Gobboomu deerrinni 18ki yannara ayirrinsanniha dagatenna dagoomu barra tayxeno Bocaasa 29ni Sumaalete qoqowira Jigjigaho ayirrinsanni. Qoqqowubbano ayyaana ayirrisate mitte lamala albaanni hanaffe tayxe gobboomu deerrinni ayirrinsanni base timbiliqqanni keeshshitino. Tayxeha dagatenna dagoomu barri qixxeessaancho ikkinohu Jigjiguno baxxino garinni qixxaawo asse wosinnasi adhanni keeshshino; adhannino afamanno.
Baalante qoqqowubbanni fultinorinna dagansa budi xawishsha ikkite ayyaana ayirrinsanni basera leeltinori seesimurgote ogeeyyenna gaamo umi uminsa budenna ayimma xawissanno ikkitubba leellishshanni afantanno. Tayixe daganna dagoomu ayyaana “Fakkanimmankenna taalleenyinke gobboomu mittimmara” yaanno massagote adawarshinni ga’a qidaamete barra bocaasa 29/2016 MD ayirrinsanni.
Fakkanimmannire kayinsanni woyite sa’u yanna giddo IFDR Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) “Asalunni donu widira” yaanno qajeelshi aana assino hasaawinni shiimare kayisa hasiissanno. “Mittu mittunku Itophiyu Jireenyanna soorro hasi’ranno massagaanchi fakkanimma adha noosi. Amma’note, koo/tee, ga’rete, budu, addi addi daninna suudi noonkere ikkanke ammanannoha ikka noosi. Mitteenni hee’ra dandiineemmohu fakkanimma adhinummorooti. Ninke Itophiyi giddo Oromote Itophiya, Amaaru Itophiya, Guraagete Itophiya kalaqa didandiinanni. Islaamu Itophiya, Kiristaanu Itophiya, Kaatolikete Itophiya kalaqa didandiinanni; Itophiyu baalante amma’nohonna baalante dagaho” yaanni coyi’rinoti qaangannite.
Ayirradda nabbawaanonke techoonke wosinchu gafinkenni tenne hedonni fultinota dikkitino. Hajote aana seeru ogeessi ledo keeshsho assinoommo.
Kalaa Habtaamu Tseggaye Sidaamu Qoqqowi Aliidi yoo mine Yooaanchoho. Ilaminohu Sidaamu qoqqowira Booni gaangaawi woradiraati. Anjenni hanafe lophinohuno ikko roso hanafe jeefisinohu Hawaasi quchumiraati. Dillu Yuniversitenni seeru rosu golinni umi digiretenni maassamino. Layinki digiresino seeru rosu golinni Hawaasi Yuniversitenni harunse maassamino.
Loosu keeshshosi albi Wodiidi qoqqowi xaphoomu yoo mine kaa’laancho yooaancho ikke loosino. Aanteteno Hawaasi quchumi aliidi yoo mine yooaanchimmatenni owaatinoha ikkanna; xaa yannara kayinni Sidaamu qoqqowi xaphoomu yoo mine yooaanchimmatenni owaatanni afamanno.
Ninkeno seeru ogeessi Habtaamu Tseggayeha dagatenna dagoomu barri ledo amadisiisaminohunni Federaalizimete amanyooti hasiishsha, amanyootu dagate uyino horonna kaayyo hattono labbeemme hajubba aana hasaawinse aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Itophiyu batinye daganna dagoomi gobba ikkasenni dagatenna dagoomu barra ayirrisa gobbate gede dagate mereero kalaqanno mittimmanna halamme hiittoonni xawisatto?
Kalaa Habtaamu:- Itophiyu giddo haammata daganna dagoomi nooti anfoonnite. Addi addi daganna dagooma ikka woy addi addi Afoonna bude jirote gede horonsi’niro danchaho. Mitte mittente daga giddo dagoomunna gobbate qarra tirtannorinna wolootahono kaa’litanno ikkitubbanna rosichi hee’ranno.
