Itophiyu gobba 80 ali afuubbanna budu noo gobbaati. Tenne dagara umisehu haammatu biifinohunna kalqete dagoomi maala`lannohu addi addihu budu amuraati noose. Kuni budu dani dagate mereero addi addi xawishsha afi’rinoha nafa ikkirono; horosi kayinni dagoomu xaadooshshi ledo sumuu yannoho. Gobbate mereero nooha budu dana la`nummoro, adhanna adhamate amuraate, budu mine loonsanni amuraati, sa`galinanni gari, hakkiino sae mittimma mageeshshi geeshsha dhuka afidhinoro xawisate deetenni guutamme loosi`nanni budi, jilunna wi`late amuraati Sidaamu giddo afantannori balchoomma mereero biciqqi assine kullannireeti.
“Affini” budi kayinni Sidaamaho baxxino illacha tunganninna albisa araarsanno budeeti. Kuni budi ayii gaancenna qege tirranni budu amuraateeti. Sidaami daga giddo mine, boosaallo, qaete, qachaho, ollaaho ayiddunna gosate mereero ka`anno gaancenna kipho “Affini” amuraatinni qiissinanni; araarsinanni. Konnira, techo Woganna Turizimete gafinkera gaancenna kipho tirate amuraate ikkinoha “Affini” budu amuraate ki`ne nabbawaanonkera haa`ne shiqinshoommo.
Tini daga konne bude kaima assite gaancenna sumuu yaa hoogate qarra keeru doogonni tirate assitanno amuraati duuchu dani gaancenna sumuu yaa hoogate qarra albiwarinni kayisse tiranni daggino.
Anfinte gede naaxxisiissannotinna ku`linanni dhagge noonkeha nafa ikkirono; mimmitu ledo giwama, gaacama, ku`u ko`onni mundee dunanna shaa tenne yannara ninkera xawishshanke ikkitanni no.
Noonkeha babbadamooshshe sumuu yaatenni hasaambe tirate, keeru doogonni, mimmitu ledo ayirrisamatenni, baxillunni jawa haqqicho caali hundaanni ofolline coyee qiissate murci`ra, wodani giddo noo koma agurranni ha’rate budinke tenne yannara ajanni daynoti baalanka bidhachishshannote.
Gibbonna gaance budunni tirranni ha`nanni amuraate horoonsi`ra, babbadooshshu aana hasaawa gobbate keerenna hobbaate abbate dandiisanno. Konnira, Sidamu Dagahu “Affini” yinanni amuraati gibbotenna gaancete kaima ikkino korkaata baala hunate qara doogooti. Sidaamu daga konne ‘’Affini” amuraate hiittoonni assite horoonsidhe, ka`ino gibbonna gaance tirte araarsitannoro Sidaamu Mootenna gobbate geercho ikkinohu ledo boode keeshsho assinoommo.
Sidaamu Dagoomi Qoqqowi Mootenna gobbate geercho ikkinohu aadde Kale Arraffohu togo yaanni Bakkalcho gaazeexira “Affini” daafira xawisino. “Sidaamu daga bire biriqiiqiinni kayisse techo geeshsha mannu mereero barrubbate giddo noo xaadooshshinni kalaqantanno sumimme hoogate hattono gaancenna gibbo tirate horoonsidhannohu budu amuraati noose” yaanno.
Gobbate geerchi Kale Arraffohu, kuni Affini budi birenni kayise ilamatewiinni ilamate widira reekkamanni dirrate giddo agarreenna dayno budunni gaance tirranni amuraati hayyooti. “Affini” yaa baalunku macciishshitini? yaa ikkanna, songote mereero jawa ikkinohu macciishshinoommo; woy macciishshinoommona may daggu yaatenni woy wolu macciishshinokkihu hee`riro wonshitini yaatenni hedo mimmitu ledo beeqqate horoonsi`nanni buusa ikkinota egensiisino.
“Affini” Sidaamu daga budinna hornyi, seeda dirrara gaancenna kipho tirre araarsate horoonsi`nanni keeshshinoonniha ikkanna; diro, gare, fiixa, ko/teenna dagoomu deerra la`ne bandikkinni taalotenni tirranni bude ikkinota kale kulanno.
Sidaamu budi giddo qaete, qarqaraho, ollahonna gosate, hattono lamunna gaamote mereero gibbo ka`uro gawajjaminohu mulesi noo mannootira “Affini” woy “macciishshitini; tenne iillitinoeta gawajjo” yee qaxxariro mule noo manni hay yeenna coy woy gibbo qiddanno.
Gawajjamino manchi rabbisi`rara albaanni balaxe “Affini” yee mulesi noo mannira egensiisannota kulinohu Gobbate Geerchi Kale, affini yee egensiisikkinni giwamara ha`rino manchi budu garinni qorichishamannota xawisino.
