Itophiyu sa’u onte dirra giddo daa’’attote (Turizimete) handaarinni haammata soorro borreessiissanni afantanno. Baxxinohunni, latishshu iillonni borreessiinsanni hee’noonni gumi gobbate turizime mitte qaafo albira qole qaafisannoha ikkasi handaaru ogeeyye buuxissanno. Mootimmano illacha tugge loossanno Onte qara qara ikkitino Gibrinnu, Industire, Shiilo, ICT na Turizimete miinju handaarra kullannireeti. Illacha tungoonni haHandaaru seera woyyeessatenni, tekinoloojetenna dikkote ledo egennamate looso dijitaalete doorshinni irkisatenni hasi’nanni guma abbate loonsanni hee’noonni.
Konninni harunsine muli yanna kawa gobbate gede hananfoonni hurbaate gobbate pirojektuwa latishshi mixonni addi addi pirojektuwa ijaarsha jeefinse owaantete fano assinanni hee’noonni. Xaa yannara ijaarsha jeefinse maassiinsanni hee’noonni pirojektuwa mereerinni Wonci Dendi Iko-turizime mittete. Wonci Dendi Iko-turizimete pirojekte muli barrubba giddo faajjetenni maassantanno.
Wonci Dend Iko-turizimete pirojektera kaima ikkinohu Wonci Garbi Oromiyu qoqqowi Soojjaati galchimi zoone qaru quchumi Wolisonni 35 km xeerti’re afamannoha ikkanna; qooxeessu hala’lado kalaqamu dubbo afi’rinohanna hattono Garbuno 360 kaare kiilo meetire hala’linyenna 6-7 meetire geeshsha linxe noosiho. Dooramaancho kalqoomu daa’’attote qooxeessimmanni borreessantinoti Wonci Dendi Iko-turizime qooxeessu dagara miinju horose luphiima ikkitinota kullanni. Kalqete dooramaancho daa’’attote base ikkite borreessantinoti Wonci Garbi Iko-turizime batinyootu hexxonna heeshshote safo ikkitino.
Oromiyu turizimete komishiine xaadooshshu dayirektoreete dayirekterchi kalaa Ifabas Abdurahmani; pirojekte daa’’ataano goshooshatenna qoqqowunnita handaaru eo lossate widoonni hee’rannose qeecha xawisanni; soorrote gedensaanni turizimete mitte miinju heellicho assine illacha tunge loonsanni hee’noonniha ikkasinni baxxinohunni Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) massagooshshinni loosantino hurbaate gobbate mixonni lattino pirojekuwanni Wonci Dendi pirojekte mitte ikkase lede kayisino.
Dayirekterchu xawishshi garinni; Wonci Dendi Garbi pirojete muli barrubba giddo faajjetenni maassantannoha ikkanna; Woncinna Dendi Garbi aana loosantinota jawa pirojekte ikkase xawisanno. Wonci Garbi Addis Ababunni 140-150km geeshsha noo xeertinyi mereero afamanno Wodiidi galchimi Shewa zoonera afamanno.
Garbu qooxeessira heedhanno daga konne Garba seeda yannara daafamikkinni agarte keshshiishshino. Wonci Dendi Garbi konni albaanni seeda dirrara horote aana hosikkinni keeshshinoha ikkanna; xaa yannara kayinni Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) massagooshshinni latinsanni hee’noonni jajjabba pirojektuwa mereerinni mitto ikkara dandiinota kulanno.
Konninni, qoqqowu gede ikko gobbate gede mitte jawanna haaro daa’’attote base kalaqantino yine adha dandiineemmo yiinohu dayirekterchu kalaa Ifabaas Abdurahimaani; komishiineno tenne haaro daa’’attote base egensiisate babbaxxino looso loossanni afantannota xawisanno. Lawishshaho, addi addi miidiyubbanna xiiwo kalaqqanno dagoomittete qoolla horonsi’ne egensiisate looso loonsanni hee’noonni. Hattono Wonci qarqartora heedhanno wedelli Laanganno labbino wole base marte qajeelshanna rosicho adhitanno hayyo injeessinoonni.
Qoqqowoho batinye jiro nooha ikkirono loonse eo abbate widira disoorrinoonni. Muli yanna kawa Oromiyu turizimete komishiine uurrinsihu gedensaanni qoqqowoho noota daa’’attote (turizimete) jiro dikkote giddora eessa hananfoonni. Konni garinni sai diro calla Oromiyu qoqqowi gobbate giddonna gobbayidinni turizimete handaarinni 9.6 Biliyoone birra eo afi’rara dandiino.
Konni albaanni qoqqowunni konni handaarinni kageeshshi eo afi’ne diegenninoonni. Kunino, mootimma daa’’attote handaarira uyitino illacha leellishannoha ikkasi huwata dandiinannita dayirekterchu coyi’ranno.