Dagatenna dagoomu barri ayirrisama mittu mittunku umi umisi Afoonna bude harunse millisanno woyte hee’rannonna galanno budinna heeshshote akati ayirrisameennasi wolootahono ikkanno garinni xiinxallotenna rosoho ikkanno garinni umosi egensiisatenna xawo fushshate danchaho.
Dagatenna dagoomu barri ayirrisama xawinsummo hajora kaa’lo assannoha ikkirono; garunni massaganna horonsi’ra hoongiro mittimmantenni roore babbadamooshshenna xixxiiwama kalaqannoha ikkanno. Xaa yannara gobbate giddo la’nanni hee’nnoommonte gede daga dagate ledo, gosatenni, ilamatenni sirchunni babbadantanno gede assanno. Kuni Federaaliizime amanyoote huwante ragunni amada hoongummorooti.
Barra ayirrisa wole daga ayimmanna bude afatenni sainohunni gobbate kaa’lannohanna rosiisanno bude rosichu gede adhine halashshate kaayyo kalaqannoho. Dagano uminsa Afiinni coyidhanno woyte Afoo egensiisatenna rosunna umonsano rosiisate kaayyo afidhanno. Konni daafira dagatenna dagoomu barri ayirrisama kaayyote gede adhine horonsi’ra dandiiniro lowo geeshsha dancha kaayyo sinqisi’rinoho.
Bakkalcho:- Konni alba gobbankera daga umise umose gashshatenna qoossote xa’mo ka’anni keeshshitinoti addaho; muli yanna kawano dawaro afidhanni daggino. Lawishshaho; Sidaamu qoqqowunni tantanama, woloottuno qooxeessinsa garinni xeertidhukkinni farconna owaante afi’rate qoossote xa’monsa dawaro afidhanni nooha ikkasinni halaalaancho Federaalizime kalaqqanni noo horo hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Habtaamu:- Federaalizimete yaa mittowa mereeroho calla huxxantinokki mootimmate tantano yaate. Xaphi assine la’nanni woyte togo yaa lamu garinni Federaaletenna qoqqowunni tantanantanno mootimmuwaati Federaalizimete yinanniti. Konni daafira qoqqowunni tantanantu yaa biilloonyu beehaachi noo yaate. Federaaletenna qoqqowu mootimma xaadissannonsatinna anna annaho uyinoonni biilloonyi bayiriidi seeri aana ofolte gutunninna umi uminsanni massagganno biilloonye uyineennansa tantanantinotaati handaaru sayinse kultannohu.
Xa noo akatinni qoqqowunni tantanamate bikkaancho bayiriidi seerira worroonni. Hakkonne worroonni bikkaancho wonshe afamiro qoqqowunni tantanamate qoosso heedhanno. Federaalizime kayinni mittowa huxxaminokkiha/Aliidinni calla dirrannoha ikkinokkiha/ bayiriidi seeri amanyoote kalaqate mitto korkaata ikkituro; konne amanyoote gumula hasiissannosi; konni xawishshaati ikka noosihu. Xaa yannara gobbate kalaqantanni noo qoqqowubba bayiriidi seeri aana worroonnihu seeru amanyooti gumulama hanafinota leellishshanno yaate.
Konni daafira Federaalizimete yaannoha xaphi yiino amanyoote harunsa hoongoommoro xa la’neemmo garinni qoqqowu tantano yinanniri hee’ra hoogara dandaanno. Federaalizimete amanyooti hee’rasinna harunsanke kayinni qoqqowubbate kalaqamara korkaataho. Konni daafira qoqqowo ikkate dandiisiisannoha bayiriidi seerira worroonni bikkaancho wonshitannoti hiitti daganna dagoomi qoqqowo ikkate qoosso noose yaannohura albillitteno Federaalizimete amanyoote harunsinummo eega agarranniha ikkanno.
