Itophiyu haammata amma`notenna budillicho ayyaanna ayirrinsanni gobbaati. Leellishubbate gobbaanni gobbate dagaha hundi qajeelle leellishshannori, dhaggete kaima xawissanno jiro hala`ladunni afantannose. Gobba kalaqamunni, budunni, qalote borronninna hayyote gummanni, donunni, arkiyoloojetenni baraadhino. Batinye turizimete goshoosho afantanno gobba ikkitinota leellishshannoti baca mashalaqqubba no. Sase kume dirra tareessitino dhaggenna goshooshote jiro techono tajubbatenni xabbe leeltanno.
Tenne jiro turizimete goshshoosho widira soorranna hakkiinnino horaameessa ikkate ragaanni xaano baca looso loosa agartanno. Gobba tenne jiro kalqete dagara egensiisasera albaanni qansootise baxxinohunnino haaro ilama tenne jiro garunni affaranna ayimmase kaima huwattanno gede assate aana loosa hasiissanno.
Ayiddu shotisinoha wolu ayirrisannokkinte gede ayimmate kaima ikkinoha, Itophiyimmanke xawishsha naaxxillinke buicho ikkitino dhagge, baattote afollo hattono turizimete jiro baalinke seekkine afa agartannonke. Togo ikkirooti goowanke gotti assine; waajjinummokkinninna egennotenni wole kalqe “dukkisamme” yaa dandiineemmohu.
Muli dirra kawa Itophiyu mootimma turizimete handaari aana illacha assatenni loossanni afantanno. Baxxinohunni Itophiyu daga gobbansa affanno gede jawaachishshanni no. Budunnita dhaggennitanna kalaqamu turizimete goshoosho egensiisatenninna qansootu kuri jirubba towaattanno gede, kaajjadu xaadooshshi hee`rannonsa gede eewaancho xiiwo assitanni no. Konnirano turizimete ministere widoonni “egennohe Itophiya” yitanno millimmo qixxeessine Itophiyu daganna Itophiyu ilama gobbansa affanno gede baqqi assinanni afammanni.
Baxxinohunni xaphoomu ministirchi widoonni Itophiyu ilama gobbansara e`anno gedenna budinsanna dhaggensa ledo xaadooshshe kalaqqanno gede woshshatto assatenni konni albaanni nooha kaajjinokkiha towaanyotenna xaadooshshu doogo hiiqqate wo`naalsha assitanni no.
Muli barri kawano xaphoomu ministirchi gobbaydi gobbuwara heedhannoti “layinkiti Itophiyu ilama” gobbansara dagganno gedenna dhaggete, budunna ayimmansa ledo xaaddanno gede woshshatto assino. Turizimete ministereno konni kaiminni kuri Itophiyu ilama gobbansara dagganno gede amandoonni amuraate lainohunni xawishsha uyitino.
Gobbayidi gobbuwara heedhanno layinki ilamara assinoonni woshshatto garinni uurrinsoonnita dagoomu amaale mine gambisaanchimmatenni massaggannoti turizimete ministere ministiricho ambaasaadder Naasiise Caali odeessaanote coyidhino garinni; “Ilantinoonni bayichira higge” yaanno su`mishsha uyinoonniti layinki Itophiyu ilama woshshatto sase doyichonni harinsannite.
Konni garinnino umi amuraati “fakkana budu kaimi`nee ledo xaadde” yaanno massagote hedonni Sadaasa 20ni kayse arfaasa 30 geeshsha harinsanni. Tini yanna qole kiristinnu amma`no harunsitannori widoonni gannunna cuuattote ayyaanna ayirrinsannita ikkase anfoonnite. Ayyaanna baxxinohunni Itophiyu ortodokisete amma`no harunsaanowa addi garinni iibbite ayirrisantannore ikkansa amuraatu harinshora injoo kalaqqanno.
Layinki doyichonni harinsanniti Itophiyu ilama amuraati qole “dhaggete kaima`ne affe” yaanno massagote hedonni harinsanniha ikkanna: konne amuraateno ammajje 20ni kayse dotteessa 30 geeshsha harinsannita ministircho qummeessite; Itophiyu ilama gobbansara afante Itophiyu dhagge garunni affannota, ayimmansa ledo xaaddannoha ikkanno yine agarrannita coyidhino.
