyaani Itophiyaho ayirrisamanno gede “Qullaawu Laalibala” qarunni hanafisiisinota kullanni.
Qullaawu Laalibala Itophiya 1157M.D hanafe 40 dirrara massaginoho.
Konni Cuuammete ayyaana baxxinohunni Ortodokisete Kiristinni amma’no harunsaanonni iibbinonna ayyaanaame amuraatubbanni ayirrisamanno. Amma’note harunsaano quqquxantanni agadhitanno ayyaana ikkasinni haaro uddanonni feeffatte mittimmatenni fulte ayirrissanno. Qaaqquullu Kiristinna ka’anno. Cuuantanno yaate. Harunsaano timbiliqqe fulte cuuantanno. Kaaliiqansa galattanno. Faarsitanno. Kaaliiqi jawimma faarsotenninna guweenyunni leellishshanno ayyaanaati.
Ga’a Kataru ayyaanaati. Arfaasa 10/2016M.D. Arfaasa 11 Cuuammete ayyaana qarunni ayirrinsanni barraati. Ayyanaame amma’no “Cuuamme’’
“Cuuamme’’ yaanno qaalira cuuama, hayishshi’ra, co’icha ikka, yitanno tiro uytanno. Cuuammete feeffatto barri Ketera (Kofatto) yaamamanno. Amma’note harunsaano ayyaana ayirrinsanni basera leelte feeffatote barrinni hanaffe hagiirrunninna huuccattotenni ayirrissanno.
Tenne yannara amma’note massagaano kofattote doyichira ayyaanaamo amuraate harissanni Kiristoosi Cuuamme dhagge qaagiissitanno faarso shiqishshanno. Qullaawa qaaleno rosiissanno. Huuccatto assitanno. Cuuammete kofatto loonsoonniwa Wongeela nabbambi gedensaanni amma’note annuwi ayyanna ayyanaame huuccatto assite gamba yitino amma’note harunsaano cuu’anno. Amma’note harunsaano konni ayyaanira jawa illachanna ayirrinye uytanno. Korkaatuno, ayyaanu Kiristoosi “Felege Yordaanoosi” Lagira cuuamino lawishsha hendanni ayirrinsanniha ikkino daafiraati.
Cuuammete ayyaani ayyanaamo amuraatesi budunna balchoomu amuraatinni ledo xaadise amadinoho. Konninni, haammata daganna dagoomi ayyaanaame faarsora ledote babbaxxitino Afuubbanni duuchu gari budu godo’lensa xawoho leellishshanno. Ayyaana ayirrisate Cuuammete base hadhanno manni ayyanaho albaanni egennantino egennamano hooggo hakko barra mittimmatenni hagiirrunni magansidhanno, faarsitanno. Qooxeessinsa budinna balchoomi garinni sirbitanno.
Konni barrinni ayino waajjikkinni giddosita hedonna macciishshammesi fushshi’ranni hagiirrunni xawisanno. Mittimmatenni godo’linanni barraati. Konninni ledo amadisiisame, mine assi’rinokki labballinna seennu jaaloomitte hasi’rannonna xaadateno jawa kaayyo gede assine la’nanni. Wedellu galtete ikkitannonsata hasidhannonna xaaddanno; egennantanno. Kiristaanu amma’no harunsaano konne ayyaana babbadamooshshu nookkiha baxillunninna mittimmatenni ayirrissanno. Ikkinohura, ayyaanu daga mimmitu ledo xaadisannoho; gamba assannoho; mimmito kaa’latenna halammete bude lossannoho.
Cuuammete ayyaani Itophiyaho lowontanni iibbinonna hala’ladunni ayirrisamanno gede assitinori woloottuno noota mashalaqquwa leellishshanno. Mootichu Izaanira albaanni noori gashshaano Kiristinnu amma’no faajjetenni adhitinore ikkansa leellishshanno tajubba afi’rate didandiinoonni. Kayinnilla, Izaana kiristinnu amma’no harunsaancho ikkasi leellishshannoti kinchu aani borro anfoonnihura Kiristinnu Itophiya einohu shoolki sanira woy 330 M.D ikkasi borreessinoonni.
Konni ledo amadisiisaminohunni, Kiristinnu Itophiya ei gedensaanni umikki yannara Fireminaaxoosi yinanni Phaaphaasichi massaginota dhagge kultanno. Isino Phaaphaasimmasi Baara wido ha’re adhe higinohu shoolki sanira ikkasinni dhaggete rosu goli tenne mashalaqqe irkise rosiisanni keeshshino.
Xaphoomunni shoolki sanira Kiristinnu Itophiya eino yaannohunni dhaggete fullahaanono rosiissanni keeshshitino; rosiissannino afantanno. Ninkeno 12ki kifile rosinke geeshsha noo rosu deerrinni dhaggete rosu golinni harunsinoommohuno konneeti.
Aleenni ka’u hedo noo gedeenni heedheennanni Ortodokisete Kiristinnu amma’no kayinni tenne hedo diadhitanno. Korkaatuno, Iyyesuus Kiristoosi Yordaanoosi Lagira cuuaminohu 30 dirisinniiti. Qullaawu maxaafino yaannohu konneeti.