Xaphi assine la’nummoro Federaalizime mootimmate tantano garinni biilloonyu qoqqowunna Fedelaate mootimmanni badamasi qansootu qooxeessinsara mootimmate tantano afidhanno gede injoo kalaqa lowo geeshsha danchate. Ikkollana, Federaalizime garunni massaga hoongummoro gobbate gede tattayisankera dandaannohura garunni massaga hasiissanonke yitanno hedo nooe. Badooshshinke mittoonsannonkeha ikka noosi.
Lawishshaho, mittu manchi addi addi dani uddano uddi’rara dandaanno; manchu kayinni mittoho. Kayinnilla, mereeronke mitto heeshshi wole gotti asse la’’ate ikkito kalaqanturo lowo geeshsha qarraho. Mitte gobbaati noonketi; dagatenna dagoomu taalleenyi woy mittimma baalunku deerrinni macciishshamanna ayirrisama hasiissannoseti ‘‘Itophiya’’ yinanniti mitte gobbaati noonketi; batinyu budinna balchoomi noonke.
Mittu manchi addi addiha budu uduunne uddi’riro biifannosinte gede Itophiyu giddo noo hiitti dagano ikko budi gobbate biinfillenna seesaho. Gobbate noohu baalunku budinna balchoomi ayirrisamanna agarama hasiissannosi. Mittu wolunniha ayirrisanna keerunna baxillunni hee’nanniha ikkiro Federaalizimete horo roorenkanni leeltannonke. Konni daafira Federaalizime hee’ra calla ikkikkinni garunni massanganni horonsi’ra hasiissannonke.
Xaa yannara gobbate ikkanni noori dadillisanno; qansootu garetenna gosate gaamante mimmitinsa ledo kiphantanna macciishshinanni hee’noonni. Dagatenna gosate babbadamooshshi kalaqamanna macciishshinanni. Kuni ikka dihasiissannosi.
Qoqqowubbatenni tantanama federaalizimete horo ikkite heedheennanni garunni massaganna horonsi’ra hoongiro gobba diigate widira iillishshanno. Umo xawise sa’’ummonte gede mittu manchi mitte budu uddano uddi’rino biiffannosinte gede noonketa mitticho gobba afi’noommo addi addi budinni biifinsenna seesiinse amada noonke. Baalunku babbaxxino budinna amanyooti giddo hee’ne lophinoommore ikkinammora dandiineemmo; kayinnilla baalanka mitto assitinonketi mitte gobbaati. Babbaxxino budinni biiffe seessino gobba kalaqate harinsho harunsinummoro federaalizime gobbate kaa’litannote yee hedeemmo.
Bakkalcho:- Federaalizime gaancete kaima assite la’anno bissa heedhanno; kaimunni federaalizime kipho tirranni furchootinso kiphote kaimaho? Tenne hedo ma garinni la’’atto?
Kalaa Habtaamu:- Federaalzime kipho tirate doogo ikkitara dandiitanno. Kiphote kaima ikkitannohu aleenni xawisummonte gede garunni massaga hoongirooti. Federaalizimete sayinse umisenni qarra kalaqqannota di ikkitino; qarra kalaqqanno yee diinohedeemmo. Amadooshshunna horonsi’neemmo gari kayinni qarra kalaqate furcho fananno. Lawishshaho; mitto xagicho adhinanni gara afa hoongiro hadhote; xagisaano hajajjannohu mannimma xagicho dandiitanno bikkinniiti. Federaalizimeno massaganna horonsi’ra hasiissannohu dhukinke garinni dandiineemmo bikkinniiti.
Wolu budenna ayimma ayirrinsanni ha’nummoha ikkiro dagatenna dagoomu mereero ayirrisamanna irkisama heedhuro federaalizime kaa’litannonke ikkinnina digawajjitannonke.
