Tekiniketenna ogimmate Kolleejjuwa tekinolojete reekko assatenna handaarunni ikkaddanna heewisama dandiitanno mannu wolqa kalaqate ragaanni qeechinsa luphiima ikkinota ammannanni.
Ogimmate Kolleejjuwara mootimma jawa illacha tugginoha ikkanna; konninni, babbaxxitinota kalaqote loossa kaajjisha, loosunni leellisha, loosu kaayyo kalaqonna Interpirayzootu latishshinna dhuki kaajjanno garinni loonsanni hee’noonni.
Kolleejjuwa mootimma amaddino duuchu handaari miinja laashshaano Industirranni ledo xaadisatenni miinju lopho calla ikkikkinni tekinolojete reekko adda assatenni gobbate lopho buuxisiisate dandiisiissanno.
Techoohu wosinchu gafinkenni Sidaamu qoqqowira afantannori Hayyote, Ogimmate, Rosunna Qajeelshu kolleejjuwa mereerinni Qawaadu Konistiraakshiinetenna Industiriyaale Kolleejje Diine ikkinohu kalaa Daanieel Teshoome ledo keeshsho assinoommo.
Kolleejje xaa yannara babbaxxitino qajeelshu handaarranni illachishshe ikkaddanna heewisamaano hattono uminsanni looso kalaqa dandiitanno qansoota qajeelsitanni noo gara lainohunni wosinchinke xawisanno.
Bakkalcho:- Kolleejje looso mamaro hanaffu?
Kalaa Daanieel:- Qawaadu Konistiraakshiinetenna Industiriyaale Kolleejje qooxeessu dagoomi latishshu xa’mo kaiminni; hattono mootimma hayyotenna ogimmate rosinna qajeelshira uytino illachi garinni sai 2007M.D safote kincho tungeenna 2008M.D hanafe 2010M.D geeshsha ijaarshu loossa harinsanni keeshshinoonni. 2011M.D ijaarshu loosi gumulameenna faajjetenni looso hanaffino.
Kolleejje uurrinshunni looso hanaffu yannara sase gashshootu loosaasinenninna mittu Diinichi, hattono sette qajeelsaanonni lame ogimate handaarranni (ICT na Masonry) umikki yannara 150 qajeelaano haa’ne uurrinshunni qajeelsinanni keeshshinoonni. 2011M.D hanafamino qajeelsha isilachimmatenni uynanni keeshshine mereeronko Koroonu fayya lede babbaxxitino korkaattanni qajeelsha uynanni harinshubba aana mommodda kalaqanturono wirro hananfe aatenni qajeelaano ikkadimmatenni qajeelsha gumultinota keenneenna Ammajje 12/2014M.D maassantino. Umikki yannara haa’noonniri 150 qajeelaano mereerinni 84 qajeelshansa garunni gudde maassamate dandiitino.
Umikki yannara uynanni keeshshinoonni lame ogimmate handaarrara ledote 2012M.D Siwiillate loosinni GMF (General Metal Fabrication) uurrinshunni qajeelaano haa’noonni. 2013M.D kayinni haaro ogimmate handaarranni qajeelaanno dihaa’noonninkanni.
Ogimmate handaarinni qajeelsate hendoonni daafira calla sammi yine qajeelsha dihananfanni; dikkote xiinxallo assineeti qajeelsha uynannihu. Qooxeessaho noo kaayyonna loosu dikkuwa hasatto bande loosu dikko xiinxallo assinanni. Xiinxallo kaiminni qooxeessaho hiittoo hasatto nooro bandi gedensaanni qixxaawo assine rosiisaano, qajeelshaho hasiisannore garunni qixxeessini gedensaanniiti qajeelsha hananfannihu.
Konni garinni xiinxallo assine qooxeessaho horoonsi’noommokkiti kalaqamunna mannu loosino jiro noota afi’noonni xiinxallote guminni bada dandiinoommo. Kunino, qooxeessu gummate laalonni egennaminoha ikkasinni; tenne laalo (laalcho) qineessatenni (Fruit and vegetable processing) huroonsi’ra dandiisiissannota haammata ogimma nooha ikkanna; sai 2014M.D konni handaarinni rosaano shaa’ne qajeelsa hananfoonni.
Wolu kayinni, Elektirike diriirsate handaari BEI (Build Electric Installation) yaamamanno handaarinni dikkote xiinxallo assine qajeelsa hananfoonni.
