Waajjillu heeshsho giddo noottoha ikkiro, yannakki itisiisittokkinni biddi assatto qaafo adhi

Mittu gobbanke qansichi Awuropu gobba ha`re boode yanna keeshshihu gedensaanni mitto barra mitto boohaarranni baychira boohaarate doyaanni hee`reenna mitte hakko boohaarate daggino meyaa ledo dayino woshichi isiwa hige shiqasi la“e yaadinohura shorrate kincho kayisanno manchi gede heeshshi yii.

Millimmosi kayinni woshichu dihuwatino. Xaano lede heeshshi yaatenni kincho kayise olanno manchi gede malaate leellishisi. Xaano woshichoho die“inosi. Tini ikkito e`inosikkihu kayinni woshicho calla dikkino; kuni gobbanke manchino woshichu ikkito e`asira didandiitino.

“Gobbanke woshshi umita anganketa woy bisinke millimillo la`anno woyteeti farronsa xaaxxe xooqqe ba`annohu. Kuri galchimi woshshuwa qole diwaajjitanno…” yaatenni hedanna tenne ikkito xeertote ofolle harunsanni keeshshinohu wolu ninke gobba manchi shiqqi yee “tenne gobba woshshi togo assoottohura bashshi diyaanno” yiisi. Sufeno, “la“itto! gobbanke woshshi doogote nafa harate wolapho dinonsa. Afihu baalu kincho kayisanni shorrannonsa. Konni daafirano hiittenneno manchi beetti assanno millimillo ganamatenna shorramate ledooti xaadissannohu. Koye noo woshshi kayinni kunino ku`uno shorrannonsakkihuraati hasidhu gede hadhannohu”.

Konni manchira xaaddinota tenne dhagge la`neemmo woyte qulli yaannonkehu uminkehunna mitu mitu gobbanke manni ikkitooti. Umisi hajo aana ayeno angasi worikkinni, mannu harumasi hordofe busha hedisikkinninna loosisikkinni, babbaxxino coyinni madiissitusikkinni hee`rino manchinna wole widoonni barru baala isinna isiha ikkino coy kisamannanna tii“asi gawajjame hee`rino manchi hee`ranno heeshsho mitte ikkitara didandiitanno.

Baca miico iillitinosi manchi lowo geeshsha saalfatanno; coye baala xooqanno. Konni albaanni mannu babbaxxitino doogonni gawajjinosi manchi waajjaaleessa ikke gatanno. Tini togoo tunceessinni daggannoti waajjillu heeshsho mitiinsitanno. Mannu hasaawi, ikittonna millimillo, “maa assitaeraatikka?” yaannohunni millo miqqo hooltanno yaaddote heeshsho giddo hee`neemmo gede assitannonke.

Tenne labbino waajjillu heeshsho giddo noottoha ikkiro, yannakki itisiisittokkinni biddi assatto qaafo adhi. Konni albaanni gawajjinohe mancho lawanno manchi baalu busha dikkino. Baxillaanchunni gawajjamoottohura halaalaanchu baxillaanchi dino yaa dikkino; massagaanchikki miicinohehura massagaano baalanti kakkachuulleho yaano dikkino. Daddalu halamaanchikki gawajjinohehura baalunku manni mittoho yaa dikkino.

Saysitto doogo rosiissahera ikkinnina usurtahera horontanni fajjitooti. Iillinoheha busha rosicho baala albillicho aye ledo maa assa hasiissannohero, may danira hiittoo hayyo horonsi`ra hasiissannohero rosicho adhi ikkinnina “layinkita!” yitanno mu`ronni usurantooti.

Gatannokkiha heeshshote halaale sharrami. Tenne baatto aana gawajjo iillishshannokkitinna addaxxinanni woy ammannanni base horontanni dino. Hiikkano harittoro, aye ledono xaadittor danunninna bikkunni babbaxxo ikkinnina mannu aye woyteno gawajjannohe. Me“u manniwiinni xooqqenna maaxante dandaatto, me“e heeshshotenna loosu handaara agurte fulatto? ikkinohurano kaajjadonna jawaata ikki!

Bue:- D/r Iyyoob Maammo

Abbebech Maatewoos

Bakkalcho  Sadaasa 4, 2016 M.D

Recommended For You

One Comment to “ Waajjillu heeshsho giddo noottoha ikkiro, yannakki itisiisittokkinni biddi assatto qaafo adhi”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *