Manchi beetti giddosinni hedannoreeti filiqqisannohu. Konnira, hiikku manchino ikko dagoomu mimmitu ledo danchummatenni sumuu yaa dandaa noonsa. Mimmitoho maaro assate rosichi hiittenne yannarano hasiisanno yee ammananno.
Wolu garinni, jawaatu meenti kalqenke soorrate wolqa noonsa; hasi’rannore assatenni badhera higannokki daafira duuchu dani soorro abba dandiitanno. Konnira, jawaatu meenti kalqenkera lowontanni hasiissannonketa xawisinonke.
1979M.D Yirgaalamete quchumira ilamino. Umi dirimi rososi Hawaasa Adventistete rosi mine harunsinoha ikkanna; layinki dirimi rososi Hawaasa Taaboori 2ki dirimi rosi mine rosino. Jawiidi rosu uurrinshanni Mannu jiro gashshooti rosu golinni Alfa Yuniversitenni dipiloomunni maassaminoha ikkanna; Seelo Internaashinaal Seminaari yaamantanno uurrinshanni Gashshootu rosu golinni umikki digirenni maassamino. Ledoteno, Addis Ababaho afantanno ‘’Vision International’’ yaamantanno Ameeriku Yuniversitenni (VIU) Gashshootu handaarinni layinki digiresi adhinoha ikkanna; sayikki digiresino (PhD) tenne Yuniversitenni maassamino. Hattono Gashshootu rosu goli xiinxallonni Gaanaho DMT Yuniversitenni ayirrinyu Dokitereete afi’rino; techohu wosinchinke Bereket Asnaaqe (Dr).
Wosinchinke Bereket Asnaaqe (Dr) babbaxxitino gobbuwara kalqoomu qajeelshubba adhino. Gobbate giddonna Baarawido afantanno gobbuwarano addi addi barera Gashshootu (Leadership) handaarinni qajeelshubba uyno.
Itophiyu giddo kalqoomu dagoomi halammenni Miinju latishshinna pirojekite sooreessa ikke loosanno gede ‘’International Interdisciplinary Innovation Center of Life’’ ‘Alliance of the peoples of the world’ Itophiyu Ambaasaaddere assineennasi owaatanni afamanno.
Bereket (Dr) heeshshosi rosichinni haammatu wedelli laooshshe woyyeessatenna dancha hedo kalaqatenni haammata gobbuwara rosicho uyno; rosiisannino afamanno.
Xaa yannarano ‘’SRM Holistik Rosunna Qajeelshu Kubbaaniya’’ uurrisatenni massaganno. Wosinchinke ledo assinoommo keeshsho aananno garinni shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Uurrinsha looso hanaffinohu mamarrooti?
Bereket (Dr):- ‘’SRM Holistik Qajeelshunna amaalate uurinsha yaannohunni 2006M.D looso hanaffino. Ilamate heeshsho woyyeessate aana illachishatenni ajuuja amadde ka’inoti uurrinsha gobboomu deerrinni duuchu handaari soorro abba dandiinanni huwanyonna ogimma lophitanno gede loossanno. Baxxinohunni, wedellu, massagaano, rosaano woyyaawino ajuuja amadde gobbansa owaattanno dhuka kalaqate loossanni afantanno.
Uurrinsha loossase halashshatenni jajjabba daddalu uurrinshuwa amaalatenni kalqoomu deerrinni heewisama dandiitanno garinni hattono woyyaawa daddalu hayyonni horoonsidhe gummaamma ikkitanno gede loossanno. Hattono uminsanni sa’e gobba duuchu handaarinni horaameette assa dandiitinore daddalu uurrinshuwa kalaqantanno gede assainoonni.
SRM Holistik Rosu daafira amaalate handaarinni baxxinohunni rosaano rosu gumansa woyyeessidhannonna dancha guma maareekkisiissinori kayinni Baarawido afantanno jajjabba rosu uurrinshuwanni ledo halamatenni baatooshshiweelo woy bocu baatooshshinni rosu kaayyo afidhanno gede injeessate kiironsa haammata rosaano horaameeyye ikkitanno gede assinoonni.
Uurrinshanke 2013M.D hanaffe tantanose lossatenni ‘’SRM Holistik Rosunna Qajeelshu kubbaaniya’’ yaanno su’minni shoole handaarranni tantanne luphiima owaante uynanni hee’noonni. Konninni, afansha afidhino handaarranni babbaxxitino owaante uytanni afantanno. Kubbaaniyu amadinoti shoolenti handaarra xaa yannara qooxeessu dagoomira hattono gobboomu deerrinni duuchu handaari soorro abba dandiinanni taqqa aana illachishatenni loossanni afantanno.