Sai 2015M.D ledotenni xiinxallo assine Saadate ceatto (Animal production); hattono Hoccu loosinni (Garment production) lede xaa yannara xaphoomunni honse ogimmate handaarranni qajeelsha uynanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Hayyotenna Ogimmate kolleejjuwa qarunni sokkonsanna illachinsa maati?
Kalaa Daanieel:- Mootimmate widoonni hayyotenna ogimmate rosinna qajeelshira ragaanni uynoonni sokko qajeelsha calla aa dikkino. Baxxinohunni, uurrinshunninna dikko illachishshino harancho yanna qajeelshuwa yinanniri no. Konnira ledotenni tekinoloje hinkiilatenni Interpirayzoota reekkate loosira balaxo uyne loonsanniho.
Konneno, Kolleejjenkera 2013M.D hanafe hala’ladunniiti loonsanni hee’noommohu. Babbaxxitino tekinolojubba hinkiilateno balanxe qooxeessaho noo qarrubba tirtanno yine hendannita; gobbaydi woxu soorro fulo gatisannoha; gobbate giddo shotu garinni dagoomu qarrubba tira dandiinanni tekinolojubba bandanni. Konni garinni bandi gedensaanni waaga leddanno tekinolojubba bande akeeka loonsanni.
Loonsoonni akeeki kaiminni balanxe tekinolojubba batissanno Interpirayze fillanni. Loonsoonni tekinoloje batissanno yine bandoonni Interpirayzera qajeelsha uyneemmo. Qajeelsha uynummo gedensaanni Interpirayze loonsoonni akeeka adhite batissanni dagoomaho shiqishshanni horaameeyye ikkitanno; dagoomano horaameeyye assitanno. Konni garinniiti loonsanni hee’noommohu.
Konnira ledotenni, qooxeessaho shiimmaaddanna manaadda loossa handaarranni tantanantino Interpirayzoota Kolleejjete rosiisaanonni yanna yannantenni harunsonna irko assinanninsa. Kunino, Industirete ekistenshiine irko owaante yaamamanno. Tenne irko shiimmaaddunna manaadda Interpirayzootira uyinanni woyte hanafote deerrira noota lophitanni noo Interpirayze deerrira, hakkiinnino ikkado yinanni deerrira reekkama dandiitanno gede irko hasiissannonsa. Interpirayzootaho irko assinannihu loosu aana heedheennaati.
Irko assateno balanxe Interpirayzootunniti xe’nensanna hasiisannonsari maati yaannoha bandanni. Ogimmate xe’ne (skill gap) bandanni. Konne bandanni woyte shoole irkote hanqafo no. Umihu, loosu dikko (Entrepreneurship) ikkanna; dikkote hasatto loossa loosatenni, eonsanna fulonsa garunni maareekkite amaddanno gede, amaddino mixonna dhukinsa bikkinni loossansa halashshi’ra dandiitanno gara loosu aana heedheenna qajeelsha uynanni; irkono assinanni.
Layinkihu, Kayizenete. Kayizene Jaapaanete gobbara hananfeenna xaa yannara kalqenke haammata gobbuwara loosu gumaamimmara lowonta hasiissanno hayyo ikkite leeltinote. Mootimmano kayizenete hayyo gobbate deerrinni duuchankawa halashshateeti loossanni afantannohu.
Kayizenete illachino laalchimmatenna isilanchimmate aanaati. Kayizene laalchimmanna laalchu isilanchimma lossitanno; hafanfarre ajishshanno hayyooti. Interpirayzootuno laalchimmatenna isilanchimmate ragaanni noonsaha ogimmate xe’ne balanxe bandanni. Bandi gedensaanni, Kayizenete taqqa garinni laalchimmansa isilanchimma noo garinni lossidhannonna gummaamma ikkitanno gede irkinsanni hee’noommo.
Sayikkinu, ogimmate foonqeeti. Ogimmate foonqe woy xe’ne yinanni woyte Interpirayzootu tantanantino handaarranni xaadinonsahu ogimmate xe’ne maatiro badate looso loonsanni. Lawishshaho, haqqu loosinni tantanantino Interpirayze handaarunni xaadinonsahu ogimmate xe’ne maati yaannoha handaaru looso hanaffe laalchu geeshsha noo harinshonni noota ogimmate xe’ne bandummo gedensaanni Kolleejjete handaarunni qajeelsinanni golinni ikkadimma keennanni harinshonni la’ne ogimmate xe’ne kalaqantinowa wonshate qajeelsha qixxeessinanni. Konni garinni, Interpirayze loosu aana heedheenna qajeelsha uynanni harinshooti kalanqoonnihu.
