Mitte beetto no; Maala bebbeenkanninna tuqinsanni fabirikira loossannoti.
Barrunni mitto barra, barru loosose gumulte ka’e, mite mite loossa qorqorate maala qiissinanniha kaadete kifile e’anno.
E’olla ikkinnina, hedeweelchotenni tini dancha foole afidhinokkitinna qorru kifile cufante cuqqaalantannose. Qaalese luphi assite woshshidhollana, kifile tenne loonsoonni dani gobbayidihura dimacciishiishannoho. Afannohu mittu nookkiwa beettote coyi wolqate aleenni ikki.
Duuchanti loosaasine loosu yannansa gumulte mittu mittunku minensa hadhino. E’e cufantunkunni 5 saate duumbaanni, foolu qocci yaate mulluri gatino waro, fabirika agarannohu suuta ikke dayee waalcho konne fananno. Barru abbinose reyoonni balete afoo gama gante gattanno.
Umose affuhu gedensaanni, waalcho konne fanate hiittoonni qaagameennasi dayinoro xa’mitusi. Agaraanchuno xawisanni togo yaanno.
“Fabiriku konni giddo 35 diro loosoommo, 100 ni kiirranni loosaasine e’anni fultanna laeemmo, ikkollana kayiinni, soodo loosaasine e’anno woyte keere galitto yite, hawarro fulote yannarano, keere gali yitannoeri lamu sasu loosaasine mereero ati mittete, soodo eitta yannara keere galitto yoottaeta buuxoommo.
Hawarro kayinni, keere gali yite faasiiqa alba leellishattaeti, wolootu loosaasine illete leellanno manni gede assite la’annoekkiha, manna ikka’yanninna agaraanchimmate loosi’yanni tashshi yaannoehanna looso’ya baxeemmo assoottaeti, hawarro fultanni keere gali yiittaekkinni gatitta yannara huluullame hasa hanafoommo” yaanno.
Mittimma, rodiimma, kaa`lamanna irkisama shota gede assine la`nannita dikkitino. Mittimma seesaho, xambe leellinannite. Konni daafira kaaliiqi rodoonke asse kalaqino jaalinkera maqqaallo gannoonkesi.
Shorrama, ukkama, giwamanna gufisama mereeronke heedhannokki gede rodiimmate baxillira calla wodaninke waalcho fana hasiissanno. Manchi beettira badheenni gano ganattoha ikkikkinni baxillenna mittimma duduwattoha ikki. Tenne giddoonniiti danchumma luphi yite leeltannohu.
Hedotenni, akatunni, hayyotenni, baxillunni wo`ma mancho ikkino. Jermenete egennote fullahaanchi Imaanueel Kante coyi`ranni; “balaxo uyinikkinni dancha coye ikkinohu tenne kalqera danchumma assate” yaanno. Woxu, egenno, jawaante danchumma assatenna roduuwu mereero mittimma kalaqate aana ofolla hoogguro gumu dihee`rannonsa.
Mittimma kaa`lamatenna rodiimmate xawishshaati; ikkinohurano mittu mittunku manchi babbadooshshe kalaqqannonna faffaccanno hajo mishe aguratenni mittimma dhaabbachishshanno hajubba aana halame kaajjillunni loosa hasiissanno.
Mito mito woyte kaa`lo hasiissannonsa roduuwa hanni buuxatenna irkisate wo`naallo. Ga’a ninke ikkineemmota agurina, ga’a ga’anta diafinona; qooxeessinkera noo qansoota qaccera qola agurre, mittimmanna mannihimma kaajjinsho yitannoti xaphishshu sokka’yaati. Dancha barra ikko`ne!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Bocaasa 27, 2016 M.D
