Shumate boombe infekishiine shumate amanyooti bisubba (mule, shumate ufuuffanna aliidinna eeliidi shumate sayisaano boombuwa gawajjitanno xissooti.
Batinye infekishiinubba woriidita shumate boombuwanna shumate ufuuffa gawajjitannota xawissannoti xagisaano ogeeyye; meyaati labbaahunni roore tenne xissora reqeccaabbannota ikkase huwachishshanno.
Infekishiinubba shumate ufuuffanni sa’e mule kissuro huluullisanno fayyimmate qarra iillishshara dandiitannota xawissanno.
Bakiteeriyubba shumate ufuuffa giddora eate harancho xeertinye callaati hodhitannohu. Baxxinohunni, meyaatera. Kunino, meyaati shumate boombe infekishiinenni amadamate kaayyose hala`lado ikkitanno gede assanno.
Shumate boombe infekishiine malaatta hiikkuriiti?
Sae sae malaate leellisha hooggara dandiitanno; batinyunni kayinni konni woroonni xawinsoonni malaatta leellishshannota ammannanni.
• Hedeweelcho shuma shumaarate muddama,
• Bikkunni shiima ikkitino shuma xaa xaanni shumaa’ra,
• Gomicho lawanno shumate kuuli,
• Shumate kuuli soorrama /lawishshaho:- duume, kolishshidhino shuma, shumate ledo mundeete malaati leella/,
• Baxxino fooli noose shuma,
• Shumaa`nanni woyte giira woy xissote macciishshamme,
• Eeliidi godowu kifile qarqarira xissote macciishshamme,
• Otoottote qarqarira macciishshantanno ayirritanno xisso /meyaatera/, woy labballoho qole siiminsa qarqariranna shumate ufuuffa qarqarira macciishshantanno xissooti.
Shumate boombe infekishiinera kaimu korkaatta maati?
• Ogeeyyete xawishshi garinni; shumate boombe infekishiine kalaqantannohu baakiteriyu shumate boombe giddora e’’e siranno yannaraati.
• Kalaqamunni sirote bisi ofollino gari korkaatinni meyaati labbaahunni roore shumate boombe infekishiinera reqeccaawate kaayyose hala`lado ikkitinota kultannoti ogeeyye; baxxinohunni, siimu xaadooshshi shumate boombe infekishiinera meyaata reqecceessanno yitanno.
• Meyaati noose bisu ofollo garinni / Female anatomy/ korkaatinni siimu xaadooshshi yannara, otoottote giddo ofoltanno mite mite ila hooltanno xagga hattono meyaati ilate yanna guddanno woyte /Menopause/ shumate boombe infekishiinera luphiimu garinni reqeccaabbannota xawissanno.
• Keeraancho ikkitino shumate boombe heedhunsakkinni ilantanno qaaqquulli,
• Shumate boombe cufama /mulu care korkaatinni/,
• Xisso gargadhinanni amanyooti gawajjama /lawishshaho:- sukkaarete xisso korkaatinni kalaqamunni xisso gargadhate dhuki ajanno gede assatenni infekishiinete reqecceessanno,
• Artefishaale ikkitino (mannu loosino) shumate boombe /kateter/ horonsidhanno xiwamaano
• Shumate ufuuffa, pirosteeti woy mule darre gombanni xaginaate assi`ra reqeccishshanno korkaattaati.
Shumate boombe infekishiine kaajjitanno woyte iillishshanno qarri maati?
Eeliiditi shumate boombe infekishiine garunninna yannantenni xagisama hoogguro kaajjino fayyimmate qarra iillishshara dandiitannota ogeeyye coyidhanno. Iillishshanno qarrubba mereerinni aantinori afantanno yitanno.
• Wirro ka`anno infekishiinubba,
• Luphiima ikkitino mulu infekishiinenna daafuru macciishshamme,
• Godowinni noo amuwi aana kalaqanturo qole ilamanno qaaqqi bikku aleenni shota ikkanno gede woy yanniweelo ilamanno gede assa,
• Baxxinohunni mulu widoogge iillituro reyote geeshsha iillishshara dandiitanno.
Shumate boombe infekishiine gargadhinanni doogga
• Ikkado waa aga /waa aga ranke ranke shumaa`nanni gede assatenni baakiteeriyu infekishiine kalaqikkinni shumate boombe giddonni dirranno gede assanno/,
• Siimu xaadooshshi gedensaanni shumate boombe qarqara co`isatenni/ hayishshatenni; waa agatenni baakiteeriyu ba“anno gede assa,
• Babbaxxitino sirote biso co`isannore / pawuderenna woloottano labbinore/ horonsi`ra hooga. Korkaatuno, bakiteeriyubba shumate boombe giddora e“anno gede kaayyo kalaqqannohura,
• Wirro wirro higge shumate boombe infekishiine kalaqantannoha ikkironna ila hooltanno doogga soorrira hasiissuro xagissanno ogeeyye amaa`la, Konni ledo amadisiisame diyafraami / Diaphram/ woy kondome /Spermicide-treated/ labbinori baakiteeriyu lophora qeechu noonsata xawinsanni.
• Shumate mine ofoltinihu gedensaanni badhillitte qoltine fiidhe woy hayishshidhe; kunino bakiteeriyu shumate boombenna sirote bisi giddora e“annokki gede kaa`lanno,
• Xisso kaajjitukkinni xagisaano amaa`lanna hanjanjoonni xagichi hee`riro garunni adha hasiissanno.
Shumate infekishiine xaginaati
Shumate boombe infekishiine malaattanna xawishshubba xaaddu`nero fayyimmate ogeeyye amaa`le. Kuri xagisate antibaayootiike xagga hajajja`nera dandiitanno.
Shumate boombe infekishiine xagisira hanaffinihu gedensaanni onte barrubba giddo malaatta ba“a hanaffanno. Xissote malaatta hakkawoyintenni woyyaabburono hajanjoonni xagga baalantanni guddine horonsi`ra noo`ne.
Bue:- Addis Ababu Yuniverisite Fayyimmate Sayinse Kolleejje
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Bocaasa 20, 2016 M.D