Shoolkiti, tekinolojete. Interpirayzootu horoonsidhanni noo tekinoloje hiittoote; tekinoloje yannitetenso duumbara gattinote yaannoha bande woyyaabbinota horoonsidhanno gede irko assinanni. Tekinoloje hinkiilatenna reekkate loosu harinsho widoonni Kolleejjenke rosiisaano kuri handaarranni Interpirayzootaho irko assitanno. Konni garinni, shoolente irkote hanqafonni Industirete ekistenshiine irko aatenni dagoomaho owaante uynanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Qooxeessaho Irgaalamete Agro-Industire paarke hee’rase Kolleejje ogimmate qajeelshi handaara baddanno gede noose qeechi woy horo maati yaatto?
Kalaa Daanieel:- Mittichu ogimmate handaarinni qajeelsha aate qooxeessaho afamannoha kalaqamunni woy mannu loosino jiro noota bandanni. Konni kaiminni, Agro-Industirete paarke qooxeessaho noo mitte kaayyo woy jiro gede la’nannite. Agro-Industirete paarkera hasiisannore shiqishate dandiinanniri qooxeessaho afamanno. Industirete paarkera nooti loosu kaayyono hiittenne ogimma hasidhanno yaannoha xiinxalloternni bandummo gedensaanniiti handaarunni qajeelsa hananfoommohu. Gibrinnu laalcho qineessate (Agro processing) golinni qajeeltannori Industirete paarkera shiqannore laashshatenna hakkiichono ogimmansanni qaxaramate kaayyo noonsa.
Hayyotenna ogimmate handaarinni qajeeltinori loosu giddora eate sase kaayyo noonsa. Umihunni, uminsanni looso kalaqate. Qajeeltino handaarinni woloottu ledo ikkatenni ogimmasinni looso kalaqqe loossanno. Qajeelaano afidhino ogimmanni horoonsidhe uminsanni looso kalaqqanno gede agarranni. Layinkihu, qajeeltino handaarinni Industirrate marte heewisante ikkadimmansanni qaxarante loosa dandiitanno. Sayikkihu, mootimmate loosu minnara handaarunni ogeeyye hasi’nanni woyte hakkiicho qaxarante owaattara dandiitanno. Kuri sasunku qajeelaano qajeelshansa gudde fultanno woyte heedhansara dandiitanno kaayyooti.
Qajeelsha uynanni woyte Kolleejje calla umisenni uytannoha dikkino. Haaro hayyotenna ogimmate rosinna qajeelshi Istiraateejenni worroonni garinni qooxeessaho afantanno Industirra ledo halamatenniiti.
Haaru garinni qixxaabbino hayyotenna ogimmate rosinna qajeelshi poolisenna Istiraateejera worroonni garinni qajeelaano Kolleejjete (uurrinshate) qajeelsha 70% adhitu gedensaanni 30% loosu aani qajeelsha kayinni Industirrate adhitanno.
Qajeelaano Industirrate hadhe halammetenni qajeelsha adha lame horo noosi. Umihunni, qajeelshu isilanchimma agarsiisate. Lawishshaho, Kolleejjete giddo qajeelsha uynanni woyte qajeelsha aate hasiisannori guuta ikka hoogara dandaanno. Industirra laashshitannore woy owaante uytannore ikkansanni hasiisannore wonshitanno. Konnira, mittichu qajeelaanchi Kolleejjete adhino qajeelshira ledote Industirrate mare adhannohu loosu aani qajeelshi qajeelaancho ikkado assanno; qajeelshu islanchimmano lossanno.
Halammetenni uynanni qajeelshihu layinki horo kayinni, qajeelaanchu Industirete mare loosu aani qajeelsha adhanno woyte Industirete uynanni owaante woy laashshinanni gara seekke afanno; Industirete ledo egennamanno yaate. Kuni yaa, loosu ledo hee’rannosi xaadooshshi kaajjado ikkanno. Kolleejjete qajeelsha adhitu gedensaanni Industirrate marte loosu aani qajeelsha adhitanno qajeelaano loosu ledo xaaddanno daafira mito woyte martino widoonni ikkadimmansa la’ino Industire loosu kaayyo afidhanno gede assitannonsa.
Bakkalcho:- Konni albaanni rosaminohu qooxeessuwate babbaxxitino loosu handaarranni tantanante loosu giddora e’anno Interpirayzoota irkissannori Daddalunna dikkote latishshi borro minna loosaasineeti. Xa kayinni Kolleejjuwa irkissanno gede assa noosi horo maati?