Tayxe dirinni konninni roortino eo afi’rate loonseemmo. Korkaatuno, handaaru aana noo millimmo lexxitanni daggino. Wonci Dendi pirojekte gobbaanni woloottuno qoqqowu giddo addi addi zoonnaranna woraddara afantannori daa’’attote base loosu giddora e’anni afantanno. Xaa yannara Oromiyu qoqqqowi giddo xaphoomunni 24 haaruudde paarkuwanna 18 Iko-turizimete mereershuwa haaru garinni safantino. Kuri baalunku loosu giddora e’ino. Kageeshshi pirojektuwa mitte higge loosu giddora e’anno woyte daa’’ataanote kiiro erotenni lexxitannota heda dandiinanni. Dirunni handaarunni afi’nanni e’’ono erotenni lexxitannota buuxisino.
Wonci Dendi pirojekte qineessaanchi kalaa Daaba Jinfeessa isi widoonni; tini pirojekte tayxe lamu diri albaanni Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) kakkayishshinni safantino pirojektuwanni mitte ikkitinotanna hurbaate gobbate pirojektuwa biso ikkase qummeessino.
Wonci Dendi Iko-turizime lame Garbuwa afidhino; Woncinna Dendi. Sa’u lame dirra giddo qarunni loosate hendoonnihu Wonci Garbi safote latishsha diafi’rino. Konne calla ikkikkinni Woncino anfinte gede ilaalaamoho; Addis Ababaho mule ikkinohura duucha daa’’ataano daa’’atate daggannohura shoole mereersha loonsoommo.
Umihu, malawo malambanni bayichooti. Wonci Malawi sagalimmatenni sae xaginaatehonna addi addi horora hosannoha ikkasinni lowo geeshsha hasamanno; Wonci malawo qooxeessunna gobbate giddo dikkonni sa’ne gobbarano sonkanni. Wonci Dendi Iko-turizime dagganno daa’’ataano malawo hidhite higganno gede dandiisanno. Konnira, malawo malambanni baseno qixxeessinoonni.
Layinkihu, budillaancho minnaati. Tenne budillaancho minna giddo budu sagallanna agatto no. Konni garinni qixxeessinoonnihu base dagganno daa’’ataano horonsidhanno gede hedatenniiti. Sayikkihu, iibbadorenna rakke iillitanno sagalla qixxeessinanni Kaaffeno no. Shoolkihu, Wonci paarke e’nanni waalchi widoonni kaameella uurrinsanni base loonsoonni. Anfinte gede Wonci ruukkado ikkinohura kaameela uurrinse ha’rate di injaanno; konni kaiminni paarke e’anno daa’’ataano kaameela uurrisidhanno base qixxeessinoonni; 200 kaameella amaddanno base paarkete giddoonni loosa dandiinoonni yaanno pirojektete qineessaanchi. Konne calla ikkikkinni minantino budillaancho minna giddo Tikkeete murranni base, sagalete minna, Baankuwanna addi addi Biiro afantanno baxxinohunni Oromiyu Turizimete komishiine mootimmate iillo xawissanno misilete leellishono qixxeessinoonni.
Wole, tenne pirojektenni afi’nanniti yine lowohunni hendanniti loosu kaayyooti. Konninni, tini jajjabba pirojekte ikkasenni dooggate, Caabbichu, Teele, qooxeessu daga heedhanno minnanna woloottu safote latishshuwa hasiissanno. Tenne lame dirra giddono uurrinshunnino ikko yannate geeshshi loosinni 5 kume ale ikkitanno manni loosu aana keeshshitino yaannohu qineessaanchu; pirojektete ijaarshi yannara 5 kume 500 ikkitanno maashinna loosu aana keeshshitinota xawisanno.
Gedenso pirojektete ijaarshi qeelamanni ha’ri woyte qooxeessu wedelli calla tantanante addi addi handaarranni bobbakke looso hanaffinota xawisanno. Loojete loosi hanafasira albaannino 113 wedella fille Laanganno 45 barrubbara qajeelsha uyinoonnita kule; xaa yannara looso hanafate qixxaawote aana afantannota xawisanno.
Konni gobbaanni paarkete giddo loonsoonni Looje lowo geeshsha jawanna gangalatate injiitinota ikkase xawisannohu qineessaanchu; Loojete giddo qara qara ikkitino hasattonni ledote 4 GB Interneete e’inotano kulanno. Hattono ooso boohaartanni godo’litanno base, iibballichonna illete biifinse loonsoonniri Lekkate ha’nanni doogga paarkete giddo afantannota buuxisino.
Tini paarke loosante xaphi yitinoha ikkanna muli barrubba giddo Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) afaminowa maassantanno yine agarranni.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Sadaasa 18, 2016 M.D