Konni kaiminni, laooshshe soorratenna woyyeessate handaarinni, daddalu hayyo amaalatenni, rosu handaarinni hattono ayyaanaamo rosooti xaa yannara uurrinshanke uytanni afantannohu.
Bakkalcho:- Uurrinsha’ne doogimaroho galtanno ooso kayisatenni heeshshonsa woyyaabbanno gede assate xaa geeshsha mageeshshi ooso horaameeyye assitino?
Bereket (Dr):- Ooso maatensa ledo heedhe lophituro doorranni. Maate ooso amanyootunni lophitanno gede garunni massagganno. Woyyaabbino ajuuja heedhannonsa gede assitanno. Maate oosonsara rosiisaanote; raga leellishshannoreeti. Duuchu handaarinni oosonsara qoteho ikkite halantanno.
Ikkollana, maateweelo lophitanno ooso no. Maate heedheennsansanni ledonsa hee’rate kaayyo afidhinokki oosono hattonni haammatate. Babbaxxitino korkaattanni maatensawiinni fulte doogimaroho galatenna babbaxxino gawajjora reqeccaabbanno ooso kiirono bacate.
Kuri ooso laeemmo woyte lowontanni giddo’ya dadillitanno. Uurrinshanke giddo xaa yannara agarroonni deerrinni loosa hooggurono; konni albaanni doogimaroho galtanno ooso kayisatenni heeshshonsa woyyeessate pirojekte noonkenkanni. Konni albaanni Sidaamu qoqqowira Hawaasa hattono Hararete quchumira kiironsa 500 ikkitannore doogimaroho galtanno ooso gamba assatenni maatensawanna rosu battalara higganno gede assinoommo.
Doogimaroho heedhanno ooso kaysate looso banxenna kakkaooshshunni loonsanniha ikkirono; kayinsanni ooso ragaanni noota wolootta xe’ne wonshitanno halamaano kayinni hasiissanno. Korkaatuno, doogimarunni kayinsoonni oosora hasiisannore wonshatenni heeshshonsa hegeraamo ikkino garinni woyyeessate ragaanni kalaqantanno xe’ne wonshitanno halamaano hoogguro agarroonni garinni guma abbate dandaa hoonganni akati kalaqamanno.
Anino rosu hajo ikkiteenna Baara widira harummo. Hindete gobbara roso gude higummo gedensaannino wolootta gobbuwara babbaxxitino bare qixxaabbinotera qajeelshanna rosicho aatenna millisummo yannara tini pirojekte gufidhu.
Roso’ya gude higummo gedensaanniiti tini ‘’SRM Holistik Rosunna Qajeelshu Kubbaaniyi’’ safaminohu. Xaano ikkiro maate noonsakki ooso laeemmo woyte giddo’ya dicincitanno. Hawaasi quchumira doogimaroho galtanno ooso kaysatenni shiimmaadda daddalo loossanno gede assommori, rosonsa harunsitanno gede assoommori xaa yannara jajjabba deerra iillitino ooso no.
Ooso maatensa ledo heedhe lophituronna maatensa ledo nookkiha lophitanno yannara noo badooshshenna kalaqantanno macciishshamme seekke huwateemmo.
Bakkalcho:- Uurrinsha roorenkanni illachishshe loossanni noo handaarra hiittenneeti?
Bereket (Dr.):- Uurrinshanke xaa yannara afantannohu Hawaasi Yuniversite Gibrinnu Kolleejje hooweraati. Kubbaaniyinke babbaxxitino loosu golla amaddinote. Umihunni, Kolleejjete. Rosunna qajeelshu ledo xaadannore loonsanni. Kolleejje ayyaanaamo rosono rosiissanno. Konni albaanni Hawaasi quchumi seeru seejjo mine noore 48 manna dipiloomu deerrinni qajeelsine maassiinsoommo. Woloottano Hawaasi quchumira kiirotenni 50 ikkitanno rosaano maassiinsoommo. Xaa yannarano digirete deerrinni maassiisate qixxaambanni hee’noommo.
Kolleejje albillichono, Mannu jiro gashshootinni (Human Resource Management), Accounting, Marketing, Leadership, rosu golinni qajeelsatenni dagooma horaameeyye assate fajjo uytanno bissara egensiinse hee’noommo. Hajo la’annonsa bissa afansha uytunke yannara qajeelsha aa hananfeemmoha ikkanno.