Kalaa Daanieel:- Qooxeessuwate konni albaanni tantanate loossanno Interpirayzootira irko assitannori handaarunni qajeeltinore dikkitino. Interpirayzootu loosu aana noonso diigantino yaannoha buuxate ikkinnina tantanantino handaarranni noonsaha ogimmate xe’ne badde foonqe tiratenni laalchimmansa lossidhanno garinni bande assinanni irko dikkitinonka.
Xaa yannara kayinni Hayyotenna ogimmate rosinna qajeelshi Kolleejjuwa widoonni assinanniti Industirete ekisteenshiine irko umihunni Interpirayzootu noonsa xe’ne isilanchimmate, laalchimmate hattono ogimmate ragaanni noo foonqe badatenni mixo fushshine foonqe tira dandaanno qajeelsha qixxeessatenni loossate (laashshate) hasiisannore haa’ne basete geeshsha marre irkinsanni hayyooti kalanqoonnihu. Irko assini gedensaannino ikkadimma buunxanni.
Konni garinni irkisa Interpirayzootu laalchimmano ikkito isilanchimma lexxitanno gede hattono dikkote heewisamaano ikkitanno gede assitanno. Eonsano lexxitannonna heeshshonsa woyyeessidhanno gede assanno.
Ikkadimmanna isilanchimma lophitanni hadhuro deerransano lexxitanninna luphiimu widira reekkantanni hadhanno. Umikki yannara noonsa kaapitaale kaiminni hanafote looso loossanno. Hakkiinnino, lophitanni noo Interpirayze widira; hattono ikkadda Interpirayze widira reekkantanno. Manaadda Interpirayzenni deerransa lexxitanni hadhanno woyte Industirete widiraati reekkantannohu.
Xaa yannara shiimmaaddanna manaadda Interpirayzooti deerrinni noori albillicho jajjabba Industirra widira lophitanno gedeeti ogimmate irko assinannihu. Konnira, qooxeessaho tantanantino Interpirayzooti Kolleejjuwate handaarunni qajeeltino ogeeyyenni irko afidhanno gede assa handaaru lophora noosi qeechi luphiimaho.
Bakkalcho:- Kolleejje guuta ikkino qajeelsha aate dandiitanno gede hasiissanno maashinna woy qajeelsha aate ikkannori garunni shiqino yine ammannanni?
Kalaa Daanieel:- Hiitti uurrinshuwano tantanantanno woy looso hanaffanno woyte hasiisannori guuta ikka hoogara dandaanno. Baxxinohunni, lophitanni noo gobbuwara uurrinshuwate hasiisannore baala mitte yannanni wonshine looso hanafisiisa didandiinanni. Konni kaiminni, safote (kaimaho) hasiisannore wonshate ragaanni gatannori hee’rirono yanna yannatenni wonshinanni looso hananfanni. Kolleejjenkeno, looso hanaffu yannara hasiisannori wo’me dishiqinonkanni. Kayinnilla, looso hanaffu gedensaanni mootimmanniti hattono hallanya uurrinshuwa hasiisannore irko assitanna dangoommo.
Hayyotenna ogimmate uurrinshuwa wolootta uurrinshuwanni baxxitinore assannohu lowo kaapitaale xa’mitannota ikkaseeti. Jajjabba maashinna, babbaxxino qajeelsha handaarunni aate dandiisiisannore, goofanno uduunne baala hasiisannoha ikkasinni Kolleejjenkera xaa yannara xeinore garunni wonshinoonni yaa hoongirono; gatinore albillicho wonshate wo’naallanni. Xa hee’noommo deerrino danchaho.
Hayyotenna ogimmate handaari Federaaletenni ikko qoqqowu deerrinni jawa illacha tungoonniha ikkasinni handaara jawaachishate murci’ne loonsanni hee’noommo.
Mootimma amaddinohu haranchonna mereerima yannanni buximanna loosu hoonge mitiimmuwa ajishatenni gobbate Jireenya buuxisiisatenna mereerima eo noonsa gobbuwanni ledo diramate ragaanni luphiima qeecha afi’rinohu hayyotenna ogimmate handaaraati yine adhinoonni.
Konnira ragaanni diru dirunkunni mootimma maashinna hirte shiqishshanninna baajeetteno wolqa dandiitu bikkinni gaamtanni irko assitanni nooha ikkasinni hasiisano uduunni qarri yanna yannatenni woyyaawanni ha’rannoha ikkanno.