Woluno, lubbo shineenna shii`rino manni, “Affini” yiikkinni rabbisi’rara woy yoote minnira diha`ranno. Qaete geerchira, nafaru massagaanchira, hakkiinni sa`uta ayiddeho mare qaxxadhannno. Hakkuy gedensaanni ayiddu male fale, qege tirranni doogonni affini bude horoonsi`re hunasicho qorichishanno; yoo aanno. Budu doogonni gaance tirate amuraate, “Affini”, xonaminoha, waajjishiishannoha, reewinoha, hattono gosanna gosate mereero gaance kalaqannohu eemaramanno gedenna, hegeraame dawaro aate budu jawa yooaanchimmate qeechasi fulanno.
“Affini” hu’ninohanna hu`ninoha yaano, gawajjaminohanna gawajjo iillishinoha badate horoonisi`nanni amuraate ikkanna; gaance heedhannokki gede, hedo umise wirro ka`annokki gede qorophisiise araarsate noosi dilaali jawa ikkinohura dagoomu aana adhamooshshu jawaho.
Affini budu budilitte doogonni gaance tirate amuraati, gawajjaminohura halalaancho yoo aanno; tenne yoo aannohu hayyo woy egenno horoonsi`re ikkinota gobbate geerchi coyrino. Araaru umo asse dagoomu mereero nooha xaadooshshe sufanno gede assatenni mitte maate gedee baxillunna jaalloomu kaajjanno gede assate wolqa noosita qummeessino.
Konne budillicha yooaanchimmate amuraate harinsannihu mittunna lamu noowa ikkikkinni, songote woy cimeeyye noowa ikkinota Sidaamu mootena geerru huwachishino. Affini budinni gaance tirate amuraati shoole deerra afirinota kullanni.
Umihu boosaali songo ikkanna, gibbo kalaqantino maate heedhuro hajo gobbara fultannokki gede assate sumuu yaaatenni mini giddo araarasate songooti.
Layinkiha qole olluu songo yinanni. Mini maatenni sae olluunna nafaru deerrinni kalaqantanno gaancee kalaqanturo tirranni doogooti.
Sayikkihu qole ayiddu songo yine woshshinanniha ikkanna;araaru amuraati aana mittu widi daga nafaru woy olluu uyno farco digaraho yee koffi yiiro, kado xa`mi`re ayiddu songora mare qaxxadhanno baychooti.
Shoolkihu kayinni moote yinanniha ikkanna, ayirritinota jawa jaddo woy huno hattono qarqarunni sa`e gosate mereero noota jawa rewono ikkitara dandiitannona hattenne tirate horoonsi`nanni songo ikkitinota Sidaamu Woga, Turizimenna Ispoortete Biironni afi`noonni mashalaqqe leellishanno.
Affini budinni konni shoolunku deerri harinsho aana, hajo la`annonsa bissa songote albaanni waajjitukkinni hattono keeraancho doogonni hasaaphitanno gede kaayyo aanno; qoleno hasaawu mereeronna gumulo saayinsanni yannara beeqqancho assinanni harinsho konni budi aana xabbe leeltanno.
Songote albaanni shiqqino sumuu yaa giwate hedo shiqisha hasi`rihu, “Affini” yiiro hedosi ku`lanno gede kaayyo afi`ranno gede aate doogo hee`ra, konni amuraati ana halalaalcnho farco noota faajjete xawisanno.
Buduilletete doogonni gaance tirranni hayyo aana wiinamu dawaro woy farco aatenninna dagoomu widoonni keeru batiranno gede assate dilaalsi jawaho. Kuni budu amuraati baxxinohunni yoote minna ha`ratenni yannanna woxu goofannnokki gede assatenni sae, yoote mini loosono shota assanno.
Affini budi gaance tirranni hayyo woy amuraati, woxu fulo, daafuro, hattono yanna gatisate widoonni jawa dilaala afi`rinota kullanni.
Manchu beetti dagoomu xaadooshshi aana hallanyunna gaamote hasattonna horotenni hattono hedote badooshshinni kainohunni gaance ka`ara dandiitanno. Ikkirono, gaance qiissate hattono hunate widoonni mootimmannita yoote minna owaante calla agadhinikkinni, dagoomu budisi gede, heeshshosi massaganno yannara amma`nosi garinni budunni gaance tirranni hayyo woy amuraate horoonsi`re araarsa jawa doogooti.
Baalunku gobbate qooxeessira, dagoomu widoonni adhamooshshe afi`irno budunni gaance tirranni yooaanchimmate amuraati horosi shiima dikktino. Ikkirono, ilamate yannite egennora kaima ikkitinota budillite gaance tirate amuraate, horynanna ha`nura ikkitino egenno xiinxallotenni irkisne agarre dagganno ilamara saaysa hasiisanno. Gobbate mereero addi addi hasatto korkaaatinni ka`anni noo gaanceno qiissate togoohu budunni gaance tirate amuraati kaajje sufa noosi. Mootimmanno muli yanna kawa uurrissinoti Gobboommu Amaalammete Komishiine togoota budunni gaance ti`rate amuraate horoonisidhe keerenna hobbaate buuxisiisa hsiisannonsa; Keeru gobbankera !!
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Bocaasa 20, 2016 M.D