Ledoteno sayikki doyichonni “haruma`ne worre, fooliishshonnita yanna`ne coomishidhe” yaannohunni Ella 10/2016 M.D kayse wocawaaro 20/2017 M.D geeshsha harinsannita ministircho xawissino. Harinshotennino Itophiyu giddo layinki ilama diyaspooru dagoomi kifile gobbannita goshooshote jirubba towaatatenni, gangalatu bayichubbaranna wolootta fooliishshote bayichubbara yannansa sayisatenni keeshsho assitannota egensiissino.
Ministircho gobbayidi gobbuwara heedhanno layinki Itophiyu ilamara gobba woshshatto assitino korkaati gobbate baxilli macciishshammensa dhaabbanno gedenna gobbansa ledo noonsa mittimma kaajjitanno gede dandiisate ikkinota egensiissino.
Woshshatto adhite gobbansara dagganno Itophiyu ilamara Itophiyu diilallote doogo tikkeettete waaga dirrissannonsatano xawissino. Hoteella, daa“atisiisaano uurrinshuwa hodhishshu owaante shiqishaano addi garinni waaga heeshshi assite dukkisate qixxaabbinotaati coyidhinohu. Baxxinohunni gobba giddora e`anno yannara raqisamanna hasiissannokki hajubba xaaddannonsakki gede lifixxino gumuruuketenna immigireeshiinete owaante aate dandiissanno akatubba injeessinoonnitano xawissino.
“Gobbayidi gobbuwara afantannori Itophiyu ilama gobbansa ledo xaaddanno gede loossa loosantanni keeshshitino” yitinoti ambaasaadericho; konni albaanni babbaxxitino gobbuwara heedhannori Itophiyu ilama woshshatto shiqqeennansa Itophiya dagginotano qaaggissitino. Xaphoomu ministirchino babbaxxitino yannubbara gobbayidi gobbuwara afame kuri dagoomu kifilla xaadatenni hasaawisinotanna konninni kainohunni addi addi qixxaawubbanna kakkaooshshu kalaqameenna Itophiyu ilama gobbansara daanna xaadooshshe kalaqa dandiitino yitino.
Ministirchote xawishshi garinni; konni albaanni babbaxxitino gobbuwara heedhannori Itophiyu ilama gobbansara dagganno gede assa dandiinoonni. Ikkolla ikkinnina ilamate reekko hasiissannota ikkase korkaatinni layinki ilama diyaaspooru aana illacha assa hasiissino. Konninnino insa gobbansara dagganno gede koyisanna maatensa gobba, budunna dheggete ledo egennantannonna xaaddanno gede assa hasiissino. Konne assa hoongiro ilamate mereero reekko heedhannokki gedenna xe`ne kalaqantanno gede korkaata ikkanno.
Tini gobboomu woshshatto tittirshu mixubba nooseta ikkase coyidhinoti ministircho; ilamate mereero buusa kalaqa jawa illacha uyinoonnise hajo ikkitinotaati buuxissinohu. Itophiyu ilamanna Itophiyu mereero noo xe`ne ruukkisate hattono gobbaanni heedhanno qansooti Itophiyu budi, dhaggenna balchoommawiinni xeertidhannokki gede assa hasiissannota kayissino.
Konni ragaannino babbaxxitino gobbuwarano togoo rosichi noota xawisse; baxxinohunni Israeelenna Chayina labbino gobbuwa labbeemme qixxaawubba qixxeessatenni ilama gobbansa ledo kaajjadu xaadooshshi hee`rannose gede loosansa horaameeyye assitinonsata coyidhino.
Tittirshu mixubba mereerinni ambaasaaddericho layinkihunni wortinohu layinki ilama diyaaspooru dagoomi kifilla gobbansa affuhu gedensaanni wole kalqete kifilera egensiissaranna ambaasaadderimmate qeechi hee`rannonsa gede assate. Kunino turizimete handaara halashshate aleennino addi addi investimentete doorshubba halashshate ragaanni horosi luphiima ikkitinotaati huwachishshinohu.
Turizimete ministere tenne woshshatto massagganni afantannohu gobbate giddorano ikko gattino kalqera egensiisa dandiinanniti haammata turizimete jirubba hee`ransanni ikkinota xawissannoti ambaasaaddericho; konne Itophiyu daga uminsa affanno gede hattono wolootta kalqete kifillara ambaasaadderimmatenni egensiissanno gede assate luphiima wo`naalsha assinanni hee`noonni yitino. Kuni wo`naalshi gobbaanni nooti Itophiyu daga, Itophiyu ilama hattono layinkiti Itophiyu ilama kuri haammata turizimete jirubba affanno gede gobbansannino naaxxillu macciishshameennansa egensiissanno gede turisitete timo lexxora qeechansa fultanno gede dandiisanno yiteno huwachishshino.