Mittu mittunku budenna ayimmasi xawo fushshe leellishara dandaanno; dikko fushshinarano dandiinanni. Turizimete bueno ikkitara dandiitanno. Lawishshaho; ani ilame lophoommo qooxeessira “Affini” yinanni amanyooti no; kuni budi mitto coye sammi yine donde fulle coyi’nannikki gede agawannoho; “Affini” yaa macciishshitini yaate. Konni daafira mittu mittunku budi macciishshamatenna ayirrisamate horinya giddosi amadinota konninni ka’ne huwata dandiinanni.
Dagate mereero mimmito macciishsha heedhuro federaalizime qarra di ikkitanno; roorenkanni gobbate gede kaa’litankera dandiitanno. Togoo budinna rosichu noonsakki gobbuwara leellinshammora dandiineemmo.
Techo kalqoomu dona ikkite borreessantinori budu donnanke addi addi budinna daga giddo heerankenni afi’noommo gutu jironkeeti. Konninniiti kalqete jiro assine shiqinshammora dandiinoommohu. Kuni ikkinohu mittu wolu budenna amanyoote ayirrisino daafiraati; gurchunni kayinni mittu wolunniha xiiwannohanna agarannokkiha ikkiro kayinni kiphotenna ba’’ote kaima ikkannoti huluullo dinoote.
Bakkalcho:- Dagatenna dagoomu barri ayirrisama qansootu umi uminsa bude, afoonna balchoomansa leellishshannohanna mimmitu ikkitubba kaajjishshannoha ikkasinni duuchu afoo horonsidhanno qansoota kalaqatenni gobboomu mittimmara noosi qeechi maati?
Kalaa Habtaamu:- Dagatenna dagoomu barri ayirrisama billaalline hee’neemmori mitte ama ooso gamba yine mitto Itophiya addi addi suudinni xawinse lellinsheemmo garinni ayirrinsanniha ikkiro gobbate kaa’lanno. Mittu mini giddo mitte amara lowo ooso noose. Baalanti ooso babbaxxitino kalqete gobbuwara billaallite heedhannori mitto mine gamba yite ayirrissannoha assine ayirrinsiro dagatenna dagoomu barri ayirrisama bunshe diafidhino. Kayinnilla konne barra ayirrinsanni woyte mereershu Itophiya ikka noosi. Itophiyimma xawisanno garinniiti ayirrisama noosihu. Badooshshenke xawinse lellinsheemmoha ikkikkinni mittimmanke leellisheemmoha ikka noosi. Babbaxxino budinna heeshshote hornyinni dange kayinnilla lallambeemmohu Itophiya ikka noosi. Ayirrinsannihuno konni kaiminni ikkiro lowo geeshsha dancha ikkanno yee hedeemmo.
Bakkalcho:- Federaalizimete amanyootinni gobbate gede mittu aleenni loosu afii hee’ranno gede assinoonnina; tenne aana noohe hedo ma labbanno?
Kalaa Habtaamu:- Federaalizime akatisenni mereerinni calla haa’ne dirrinsannita dikkitino. babbaxxitinoti mootimmate tantano heedhannosete. Dagano heedhanno qooxeessi garinni babbaxxino afoo coyi’rate kaayyo heedhannonsa. Afooho afamishsha aa hasiissannonke. Afuu hedo xawisatenna sokka sayisate gobbaanni loosu dinosi. Keeraancho sokka sayisatenna hedo xawisate hattono mimmitu ledo xaadisa dandaanno afiira gobboomu deerrinni afamishsha uyiniro gobbate qarra di ikkino; roorenkanni horosi jawate. Mittu afiinni xawisa dandiinannikkihu babbaxxino afiinni xawinsanni coyi hee’ranno. Daga ilante lophitino qooxeessi afiinni coyidhanno woyte hedonsa seekkite xawissara dandiitanno. Mitto afoo afa busullenna wole afoo afa hooga gowwimma woyi afibbeelima di ikkitino. Konni daafira babbaxxino afiira afamishsha aa federaalizimete amanyootinni agarrannite.