Layinkihunni, uurrinshanke loossannohu laooshshu soorro abbate handaarinniiti. ‘’Mindset School’’ yaamantannoti umosi dandiino rosunna qajeelshu goli no. Konni rosu golinni roore yannara harancho yanna qajeelshubba qixxeessinanniiti uynannihu. Loosu kalaqo, yanna garunni horoonsi’ra lainohunni meentu dhuka lossate illachinshe loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Meentu dhuka lossate ragaanni xaa geeshsha mageeshshi meentira qajeelsha uynoonni? Adhino qajeelshinni loosu giddora eino meenti horaamimma hiittoonni xawisatto?
Bereket (Dr):- Uurinshankenni babbaxxitino qajeelshubba qixxeessinanni meentu dhuka lossate loonsanni hee’noommo. Sa’u muli barrubba giddo ‘’ብርቱ ሴት’’ yaannohunni qixxaawino maxaafa maassinsoonni. Maxaafu jawaata meento lainohunni qajeelsha uynanniha calla ikkikkinni; pirojektete gedeeti horoonsi’neemmohu. Maxaafu konni albaanni uurrinshankera meentu dhuka lossa lainohunni qajeelshu garinni uynanni keeshshinoonni hedooti maxaafu widira soorrine attamisiinsoonnihu. Qajeelshu Manuwaale maxaafu widira lossinoonniha ikkanna; meentu dhuka lossate jawa irko aannoho.
Tini meentu dhuka lossate pirojekte lamalu aganira qixxaabbannote. Pirojekitete garinni aganunni 120 meento qajeelsinanni. Aganu giddo shoole doyichonni 120 meento qajeelsinanni. Aantanno lamala aganna giddono 840 meentira babbaxxitino handaarranni dhukansa lossate qajeelsha uynanni.
Tini pirojekte hanafantinohu laooshshu soorro abbate (Mindset) yaamamanno rosunna qajeelshu golinni ikkanna; kuni maxaafino qixxaawinohu tenne hedo kaiminniiti. Konne qajeelsha uurrinshanke giddo ikko gobbaanni mootimmatenna hallanya uurrinshuwara qajeelsha hasidhanno bissara uynanniiti hee’noommohu. Babbaxxitino qajeelshu handaarranna hajubbanni qajeelsineemmo.
Lawishshaho, Sidaamu qoqqowi Rosu Biironna Hawaasi quchumi Rosu Biddishshinni ledo qinaawatenni Hawaasi quchumira Layinki dirimi rosi minnara 2 kume ale ikkitanno rosaanora (wedellira) rosu guma woyyeessi’rate, yanna garunni horoonsi’rate, albillicho jawa ajuuja amande rosatenna woyyaawa laooshshu soorro abbate handaarranni qajeelsineemmo. Konne assinoommohu ilama laooshshensa sorritannonna jawa ajuuja amadde lophitanno gede assateeti.
Kuri qajeelsha uynoommonsa ooso xaa yannara gobbate giddo jajjabba rosu uurrinshuwara rossanni afantanno. Dancha rosu guma abbitinorino Baara wido Turkete, Kanaadaho, Awuropaho afantanno Yuniversitubbara hadhe rossanno gede assinoommo.
Sayikkihunni, xaa yannara uurrinshanke amaalate handaarinni (consultancy) loossanno. Konni handaarinni lame cinaancho pirogiraammanni loonsanni. Umihu, daddalu loossa gara (Business consultancy) amaallanni.
Daddalu handaarinni amaallanni, qajeelsha uynanni, daddalu loossa hayyo diriirsinanni. Yannittenna kalqoomu daddalu hayyonni woyyaabbino laalchimma dagganno gede kaa’litanno loossa loonsanni. Miinju, lophote gara, Investimentete handaarinni amaallani.
Wole kayinni, rosu handaarinni amaallanni. Tinino, kalqoomu deerrinni heewisama dandiitanno rosaano woy ilama kalaqate daafira amaallanni. 12ki kifile rosinni woyyaawa guma abbitinorenna Baara wido afantanno jajjabba rosu uurrinshuwara hadhe rosonsa harunsa dandiitannonna hasatto noonsare maatensanna rosu minna ledo hasaambanni filatenni hadhe rossanno doogga (Scholarship) injeessineemmo. Wolu garinni haranchonna seeda yanna qajeelshubba adhitanno gede assinanni.
