Baca amma’no,baca,budenna balchooma hanqaffino Itophiyu gobba yanna yanna agarte diru giddo Kalaanderunni bande worranninte gede budunna amma’note ayyaana ayirrissanno gari techo kalqe maccansanna illensa ninkewa tugganno gede assitanni daggino. Konninnino addi addi budunna amma’note ayyaanna “UNESCO”tenni borreessiissanni afantanno.
Ayyaanu amma’notenna budu hornyubbanni ledo xaadinse xawoho ayirrinsanni dangoonniha ikkasinni; duuchu garinni giddosiinni amadino horinyubba xiinxallineenna kalqete Halantino mootimmuwara Rosu Sayinsetenna Budu uurrinshara (UNESCO) amammandannikki dona ikke borreessaminoti qaangannite. Kunni garinni kalqete amammandannikkiha 4ki Dona assine borreessiinsoonni.
Kalqenkera xaa yannara amammandannikkinna manchi beetto riqibbino Donna yine su’minoonniri giddonni Itophiyaho Cuuammete ayyaana lede Masqalu, Fichee Cambalaalla (Sidaamu Diru soorro ayyaani), Gadu Amanyooti (Oromote budu gashshooti) ayyaanna kullannireeti. Kuni ikkanni noohu Itophiyu turizimetenni kalqe ille goshooshinohuraati yine afoo wonshine coyi’ra dandiinanni.
Konni handaarinni loonsoonni jawu loosi giddo 2003M.D fulinohu amammandannikki doni agarooshshi sumimmete sanade Awuropu kiironni 2006 Itophiyu adhite malaatissu gedensaanni gobbate deerrinni 86 daganna dagoomu Donna hattono kalqete riqibbinota shoole donna borreessantanno gede assinoonniti kullannite.
Ayyaanaho yinannihu,hattono amma’no calla dibiiffanno. Mittimma gutunni biinfenna sense ikkinanni ikkitooti ikkinniina. Mittimmankeno ayyaannankenna budinke giddo xabbanno. Budinkeno mittimmanke gido leellanno.
Ayyaanu noosi hala’ladu adhamooshshinna afamishshinni UNESCOte borreessamasira albaanni Afriku ayyaana assine adhinanniha ikkanna “African Epiphany” yaamamanno su’minni afamannota addi addi mashalaqqe kultanno.
Cuu”attote ayyaani UNESCOte kalqete dona ikke borreessamate korkaatta cuu”attote ayyaani hundinni hanafe keerunniha, baxillunniha, mittimmannihanna roduuwimmate xawishsha ikkatenni techora iillino ayyaana ikkasiiti.
Ayyaanu amma’notenna ayyaanaame amadosinni sainohunni ninkennino sa’’e xaphooma Afriku dagara ayyaanu naaxxille uddisiisannoha, gobbankeha dancha suude gatamarannoha,ha’nura budenke kalqete egensiisannoha, Itophiyu daga mittoonsitanno siiwo ikkasi UNESCOte borreessamasira qara korkaataati. Kuni halaali techo Turistootu Cuuammete ayyaanira beeqqitanna leellanni no.
Aantino ilama agarooshshe assitara, ayirrissaranna ayirrisiissara hattono illensa diikkichi gede agartara hasiisanno. Konnira kayinni kalqete dona ikke borreessamino daafira agarooshshuno ikko amadooshshu gutunniha ikkinohura qarru deama dihasiissanno. Kalqenniha ikkirono Cuuammete ayyaani ayiddi ninkeenti.
Cuuattote ayyaani kaimunna safo amma’no ikkiturono; konninni ajinokki deerrinni dagoomittete amadonna ikkitubba qoteho harisanno. Kuri mereerinni mittu baxamate woyi hasamate akata kalaqannohonna hakko bikkinni seennu darawonsa labballi ledo illetenni hasaabbanno, heewisantanno, addi addi godo’le leellishshanno, qote qote gantannohonna hakkiinnino hadhe hadhe mine kalaqidhanno kaayyo kalaqantannoha baxxino barra ikkasinna kunino saalu gede ikkikkinni hoolaahu nookkihanna dagoomu fajjo afi’rinoha isinni agarranniha ikkasiiti.
“Loome ola” mitto ayyaanu biso ikkitinotanna gagasu aana illachinshe tuga bareendetenni guwisiissanno barri hee’riro kuni cuu”attote ayyaana ikkanna baxxinohunni baadiyyete gobbate qarqartora ayyaana kaima assinohu illete baxilli suutunninna ilammoonni qa’’e xiinxalline cimeeyye soya rosantinota ikkitanna; batinyootu minino tenne harinsho sainoha ikkasi naaxxissannote.
Ayyaanu haammata ikkitubbanna seesi murgo harinsanniha ikkanna Armonikunni sirbitanno shiimiidi gaamonni hanaffe huwantannita, baxxinohunni ayyaanu aana afaminohu Itophiyu qansichi umisi qooxeessi bude, uddi’ra, faarsonna godo’le, gumulatenni ayyaanaho uyinanni ayirrinyi woleho agurreenna ninkera nafa halchishannonke.
Wo’mante kalqenni dagganno daa’’ataano, xiinxallaano, koyisantino wosinna, dipiloomaatootu, odeessaano wole ayyaanu iibbara korkaata ikkitanna insarano konne darga afamate korkaati ayyaanu iibbille ikkansa maala’linanni xawissanna macciishsha rosantinote. Tayxeno kuni techo geeshsha noohunni roorino garinni hosanno yine batinyootunniwa agarranni hee’noonni hajooti.
Mittimmate giddo baxillu no;baxillu giddo dhuku no;dhuku giddo bareende no;bareendete giddo qeelle no qeellete giddo jireenyu,latishshunna lopho no. Ayyaannankenna budu balchoommanke konne leellishshanno. Kuni leellannohu ninkera calla dikkino kalqeteeti;korkaatuno budunna amma’note ayyaannanke roore kalqetenni “UNESCO”te borreessantanni nooyya. Konne qorxikkinni ilamate sayisate kolishsho diqillo buuranno ibiliisa mittimmatenni reembo. Dancha ayyaana!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Arfaasa 9, 2016 M.D
