Shotelay maati?
Rosamino su’minni Shotelay yine woshshinannihu mitte ama umi yannara godobbuhu gedensaanni higge higge kalaqantanno godowu dirra ( qaaqqu godowu giddo reya) yaate.
Maayi korkaatinni kalaqantanno?
Mundeete dana yineemmeri A+, B_, B+,B_,O+,O_,AB+,AB- labbinoreeti. Shotelay kalaqantannohu mitte ama mundeese dani Negetiive (lawishshaho:- A_,B-,AB_,O_) ikkiteenna minaannise mundee Posetiive ikkituro qaaqqu mundee pozeetiive ikkate kaayyo luphiima ikkasenni pozeetiive ikkituro (lawishshaho:- A+,B+,AB+,O+) ikkituronna qaaqqunniti mundeete seele mannimmase giddora e’anno woyte pozeetiive ikkitinnore mundeete seella wo’manta daaffanno shiilo ( Antibodies) mundeese giddo kalaqantanno.
Tini shiilo mitte higge kalaqanturo mundeese giddo heeshshose diro wo’manka keeshshitanno. Kalaqantino shiilo (Antibodies) godowu giddo gatino qaaqqo wosinchurichi gede assite kiirtannohura gawajjitanno. Konni korkaatinni marro marro higge kalaqantannota godowu gata mundeete dani RH Poozeetiive ikkituro ama hasiisanno xaaginaate assira hoogguro qaaqqu godowu giddo ba’’anno. Mundeete dani RH Negeetiive ikkiro kayinni mitto dana ikkinohura mannimmate seele wosinchuricho gede dikiirtanno; konninni qaaqqu keerunni ilamanno.
Xaginaatu maati?
– Mundeete dana RH Negeetiive (RH-) ikkitino ama godowu harunsosenna xaginaatu Hospitaalete giddo ikka noosi.
– Mundeese giddo noo shiilo bikka buuxanna godowamino qaaqqi gawajjo bikka buuxatenni lowontanni gawajjamikkinni ilamanno gede assa;
– Gobbankera muli yannanni hananfoonnihu qaaqqu godowu giddo hee’reennanni mundee aatenni lophannonna ilamanno gede assate
Hiittoonni gargadhino?
– Hiitti amano godowasera woyi hiittenne mundee adhasera albaanni mundeete danase afa hasiissannose;
– Minaanniseha mundeete dana afa hasiissannose;
– Godowamino qaaqqi mundeete danisi (RH+) hr pozetiive ikkino minaanninni kalaqaminoha ikkiro umo assinannise buuxonni gargaraano shiilo (Anti bodies) kalaqantinotanna kalaqantinokkita buunxanni;
– Kalaqantannokki gede hooltannota shotelayi gargarooshshe (Anti-D) xagga godowu gatihunni 7ki aganira uyinannise. Iltuhu gedensaanni qaaqqunnihu mundeete dani (RH+) hr Pozetiive ikkiro layinkimeeshsho xagga uyinannise;
– Gatino godowa dirrinsiha ikkiro nafa Shotelayi gargartanno xagga adha hasiissannose.
Buna batinse aga…
Buna barrunni sase sine geeshsha aga baqqeenyaho, looso garunni gumulatenna fayyimmate kaa’litannoha ikkanna konninni sairo abbitanno qarri noota Dokter Kebbede Yilmihu coyi’ranno.
Lawishshaho; keeraano godowunni noo amuwi barrunni shoole sine ale buna agannoha ikkiro godowu dirra, qelpheepho ajinohu, yanna iillitukkinni ilatenna labbino qarrubba iillitara dandiitannota xawisanno.
Qaaqqu ilamihu gedensaanni tushshiishate, caaccaawate, taalo ikkinokkihu foo’late amanyootinna amadantinori fayyimmate qarrubba xaaddara dandiitannotaati dokter Kebbede Yilmihu xawisannohu. Konnira wole fayyimmate qqarri noonsa amuwi aganno buni bikka fayyimmate ogeeyye amaa’latenni bikkira noonsa yaanno.
Woluno qansidhanno ama barrunni mittenna lame siine calla aga hasiissannoseta amaallanni. Konninni sayisse batisse aggannoha ikkiro bunu giddo nooti baqqi assitanno shiilo ( Kafeyine) unuunu ado widoonni higge qaaqqunniwa sa’annohuranna qaaqquno hattenne shiilo rosannohura unuuna qana hoogiro caaccaawannota coyi’ranno.
Mitte yannara boorrassannori wole yannara kayinni Faasiiqqanna la’nanni mannooti (Bi-polar disorder) “Mood Stablizer) yinannix agicho adhitanno gede fayyimmate ogeeyye amaaltanno ikkinnina buna aga dihasiissannonsa. Wodanu xisso noonsa mannooti buna aga dinonsa yaannohu dokter Kebbede; buna aggannoha ikkiro xissonsa deerra luphi assitanni hadhanni noota affara hasiissannota qummeessanno.
Jeefoteno buna batinse aga miqichinke giddo noohu Kaalsiyeemete bikki shumatenni fule goofanno gede assitannohura miqichu shaallinye kalaqqannota dokter Kebebde huwachishinno.
Qiddist gezzaheny
Bakkalcho Bocaasa 27, 2016 M.D