Sidaamu qoqowinnino xaa yannara Baara wido hadhe layinkinna sayikki digire rosonsa harunsitanni noori lawishshaho kullannireeti. Hadhe afidhino egennonna rosichinnino gobbansara dagge dagoomansa owaattanno hayyooti kalanqoommohu.
Bakkalcho:- seyoo atera maati? Uurrinsha’ne seyoo hiittoonni bikkine xawisa dandiinannite?
Bereket (Dr):- Seyoote tiro babbaxxitara dandiitanno. Xaa yannara hasi’neemmo looso loonsanni hee’noommohura kaajjadonna sufino uurrinsha safa dandiinoommo. Dagooma babbaxxitino doogganni horaameeyye assinanniiti hee’noommohu. Kiirre kula dandiinanni seyoora iillinoommo yee xawisa dandeemmo.
Baxxinohunni, aja dume (wedellu) beeqqaanchimmanna horonsi’raanchimma lainohunni garunni loonsanni hee’noommo yee ammaneemmo. Seyoote guunxora iillinoommo yaa ikkikkinni loossanke sufino garinni harinsanni hee’noommohura xa iillinoommo deerrinni kayinni maareekkisiinsoommo gumma no. Xaa geeshsha dangoommo harinshonni maareekkisiinsoommo gumi albillichono woyyaawa guma abbatenna uurrinshanke danchu deerrira iillitannota leellishanno.
Lawishshaho, Kolleejjenke Yuniversitete widira lossate mixo noonke. Seyoonke xaa yannara iillinoommo deerrira calla uurritannota dikkitino. Uurrinshankera nooti hiittino loosu golla mixote garinni loossansa gumultanniiti noohu.
Ilamate aana loosa hasiissanno. Uurrinshankenni ilama danchu laooshshinni, loosunni, rosunni bilchaata assateeti loonsanni hee’noommohu. Kuni lowontanni hagiirsiisannoho.
Baxxinohunni, doogimaroho galtanno ooso, babbaxxitino qarrubbanna heeshshote akatubbara reqeccaabbino meento kayinse qajeelsine dhukansa lossine looso kalaqqannorenna umonsa dandiitannore assatenni sainohu hagiirsiisanno loosi dino yeeti hedeemmohu.
Gobbankera heedhanno xaphooma daga mereerinni kiirotenni roore anga ikkitannori meentoho; meentu dhuka lossa gobba lossate. Garunni amande lossinoonni ilamaati ga’a gobba hegersitannori. Tenne ilama soorra dandiinirooti woloota dagoomano soorra dandiinannihu.
Bakkalcho:- Xaa yannara gobbankera babbaxxitino quchummara doogimaroho galtanno ooso kiiro akkimale lexxitanni dagginota ajishatenna dandaamiro doogimaro fultannokki gede assate hajo la’annonsa bissawiinni maa agarranni yaatto?
Bereket (Dr):- Uurrinshankenni konni albaanni doogimaroho galtanno ooso kaysatenna laooshshensa soorrine loosu giddora eessate wo’naalloommo. Doogimaroho galtanno ooso kaysate loosi mitte uurrinshanni woy hojjinni loonsanniha dikkino. Mootimmano ikkito hallanya uurrinshuwa halante loosa noonsa. Korkaatuno, babbaxxitino heeshshote qarrubba giddo noo ilama sufino garinni kaa’late kaajjado halamme hasiisanno. Kunino, qooxeessaho afamanno dagoominni ledo mittimatenni halamme loonsanni injo kalaqanturooti.
Kuni loosi lowontanni daafursannoho. Kayini, ilamate aana loosate hasattonna ajuuja heedhuro daafuro dila’nanni; ilama soorrantanno doogooti la’nannihu. Doogimarunni ka’e umonsa dandiitanno dooggaati la’nanihu. Ilama wo’munni wo’ma doogimaro fultannokki gede assa dandaa hoongiro nafa ajanni ajeenna doogimaroho galtanno ooso kiiro ajishate wo’naala hasiissanno.
Uurrinshankenni Hawaasi quchumira calla 47 ooso doogimarunni kayse qajeelsatenni babbaxxitino manaadda daddalo hanaffanno gede; mitu maatensawa higganno gede; hattono rosa hasidhanori rosonsa hanaffanno gede umonsa dandiitanno gede assoommo.
