Aaraawa kalaqamu macciishshame ikkitinota handaaru ogeeyye coyidhanno. Buqqeete ogeessi Heenook Hayilemaariyaamihu aaraawate (giiramate) macciishshamme linohunni FBC ledo keeshsho assino.
Buqqeete ogeessi xawishshi garinni; aaraawate (giiramate) macciishshamme bushaho woyi fayyo di ikkino yisiissannoti xawinsanni garaati.
Mittu manchi giiramanni (aaraawanni) noota addi addi doogganni afa dandiinanni yaanno ogeessu Heenooki. Kunino mannimmate soorro (illete duu’ma, nigga ka’’a, wodanu gana lexxanna w.k.l…) leellishatenni manna xonatenna ufatenni xawisara dandaanno.
Aaraawate (giiramate) macciishshamme gargadha hoongiro fayyimmate, buqqeete, dagoomittete qarrinna mannimmate gawajjo abbitannota coyi’ranno.
Aaraawate (giiramate) dana lamu garinni xawinsanni; giddoyidinna gobbayidi aaraawa yine.
Buqqeete ogeessi xawishshi garinni; giddoyidi aaraawate macciishshamme meessineeti korkaatinni kalaqantannota ikkitanna gumulleemmo yine hendoonnire gumullikkinni gantiro woyi hendoonniri ikkikkinni gatiro kalaqantanno macciishshammeeti.
Gobbayiditi aaraawate macciishshamme kayinni wolu manninni woyi qooxeessunni xiiwo iillituro kalaqantanno macciishshamme ikkitinota xawisanno.
Amalinsa rahotenna hedeweelcho soorramanno mannootinna muddantanno mannooti shotunni aaraabbannore ikkansaogeessu lede kulanno.
Tini macciishshammeno callimma, hasama hoogate macciishshamme, boorraso, meessaneete ajinshe la’’a, ayimmate xa’mo kalaqqanno, gummaa’ma ajishshanno, rahotenni geedhissanno, wodanunna mundeete xiiwo hattono sukkaarete xisso kalaqqanno.
Malu maati?
– Diilallo shiima yannara giddora qolle eessinanni fushsha
– Ga’labbi yaate wo’naala
– Togoo macciishshamme kalaqanno coyinni xeertira
– Meessaneete giddora qolle macciishsha hasiissanno.
Ofolle hosanke shitanni noonke ikka???
Barrunni 6 sa’’aatenna hakkuyi ale ofolte hossanno mannooti mulenni reyate kaayyonsa barrunni 3 sa’’aate woroonni afolte hossannori ledo heewisiinsanni woyte 19 anga xibbuunni luphiyitannotta Ameeriku kaanserete maamari fushshino xiinxallo leellishshanno.
Xiinxallo leellishshanno garinni seeda yanna ofolla 14 dani fayyimmate qarrira reqecceessitanno. Kaansere, wodanu dhibbi, Istirooke, sukkaarete dhibbi, mulu dhibbi, meessaneete huna (shaa), COPD, shombu dhibbi, afalete dhibbi, saltote dhibbi, paarkinsen, hawate qarri, mikitatenna miqichu qarrubba kullannireeti.
Xiinxallote massagaancho Alpha Patel yaamantino xiinxallaancho yaatto garinni; ‘’malaatu shotaho, milli yaa noonke, afollinanni yanna ajju kiiro fayyimmate woyyimma heedhanno. Mitte sa’’aate ofollinihu gedensaanni lamu xiqqeessirano ikkiro uurra woyi shota millimillo assa hasiissanno. kolestiroolete, mundeete sukkaaretenna mundeete xiiwo bikkano ajishate kaa’litanno.”
Diru lexxi kiiro ofolline sayinseemmo yanna lexxitanno. Kaajjado xisso noonsa mannooti millimillo di assitanno.
Awustiraaliyaho assinoonni xiinxallo leellishshanno garinni; loosu gobbaanni sayinseemmo yannanni 90 anga xibbuunni ikkitino yanna ofolline woyi gonxe sayinseemmo. Konni gobbaanni noo yanna ofolline Televizhiine la’nanni woyi kompiwuterehoronsi’nanni sayinseemmo.
Seeda yanna ofolla luphiima Trigliceridete bikki, sukkaarete, mundeete xiiwonna mdi’rate ledo amadantanno. Rewote reqeccaawa kayinni dhibbu dani garinni bikkantanno. Seeda yanna ofolla Kaanseretenni reyate kaayyo 10% leddannoha ikkanna mikitatenna miqichu dhibbinni reyate kaayyo kayinni 60% ajishshanno.
Xiinxallote Paateelinna gaamose 128 kume daga taje gamba assate dandiitino. Xiinxallo hanaffu woyte baalunku mannira hiittoo dhibbino dinoonkanni. 21 diri gedensaanni kayinni 49 kume ikkitannori lubbo sa’ino.
Shumate boombe ruukka
Shumate boombe ruukka siimu giddonni shuma sayissanno boombe babbaxxino korkaatinni sayisa hoogganno woyteeti. Kuni qarri siimu giddo noota shumate du’nama agabbannohura shumate boombe giddo darshe woyi mada labbinore addi addi fayyimmate qarrubba kalaqqara dandiitanno.
Malaatta
– Shumate bikki aja
– Shumaa’rate qarrama
– Shuma fuqqa hooga
– Godowu woriido xisso macciishshama
– Shumate mudda
– Shumate boombe madi’ra
Kaimu
– Sirote bissa xisso (mittu leenni assinanni Siimu xaadooshshe harunse daanno dhibba)
– Marro marro shumate boombe madi’ra kalaqama
– Shuma fushshitannota mannu loosino boombe horonsi’ra
– Labballu aana Pirosteetete muje darshe
– Shumate boombe qooxeessira muje heedhuro
– Caangete xaginaati (cararete xaginaati)
– Shumate boombe woyi giwoodu aana
gawajjo iillate
Malu
– Muje heedhuro darre fushshatenni
xagisi’ra
– Xaginaatu uduunnichinni irkisamme shumate boombe halashsha
Mudukku woroonni mannu loosino boombe horonsi’ne shuma fultanno gede assa
Bakkalcho Sadaasa 4, 2016 M.D