Bakkalcho:- Ogimmate handaarinni qajeelate ragaanni qajeelaanote ikko dagoomu widoonni rumuxxinoha laooshshu qarra hiikko garinni tirre handaara lossa dandiinanni yaatto?
Kalaa Daanieel:- Kalqenkera afantannori baca gobbuwa buluushshitino buximanni haranchonna mereerima yanna giddo fulte luphiima miinju lopho noonsare ikkitino. Baxxinohunni, layinkihu kalqete oli yanna kawa olunni lowonta gawajjantino gobbuwa; lawishshaho, Jermene, Jaapaane, Wodiidi Kooriyinna wolootta gobbuwa dagoominsa laooshshe soorratenni haranchonna mereerima yanna giddo luphiima soorronna lopho abbitinoreeti.
Kuri lophitino gobbuwa kaiminsa hayyotenna ogimmate rosi qajeelshi aana illachishatenni shiimmaddanna manaadda Interpirayzoota tantanatenni jajjabba Industirra widira reekkantinoreeti. Techo iillitino lophora jawu kaimi gede la’nannihu ogimmate handaara lossidhino daafiraati. Konnira, gobbankerano konni albaanni ha’nura ikkitino ogimmanna egenno noonkanni. Ha’nura ogimmanna egennonke kayinni garunni dihoroonsi’noommo.
Hundinni hanafe noonkeha ha’nura ogimmanna egenno garunni horoonsi’ra hoogankera kaimu kayinni laooshshu qarraati. Ogimmate loossara uynanni bayichi woffi yinoho. Lawishshaho, angate ogimmanni loonsanniri babbaxxinori no. Kuri ogimma kaajjinshe yannitte hayyonni irkinsanni dangoommoha ikkeeemmero gobbanke tenne yannara buximate giddo diafantannonkanni.
Bire annuwinke loossinore la’nummoro; lawishshaho, Aksumi, Laalibela, Faasiledesinna wolootta Donna loossino gari lowontanni maala’lisannoho. Konne loosate hiikko gari ogimmanna egenno horoonsidhinoro hendanni woyte albi manni woyyaawa egennonna egenno noonsata huwata dandiinanni. Hattenne egennonna ogimma kayinni illacha tunge garunni horoonsi’ranna lossi’ra hoongoommo daafira duuchunkurinni duumbara hinge buximate giddo umbe leellinoommo.
Xaano ikkiro gobbankera hayyotenna ogimmate qajeelshi handaari lophannokki gede dagoomu giddo noohu laooshshu qarri jawaho. Konni kaiminni, qajeelaano (ilama) ogimmatenna hayyote handaarira bobbake qajeelate ragaanni noonsa laooshshi woffi yinoho. Xaano hendannihu rosonsa guddino ooso Yuniversite woy Kolleejje e’e maassante fultu gedensaanni Biirote qaxarante loossannotaati. Dagoomu widoonni ikko rosaanote widoonni noo laooshshinna hedo tenneeti.
Biirote qaxaramme woraqatanna Biire xaadinsanni calla loonsanni loossanni soorro abbitino gobba dino. Soorrama hasiissunkero ogimmate handaarira jawa illacha tuganna halashsha noonke. Ogimma ayirrinyeho; jirote yinannihu konniraati. Kolleejjenke adawarshino; ‘’Ogimma jirote; ogimma qajeelle’’ yaannoho. Konnira, laooshshu qarra tiratennna olluubbate geeshsha marre millimillote bare kalaqatenni huwanyo kalaqate loossa loonsanniiti hee’noommohu.
Gobbankera muli yanna kawa layinki dirimi rosonsa gudde jajjabba rosu uurrinshuwa e’anno rosaano kiiro lowonta ajjanni daggino. Kuni yaa kayinni rosaano ubbino yaa dikkino. Mitte egennono horono dinonsa yaa dikkino. Gobbansara lowontanni horo aa dandiitanno egennonna hayyo noonsa rosaano bacate. Tenne egennonna ogimmansa Ogimmate Kolleejjuwara e’e qajeela dandiite uminsanni looso kalaqqe loosa hoogguro kayinni horo diheedhanno.
Hayyotenna ogimmate handaarinni tekinoloje halashsha hoongiro Biirote ofolline woraqatanna Biire xaadinsanni calla loosatenni gobbate lopho buuxisiisa didandiinanni. Konnira, laooshshu soorro abbate hajo la’anonsari baalu halante loossara agarranni.
Bakkalcho:- Ledonke keeshsho assite oottonke xawishshi daafira qixxaawote kifile su’minni galateemmo.
Kalaa Daanieel:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 20, 2016 M.D
