Xeena calla agadhite dirunni Mitte higge latisidhanno daga soorro diabbitanno. Soorro abbate illenke iimira calla kayisa doorsha dikkitino. Illenke iimira kayisa kaaliiqa hexxa ikkiturono; manchi beettira kaaliiqi babbaxxino doorsha horoonsidhanno huwatatenna kalaqate ikkitanno buqqee uyino.
Manchi beetti heeshshosi woyyeessate addi addi hayyo kalaqanni kaaliiqi uyinota buqqee horoonsi’ratenni tenne kalqe woyyeessinanni hayyo kalaqanni afamanno. Ninkera kayinni baca egenno hasiissukkinni xeena calla agadhatenni fulate hattono dirranno xeeninni baatto hoshooshantannokki gede gorsu,laayyotenna lasote loossa kaayyo haadhe daggino hedooti.
Bahsho shiimmaaddu hee’ne ronseemmo yannara jiogiraafete giddo baattote hoshooshama agaratenni egennantino Konsote baatto lawishshunni kayinsannanke qaageemmo. Kuni hada laayyote woy lasote loosooti.
Laayyotenna lasote loosira baatto hoshoosshamatenni gatisate xeena ganara feeffatanno woyite balanxe qixxaambanni doogooti. Kunino dubbu agarooshshira badhe ikkitinori giddo mitto ikkino.
Laayyotenna lasote loosira dagate beeqqo hasiisanno. Konni albaanni laayyitenna lasote looso Polotiku hajo assine la’nanna huwantanni. Kayinnilla gobbate hajo ikke latishshaho badhe ikkinotanna haanju harumira wowe ikkinota me”u huwantoommo? “Isera minnanna xushsho maaxxino” yaanno maammaashsha ikkoonkenke. Xa daga baqqi yitino. Laooshshu soorro kalaqantino. Kuni ikkiro gobba lattannota kawaanni buuxa dandiinanni. La’nannino hee’noommoreeti.
Xa hee’noommo yanna Gorsu yannaati. Gorsu latishshi xeena agadhatenni woxxeenna baatto loosidhe galtino daga bashsho dirunni lamenna sase marro latisidhanno gede kaayyo. Konnira deama hasiissannokkitanna mittimma gobba latisi’ra hasiissannota huwata busullete.
Xeena calla agadhite dirunni Mitte higge latisidhanno daga soorro abbitannokki daafira,gobboomu deerrinni Gorsu latishshira noo injo garunni horonsi’ra hasiissanno.
Sidaamu Qoqqowira hala’lado Gorsunni lattara dandiitanno baattonna waay injoo noo gede xiinxallotenni badate dandiinoonni konni albaanni.
Konni kaiminnino qoqqowu deerrinni jajjabba Gorsu latishshi pirojektubba loonsanni afammannita mashalaqqe xawissanno.
Gorsu latishsha halashsha yekkeerote shiqqannokki hajaati.Saeno, gobbate gede gobbanke sagaletenni umose dandaate assitanno sharrora Gorsu latishshi handaari noosi qeechi hala’ladoho. Konni kaiminnino federaaleteno ikko qoqqowu mootimma Gorsu latishshi handaarira jawa illacha tugge millissanni afantanno. Qoqqowubbateno Ejensete deerrinni uurrinseenna ejensete tungoonni illachi garinni gobbate gede assinanni hee’noonni sharrora qeecha hasiissanno.
Gorsunni lattanno Pirojektubba hasi’noonni jawaantenni ha’rate widoonni laanfe leeltanno gedeno kullanni. Konnirano korkaatu gede assine la’nanniri dikkote gea hooganna kontiraakiterootunniti ikkadimmate anje qara ikkitinota xawinsanni. Ikkollana, gobbate gede Gorsu Ejensera uynoonni illachi kaiminni qarrubba tayinse hasi’noonni gumulora iillate kaajjine loonsa agarantanno.
Gorsu latishshi loosi gobbateno ikko dagankera noosita hala’lado horo huwatatenni baalunku qeechasi fulara hasiissanno
Gorsunna laayyote latishshi loossa aana illachinshe loosankenni dagooma horaameeyye assa dandiinoommo” yaanni ballaho Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi kalaa desta Ledamo coyi’rinoti qaangannite.
Tayixe dirinni gorsunna laayyote loosinni loonsanni hee’noonni loosi mageeshshaatiro xawisate guuta mashalaqqe dinoe. Ikkollana nirihunni la’niro Gorsu pirojekitubba maassantannanna looso hanaffanna la”ate dandiinoommo. Kuni kaajje sufiro gobbate deerrinni amandoonni dirunni lamenna sase hinge baatto latisi’rate mixo jeefo gantanno.
Qoqqowunniha diru laalchonna laalchimma lossate gorsunna laayyote latishshi loossa aana illachunni loosatenni dagooma horaameeyye assa dandiinoonni.
Mitte baattono qatume galtannokki gede baatto loosidhe galtino laashshaano sumuu assatenni loonsoonni loosi tayixe guma laalanni no qoqqowoho.
Pirezidaantichu amaalete mini songo aana qoqqowu mootimma 2015 baajeettete diri loosu gumulshi ripoorte shiqishi yannara huwachishino garinni; qoqqowoho sai baajeettete dirinni heeshshote oolto ga`labbisatenna dagoomunnita latishshu horaameessimma buuxisate kaa`litanno loossa gumulantino.
Kokke bero itoomma yite techo dihasiisannoe yitannokkita ikkituna kaaliiqi baattote giddo karino waay doorsha horoonsi’ne baatto latisa aye qeechaatiyya? Techo baatto laayyotenna lasotenni soqantannokki gede assinummoro ga’a hakko qooxeessi shamenna qufo horichoho ikkannota kula shii’re madaadhinohura lkassa dikkitanno? Itophiyu Baatto barru baala Seemote yinanna hee’ra anera di egemmantannoena laayyotenni latinso;gorsunni qufinso;meessaneeto hudetenni gargadhine kalqete ikkino!
Bakkalcho Arfaasa 2, 2016 M.D