Doogimaroho galtanno oosora woxe aatenni heeshshonsa soorra didandiinanni. Dagoomuno ikko mootimma seekkite huwattara hasiisannohu doogimaroho galtanno ooso qarri tima hasi’ra dikkino. Woxu qarri hee’ranno. Loosunna gallanni mini hoonge noo gedeenni heedheennanni. Doogimaro fultanno ooso qarri huwanyootu anjeeti. Manchi beettihu jawu qarri timu woy sagalete hoonge dikkino; egennotenna huwanyootu anjeeti.
Dagoomu giddo huwanyoote kalanqannihu egennotenniiti. Konnira, doogimaro fultanno oosora ikkado huwanyoote kalanqeemmoha ikkiro; baxille leellinshe maatenke miilla gede assine la’nummoro kuri ooso dagoomu biso ikkitannohu. Doogimaro fultanno ooso umonsa woffi assite la’annoreeti; umonsa dagoomu biso assite la’’ate mitiimma noonsareeti. Kayinnilla, egennonna baxille leellinshe woxu qarransa tira dandiiniro togoo laooshshe agurtanni hadhanno. Manchi beettira egenno afi’ranno gede assine woxe hiikko garinni afi’ra dandaannoro doogo leellinshiro umisinni loosi’re woxe amadannoha ikkanno. Ninkeno, doogimaro fultino ooso ledo noonke keeshshonni huwantoommohu konneeti.
Bakkalcho:- Uurrinshanniti albillicho mixonna ajuujase maati?
Bereket (Dr):- Uurrinshanke xaa yannara babbaxxitino handaarranni hala’ladda loossa gumultanni afantanno. Amandoommohu 2016M.D loossa albinni roore woyyeessate mixo noonke. Ikkinohura, SRM Holistik Rosunna Qajeelshu uurrinsha daddalunna rosu handaarranni amaaltanno. Baxxinohunni, meentu dhuka lossate (Women Empowerment) pirogiraamenni aantanno lamala aganna giddo 840 meento qajeelsate qixxaawo assinanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Gobboomu deerrinni hananfoonni amaalammete loossara uurrinshakkinni ikko umikkinni hee’rannohe qeechi maati yite hedatto?
Bereket (Dr):- Amaalammiro qarraho mala afi’nanni. Gatona yaano hakkiinni burqitanno. Gatona yaa maarate. Maaro yinanni woyte qaalu tiro lowontanni hala’ladote; shotu garinni la’nanni qaale dikkino. Manchi beetti ammannosi gede woleho maaro aate woy maaro assate rosichi noosi. Kuni yaa, ikkitino yannara maaro uyne agurranniha dikkino; heeshshonke giddo sufino garinni hee’ra noosiho. Mimmitoho maaro aa duuchunku mannira rosichonna gade ikka noosi.
Xaa yannara gobbankera babbaxxino dagoomi giddo addi addi korkaattanni kalaqantanno sumimmete hoongera mimmito gatona yaatenni co’immatenni sumuu yaa hoogate qarrubba leeltanno.
Giddosiinni noosi hedo kaiminni umisi ledo giwamino manchi wolu ledo giwamate rahanno. Umisira danchu laooshshi noosihunna umisi ledo araaramino manchi kayinni wolehono danchu laooshshi hee’rannosi; wolehono maaro aate kakka’’anno. Manchi beetti giddosinni hedannoreeti filiqqisannohu. Konnira, hiikku manchino ikko dagoomu mimmitu ledo danchummatenni sumuu yaa dandaa noonsa. Mimmitoho maaro assate rosichi hiittenne yannarano hasiisanno yee ammaneemmo.
Xaa yannara gobboomu deerrinni amaalammete komishiine looso hanafasenni lowontanni hagiirraammoho. Gobboomu deerrinni araaru amanyoote diriirsatenni dagoomu giddo kalaqantino gurko tirate harinsho mootimmatenni deerrinni illacha tungeenna komishiine uurrase anera lowo hagiirreeti.
Ikkollana, xaa geeshsha umi’yanni beeqqo assa hoogummorono; amaalete komishiine loossanno loossa ninkeno dagoominke giddo loonsanniiti hee’noommohu. Mittu dagoomira woy gobbate xaadino qarrira malu tiro aate balanxe qarrubbanna kaimansa bada hasiissanno. Konni garinni gobboomu deerrinni xaadinonke qarra rumushshunni buqqisate kayinni sumimme hooltinonke qarrubba bande hasaawatenni tidha doorshu nookki hajooti. Konnira, mimmitoho maaro aa gade assi’ra nonke yee ammaneemmo.
Bakkalcho:- Nabbawaanonkera rosichokki uytanni ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Bereket (Dr):- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Sadaasa 25, 2016 M.D
