Gobbanke tenne lamalara mitto dona kalqete dona assite borreessiissino. Konni doni ledo gobbanke 16 donna ikkitannota kalqete borreessiissino. Tenne lamalara kalqete dona assine borreessinoonnihu Hararete Daga diru dirunkunni iibbishshe ayirrissannihu Shawal Iid ayyaanaati.
Hararete daga ayirrissanno ayyaani giddo Shawal Iid ikkanna;kuni ayyani (UNESCO) te muli yannara Botswaanaho harinsoonni 18ki Kalqete songo aana Kalqete dona ikke borreessamino.
Donu borreesamasi lainohunni hawalle tashshi yiino`ne sokka sa`anni no; donu UNESCOte borreessamasi duuchu dani horo afidhinote.
Jireenyu paarte Layinki Pirezidaantichi Kalaa Adem Faari, Shawali Iid ayyaani UNESCO borreesamasinni hawalle tashshi yiino`ne yitanno sokka saaysino. Jireenyu illacha tuge loosate aamdino qara onte mixo giddo mittu turizimete handaara ikkinota xawisinohu Jireenyu paarte laayinki Pirezidaantichi, “Itophiyaho afantanno mannunna kalaqamunni loosantino turizimete goshoosho konni aleenni ikkite lophitanno gedenna jireenyu doogora ledote dhuka ikkitanno gede paarte baxxino illacha tugge loossanni no” yiino.
Shawaali Iid ayyaani Halantino Mootimma Rosu, Saayinsetenna Budu Uurrinsha (UNESCO) borreessamasi turizimete handaarinni assinanni millimmo kaajjitanno gede irkisannota xawisino. Harari dhaggetenni lame dona borreessiissino quchumaati. “Jegoli” amammandanniha ikke borreessaminkunni seedu diri borreessamino. Tayxe Shewaali Iidi layinkiha ikke borreessamino. Itophiyu qole haammata donna borreessiisate Afirikunni albisaancho ikkinota buuxisino.
Turizimete Dieetitte Dukko Leense Mokkonniiniti, Shawaal Iid doni UNESCO borreessamasinni gobbankera turizimete bobbanke lexxitanno gede assanno; gobbate su`mano gatamarannota coydhino; Qoqqowunniha turizimete handaaranno ledo lossannota xawissino.
Ayyaanu dagganno ilamara atoote ikkinota buuxissinoti Ministercho Dieetitte; baxxinohunni wedellu budu hornya rosate dandiisannota qummeessitino.
Hararete Qoqqowi Pirezidaantichi Kalaa Ordiini Bedirihu isi widoonni, Shawaali Iid ayyaani amammandannikki dona ikke kalqete borreessamasinni Itophiyu dagara baalate hawalle tashshi yii`none sokka saaysino; Qoqqowu mootimmano kalqete dona ikkinoha Shawaali Iid ayyaana agare ilamate saayisate hixamanye loosannota buuxisino. Shawaali Iid ayyaani Kalqete dona ikke borreessamanno gede qeechansa fultino bissara galata shiqishino.
Hararete daganna teessaano “Shawaali Iid ayyaani kalqete dona ikke borreesamasinni hagiidhitinota xawissino; Itophiyu dagarano jawa hagiirreeti” yitino.
Hararete Qoqqowi Budu, Donunna Turizimete Biironni afi`noonni mashalaqqe gede ikkiro; Hararete Mootimma daga seeri garinni, Hararete daga dhaggenna bude latisate hattono afiisinni horoonsi`ranna lossate qoossosi horoonsi`re lallawu kiiro 61/1999 Shawaali Iid ayyaana ayirrinsanni barri qoqqowaho ayyaanu barra ikkanno gede lallawunni kaajjishino. Konni ayyaanu mootimmate biiro cufante diru dirunkunni ayirrisate injiitino doogo kalaqqino.
Konne dona kalqete daga dhaggeeffattannoha assinonniha ikkanna; Shawaali Iid ayyaani hornyanna bude wole dagano affanno gede assate kalqete borreessa hasiissannota ikkinota buunxe loonsanni keeshshinoonnita Qoqqowu Woga, Donunna Turizimete Biiro Sooreessi Kalaa Tewolde Abdooshi xawisino.