Ikkollana, Kiristinnu amma’no Itophiya e’inohu Iyyesuusi Kiristoosi cuuama ledo amadisiisaminohunni ikkinotano kultanno mashalaqqeno no. Dhaggete fullahaano kayinni mootimmate deerrinni hattenne yannara Izaana yaamamanno gashshaanchi Kiristaana ikkoommo yiinohu shoolki saniraati yitanno. Techo geeshshano hedote badooshshi hee’rirono Cuuammete ayyaani kayinni seedu sanira ayirrisamanni dayno.
Kiristinnu Itophiya einohu 34M.D ikkinota kultanni yekkeerantannori haammatu borreessaanonna fullahaano no. Ikkollana, Ayyaanu amma’notenna budu hornyubbanni ledo xaadinse xawoho ayirrinsanni dangoonniha ikkasinni; duuchu garinni giddosiinni amadino horinyubba xiinxallineenna kalqete Halantino mootimmuwara Rosu Sayinsetenna Budu uurrinshara (UNESCO) amammandannikki dona ikke borreessaminoti qaangannite.
Cuuammete ayyaani Halantino Mootimmuwa Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinsha kalqete Dona ikkanno gede borreessiinsoonniha ikkanna; ayyaana ayirrinsanni gara kalqete amammandannikkiha 4ki Dona assine borreessiinsoonni. Cuuammete ayyaani Arfaasa 11 Itophiyu Ortodokisete amma`no widoonni xawoho ayirrinsanni ayyaanaati.
Kalqenkera xaa yannara amammandannikkinna manchi beetto riqibbino Donna yine su’minoonniri giddonni Itophiyaho Cuuammete ayyaana lede Masqalu, Fichee Cambalaalla (Sidaamu Diru soorro ayyaani), Gadu Amanyooti (Oromote budu gashshooti) ayyaanna kullannireeti.
Konni handaarinni loonsoonni jawu loosi giddo 2003M.D fulinohu amammandannikki doni agarooshshi sumimmete sanade Awuropu kiironni 2006 Itophiyu adhite malaatissu gedensaanni gobbate deerrinni 86 daganna dagoomu Donna hattono kalqete riqibbinota shoole donna borreessantanno gede assinoonniti kullannite.
Kuri dagate jironna hornya ikkitino Donna garunni agarooshshe assine latinse daa’’attote (Turizimete) iillo assatenni dagganno ilamara saysanna handaarunni agarranni eo abbitanno garinni illacha tunge loosa hasiissanno.
Gobbanke noose ayyanaame, budu, dhaggetenna hattono babbaxxitino ikkitubbanni ayirrinsantanno amuraatubba amammandannikkita woy uurrinshunni noo Donna ‘‘UNESCO’’ borreessiisse Afirikunni umita ikkitino. Xaa yannara kiirotenni honse ikkitannota amammandanni Donna ‘’UNESCO’’ borreessiinsoonni. Qoleno, amammandannikki Donna yine gaammoonniri giddo shoole Donna borreesiinsoonni.
Itophiyu haammata Donna nooseta ikkasenni tenne haammata Donna ilamate saysate ragaanni qansootu ikko mootimmanna hajo la`annonsa bissara qeechu noonsa.
Itophiyaho albi warinni hanaffeno ikko xaa geeshsha dancha hornyubba amaddino Donnara hasiisanno garinni illacha tungoonnikkita le’nanni. Konne qarra tiratenni huwanyo kalaqate looso albinni woyyaawino garinni loosa hasiissanno.
Ilama budensa, dhaggensa balchoomansa seekkite affanninna ayirrissanni hattono bowirsitanni hadhanno gede agarranni.
Itophiyunnihu bulduuddu budillaanchunna amma’note budinna ayyaanna bowirtanno gede albillichono suffannota assate jawa dilaala fula hasiissano.
Ga’a Arfaasa 10 hanafe Kataru woy Kofate ayyaana, hattono Arfaasa 11 Cuuammete gobbankera babbaxxitino qooxeessubbara iibbino garinni ayirrinsanniha ikkana haammata Baarawidi daa’’ataanono ayyaanu beeqqaano ikkitanno. Baarawidinni daggannori kayinni waajjuullu calla ikkitukkinni Itophiyu qansootinna ilamano haammatte dagge beeqqitannoho.
Tayxeeha Cuuammaete ayyaanano baxxinoha assannosihu kayinni sa’u muli barrubba kawa Itophiyu ilamanna qansoota ikkitinori Baarawido heedhannori gobbansa dagge budinsanni, dhaggensanninna dagoominsanni ledo egennantannonna gobbansara agarrannninsa haruma wortanno gede Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) hattono Turizimete ministere widoonni layinki ilama yine woshshatto assineennansa daa hanaffino yannara ayirrisamannonni nooha ikkasiiti.
Ledoteno, hawalle Cuuammete ayyaanira keerunni, mittimmatenni iillishinke! Dancha ayyaana!
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Arfaasa 9, 2016 M.D