“Koye nooti Itophiyu daga layinki ilama diyaaspooru wedelli ga`a gobbate kaayyora woowancho ikkansa huwata hasiissannonsa” yitinoti ambaasaaddericho Naasiise; korkaata xawissanni gobba gatamarantannohu giddoonnino gobbaannino heedhanno qansootisenni ikkinota xawissino. Ikkinohurano kuri qansooti baxxitino macciishshamme macciishshantannonsakki gedenna Itophiyu biso ikkitinota affanno gede gobbate giddo heedhanno baalunku qansooti yawo ikkitinota huwachishshino. Ikkinohurano tenne yawo Itophiyu daga adhite woshshatto assinoonninsa layinki Itophiyu ilama adhite dukkissanno gedeno woshshatto shiqishshino.
Ambaasaadder Naasiise konni albaannino xawishshisenni coyidhino garinni; Itophiyu gobbaanni heedhannota Itophiyu daga, Itophiyu ilama gobbansara dagganno gede faajjete woshshatto assitanna kuni umiha dikkino. Konni albaanni kovid fayyanna gaance turizimete handaari aana kalaqqino qarra tiratenna handaara baqqi assate hattono gobbaanni heedhanno qansooti gobbansa ledo kaajjino xaadooshshi hee`rannonsa gede dandiisate yaatenni gobbansara e`anno gede woshshatto assinoonninkanni.
Konninnino Itophiyu giddo ayirrinsanniti dirunniti amma`note ayyaanna, budillaancho festivaalubba hattono addi addi yannubba horonsidhe Itophiyu ilama dagganno gede assinoonninkanni. Konninnino mitte miliyoone Itophiyu ilama gobbansara e`e mixi`noonni garinni mittimmansa leellishshino. Yannateno haammata konni albaanni affinokki gobbate kifillara hodhite bude, dhagge, kalaqama la“anna gobbansa daafira ikkado egenno afidhanno gede assa dandiinoonni. Fooliishshonsa yannano gangalatatenninna dagansa ledo ikkatenni sayissino. Dagginowa higganno woyteno gattino kalqera Itophiya ambaasaadderimmatenni riqibbe egensiissino.
Konni loosinni batinyeho loosu kaayyo kalaqate aleennino qiiddino turizime wirro baqqi yitanno gede jawu loosi loosaminotano coyidhino. Tennenkuraati ilamate reekko suffanno gedenna Itophiyu ilama wosinimmate macciishshamme macciishshantannonsakki gede sufotenni tenne woshshatto assa hasiissinohu.
Itophiyu kume dirrati, gobbate mootimmate dhagge, biifadu budinna ayimma noonsa daganna dagoomi gutunni baxantenna mittimmatenni ledante heedhanno gobba ikkase xawoho leellanno halaaleeti. Konneno gobbaanni ilante lophitinori “layinki Itophiyu ilama” afa noonsa. Dagase illete baxissannota, macca e`annonna banxannire ikkitino balchoomma ayidde, budinsanna balchoominsa allaggichu hinaasannotanna baxillaanchoho hagiirre kalaqannoha ikkasi bisunni dagge afanna konni balchoomi beeqqaancho ikkate qoossono noonsa.
Itophiyu daga diina mittimmatenni sharrante qeeltannorenna bayirroonyinsa ayirrinyira gutunni uurritannoreno ikkansa kawira gobbansa dagge adiwu qeelle dhaggewinninna wolootuwiinnino dhaggete jirubba huwata noonsa yitanno ammana noonke. Baalunku qansichi Itophiyimmasi shaangisikkinninna dayino dagoomi budinna ayimma butukantukkinni mitteenni kume dirra heerate dhagge ayiddeno ikkansa ayidduwiinni macciishsha hasiissannonsa. Insano tenne dhagge, budunna biifado gobba ayidde ikkitinota afate tini gobboomu woshshatto lowontanni hasiissannota ikkase qixxaawote kifilenkeno ammantanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Sadaasa 25, 2016 M.D