Sooreessu yiinonte gede, donu UNESCO borreessamanno gede assate balanxe ayyaana baxxinoha assanno coyi maa ikkinoronna ayyaanu may garinni ayirisamanno yaannoha xiinxallotenni bandooni. Tenne hajo aana Federaalete Donu biiloonyinni afamishsha uynoonni. Dona borreessiisate UNESCO xa`mitanno bikkaancho wonshine biiloonyu widoonni shiqinshoonnitanna borreessamate iillinota xawisino. Dona borreessiisatenna xiinxallo assate onte diro adhinota buuxisino.
Isiliminnu ama`no giddo qoorre keeshshine ayirrinsanni ayyaani giddo mittu Ramadaani agani goofenna Shawaali aganira qoorre huucci’ra hananfanni. Shawaali agani hanafanno barra Iid Alifexir ayyaana ayirrinsanni.
Iid Alfexiri ayyaana ayirrinsi gedensaanni noo aantanno 6 barrubbara Shawaali qoorrete huuccatto hananfannni. Tenne qoorre keeshshinanni ayyaani Shawaali aganira ikkanna; su`masino konni aganinni afi`rino. Shawaali qoorrete huuccatto Masalaanchu Mehaammed heeshshote dirosi waa waasa yiikkinni qoore sayisino yannaati. Isi Shawaali aganira 6 barra qoorte hossino ammanaano, diro baala qatume hoosino yine rosiinsanni. Konne qoorre hosate ayyaana Hararete daga bire hundanni hanaffe qatunte ayirrissanno ayyaana ikkinota kullanni.
Konne 6 barra qoorre honsi gedensaanni Shawaali Iid ayyaana budesinna hornyasi agadhino garinni ajuno akkaluno; geerchuno shiimuno; koo/tee bandikkinni baara widiino ikko gobbate giddo noori gamba yite ayirrissannota Biirote sooreessi xawisino.
Ayyaana lophitanni noo qaaqquulli xigiro gamba assitu gedensanni “Awaachu” yinanniwa eessitanno gede assinanni. Sunfe, ayyaanaho qixxaabbe noota dibbe giiratenni iibbinshanni. Hakkinni sunfe ayyaanaho ikkanno uduunnicho gamba assini gedensaanni ayyaana ayirrinsanni baycho qixxeessine amuraate harinsanni.
Ayyaanu beeqqaano Awaachuwa e`e ofoltanno gede assinanni. Dibe ganannohu dirrate gade afi`rinohonna gana egentino gerrinna egenno afidhino wedeellaati. Dibbe gantannori, umo huuro biddi assatenni huuro qillisa ikkitanno gede buuxxanno; hakkiinni ayyaanaho gannanni gede qixxeessitanno.
Shawaali Iid ayyaanira ikkitannota babbaxitinota budu sagalenna agatto qixxeessinanni. Tini sagale qixxaabbannohu qamadetenni ikkanna; asaaambussa, tima, biskuute, wole sagaleno qixxeessine wedellahono ikko jajjabbu mannira shiqinshanni. Hararete dagara budu sagale ikkitinotino “Abishi woxe” yinannitino shiqqannnota xawinsoonni.
Konni ayyaanu feeffatora wedellu, “Handoofilla” yinanni godo`le godo`litanno. Handoofilli, Shawaali Iid ayyaanira qoorrete yannara ollaahonna wole baycho godo`linanni sirbaati. Konne sirba giira kubbinanni sirbinanni. Wedelluno ayyaanaho ikkitanno haqqe sirbitanni gamba assitanno.
Ayyaanu aana geerru massagonni babbaxxinoha amma`note budinni Allahira guweenya shiqishshanno. Kunino, Allahi, woy kaaliiqi mitto ikkinotanna baayroonyesi xawisatenni Allahinna Mehaamedi guwisidhanni hanaffanno.
Ayyaana ayirrinsanni amuraati aana deerru deerrunkunni noo Hararete daga miillara uminsahu loosu dilaali noonsa. Konni kaiminni Muriidootu, amuraate qineessatenninna, massagatenni sirba qixxeessitannorira kaayyo uyte hoode hoodete shiqanno gede assinanni. Geerru sirba haadhanni, anga gantanninna sirbitanni beeqqaano ikkkitanno. Amuwunna wedellu seenni ayyaanu beeqqaanora ikkannoha qoleno massagaanote budillancho iibbitino agatto qixxeessatenni shiqishshanni beeqqitanno.
Hashshi yannara ayyaanu amuraati hanafannohu annuwate maassoonniti. Ayyaanu annuwate maassonni hanafi gedensaanni hoode hoode shiqqanno sirbuwanni dukkkisame ibbanno.