Bakkalcho:- Gummaamo federaalizimete amanyoote harunsitino gobbuwa rosichi ninke gobbara xawisse leellishanno rosichi no yite ammanatto?
Kalaa Habtaamu:- Kalqete aana federaalizimete harunsaano ninke calla dikkinoommo. Duucha gobbuwa no; harunsitanni noorino heedhanno. Ninke gobbarano mitto ikkite gobbate laalaattannotinna balaxo uyitanno dagaati nooti. Ikkollana sa’e sa’e kalaqantanno ikkitubba gobboomimmantenni roore hallanyimma luphi assite leellishshanno akati noo daafira gobbate gede ninkenni woyyaawino rosichi noonsa gobbuwanni rosicho adhinanni uminke harinsho taashshi’ra hasiissannonke. Hanafo dancha ikkiturono; taashshinanni coyi hee’ranno. Jeefishshu aanano qoropho hasiissanno.
Miteekke tenne gobbanni konne rosicho adha hasiissanno yine xawisate hatte gobba yannate akati aana xiinxallo assa hasiissara dandiitanno. Ninke gobbara noorenna xeinore hatte gobba ledo taashshiishanni xiinxallotenni bada hasiissanno. xiinxallo assiniro kayinni ninke gobbanni woyyaawino rosichi noonsa gobba dihoogganno.
Bakkalcho:- Itophiyaho suwashsho federaalizime halashshate aantete ma assa hasiissanno? ayeewiinni mayi agaramanno?
Kalaa Habtaamu:- Suwashsho federaalizime gumulate mootimmate bissa murci’raanchimmatenni loosa hasiissannonsa. Xa noo akatinni federaaletenna qoqqowu tantanooti harunsinanni hee’noommohu. Qoqqowuno ikko federaale lamenti mitte gobba owaataanooti. Federaalennihu gobbate gede noo hajo la’annoha ikkanna; qoqqowu tantano kayinni qoqqowunni gumullanni hajo la’annoti anfoonnite. dhaggeefachishanno garinni mittu mittunku qoqqowiranna qarqartora hee’rannohu mittu dani manna dikkino; adhame ilame karsamino mannaati. Mittu qooxeessira mittu budi calla luphi yee leellanno amanyooti dihee’ranno. Hooffaayidi kiiro noonsa daga budinna rosichi ayrrisama hasiissanno.
Konni garinni baalunku budenna amanyoote mereersinohu mootimmate tantano amanyooti hee’riro, mootimmate loosu sooreeyyeno konne garunni gumultannoha ikkiro gobbate gede mitte amawa gamba yineemmoha ikkiro badooshshenke seesu gede horonsi’neemmo. Konninnino gobbate kaa’lanna irkisa dandiinanni. Suwashsho federaalizime gumulate dagate qoosso, budenna balchooma halashshate xawadimmatenni biilloonyensa horonsidhanno gede dandiisate mootimma murci’raancho ikka hasiissannose.
Bakkalcho:- Jeefote sayisatto sokka heedhanno?
Kalaa Habtaamu:- Sayisa hasi’reemmoti mitte sokkaati; iseno noonketi mitticho gobbaati. Tenne gobba garunni amada hasiissannonke. Addi addi basera billaalline afammemmore ikkinummorono Itophiyu giddooti hee’noommohu. Wole gobbuwa oso’litannonkere ikka dinonke. Badooshshinke gaancete kaima ikkikkinni jirotenna mittimmate kaimaati ikka noosihu. Gurre gundannikki jiro noonke; tenne jiro kalqete dikkora shiqinshe horonsi’neemmore ikkinnina mimmitinke ledo itammeemmore ikka dinonke. Badooshshinke e’ote buenke ikkinnina gaancete kaima ikka dinosi yee hedeemmo. Maganu Itophiya hegerera maassi’ro!
Bakkalcho:- Yannakki uyite ledonke keeshshootto daafira galatinke wodaninniiti.
Kalaa Habtaamu:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Bocaasa 27, 2016 M.D