Ayyaanu (Wahiichi wa Darma) yinanniha ikkanna; wedellunna seennu “Iidaat” yineno woshshinanni. Ayyaanu yannara mine assidhinokki seemonna adhitinokki wedellicha bandannihu uddidhanno uduunninniiti; hattono danancho amaxxanno garinniiti. Dagate giddo mitte huuccantino beetto ikkituro, maatesewiinni uynoonni baraarsha angatenni gannoonni uddano “Kuushi Buruqi” yinannita budu uddanno udidhanno. Tenne uddanonni baxxitannohura adhitara huuccidhanno wedelli dino. Dananchoseno “gemiira” yinanniha amaxxite woluwiinni baxxitanno. Tenne doogonni, biiffe, dhukinsa garinni uddi`re ayyaana ayirrinsanni baychira ha`ranno.
Wedellunni, jaallansa ledo ayyaana ayirrinsanni baycho biiffe, seesse albillicho galte ikkitanno beetto doodhatenna huucci`rate ayyaana ayirrinsanni baycho hadhanno. Baycho iillitu gedensanni injiino baycho doodhite godo`le harunsitanno. Shawaali Iid ayyaanira adhamate hasidhanno seenninna labballi lame doogonni doodhitanno. Umihunni, seennu sirbanno baycho godo`le la“ate dayno seenni giddo doodhitanno; layinkihu seennunna labballu godo`le xaadisanno “Amiri Uga” woy Haraarete Emirreet massagaanchi (Amiir) doogo aana harinsanni godol`e la“ara dayno seenni giddo illensara biiffinota doodhitanno. Kunni gedeehu labballunna seennu xaade adhamanno amuraati xaa geeshsha Hararete dagara nooho. Konne barra godo`letenni iibbe seenne adhikkinni saino beetti kaayyaataamo ikkinokkita kullanni.
Shawaali Iid ayyaani Hararete daga ledono ikko wole daga ledo mitte mitiimma nookkiha baxillunni beeqqitannoha ikkanna; budu lophora dagate xaadooshshira, jawa horo noosita Biirote sooreessi xawisanno. Iso calla ikkikinni wole dagano dagge ayyaana beeqqitanno yannara mimmitu budenna horyna hattono uddi`rate amuraate soorridhanno. Mimmitu ledo egennamantanno.
Xawu ayyaana ikkinohura, loosunni, hattono wolu korkaatinni xeertidhe keeshshitino daga fiixunna firu, jaalla, xaaddanno battalaati.
Kalaa Tewolde xawishshi garinni, kuni ayyaani diru dirunni haammata beeqqaano dagge beeqqitanno ayyaanaati; ayyaanu aana Hararete daga budu uddanna uddidhe biiffe seesse, beeqqitanno; Konnira, budu uddannanna seesu uduunne qixxeessate bobbakkino ogeeyyera loosu kaayyo kalaqanno. Qoleno haaruudde doogonni ayyaanaho yine qixxeessinannni uddanna kalaqantanno gede assanno. Dagano ayyaana beeqqate fultinori qaaggote ikkanno uduunne hidhite hadhanno daafira qoqqowoho miinju lophorano ayyaanu dilaalasi fulanno.
Konnira, ayyaanu UNESCO borreesamara albaanni balaxe qoqqowu wedelli konni ayyaani bude seekkite affanno gede assate looso loonsanni keeshshinoonni. Ledoteno, wolootu qoqqowiinni daggannori Oromote, Argobbunna Silxe zoonenni ayyaana beeqqitanno gede koyinsanni keeshshinoonnita Biirote Sooreessi xawisino. Shawaali Iid ayyaanira dagate millimmo kakka“anno gede assanno looso loonsooni.
Gobbankera UNESCO borreessinoonniti amammandannikki donna shoole ikkitanna, Shawaali Iid ayyaana Halantino Mootimma Rosu, Saayinsetenna Budu uurrinshara ontikki dona ikke borreessamino. Kuni ayyaani UNESCO borreesamasi Itophiyu gobba danchu su`minni gatamaranno. Turizimete handaarinni hattono kalqete deerrinni borreessinoonni doni haammatanni daynohura, turizimete handaarira jawa dhuka kalaqanno; baara widinna gobbate giddo turistooti haammatte bobbakkanno gede assanno.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Sadaasa 4, 2016 M.D
