Itophiyu daga mittu dagoomi gede babbaddannonketi dagoomittete, poletikunna miinjittete hedubba no. Kuri hedubba babbadooshshe dukkisa dandiisanno dagooma kalaqate hananfoommo wo`naalshubba gumaamimmara jawa dhuka ikkitara dandiitannota ammannanni.
Sa`u dirrara kuri babbadooshshubba keeraabbino doogonni ofolline araarsa dandiisanno poletiku amanyoote kalaqa hoogankenni, gobba gaancete giddo doyitanni sanna kiirsiissino. Konninnino sa`u ilama hasiisannokki waaga baatate gadadantino akati dhaggenketa hala`lado hedo amadinoho.
Xaa yannara konne qarra sufotenni tiratenni; babbadooshshubba keeraabbino doogonni dukkisa dandiisanno poletiku amanyoote kalaqate dandiisanno gobboomu baqqeenyi aana afammeemmo. Konnirano dagoomitte amaalamme komishiine uurrinse, mixote seekkora qansichu gede agarranninkere baraasate millinsanni hee`noommo.
Addintanni tini ilama ilamate gede hala`lado mini loossa angase aana noota ammannanni. Kuri mini loossa techo heeshsho ledo baca hasiisannokki waaga baattanno gede, umise doogo kalaqqe, umise doogonni heedhannokki gede qarra ikkitinonsa.
Ilama jifantanni noo galo ikkitino loossanni qeelte fulate duuchunku albaanni, angasera noo mini loossa /qarrubba/ mayimma garunni buuxa, mini loossa mayimmaa ragaanni gutu sumiimme aana iilla heedhannose. Konnira ikkitanno qixxaambenna murciraanchimmano duuchu garinni kalaqa agarantanno.
Konnira qole amaalamate (hasaawaho) balaxo aa nooseta ammannanni. Gobboomu amaalammete komishiine gongo`mitanni dagginota gobboomu qarrubbanke qajeeltino doogonni hasaambe tirate dandiissanno jawa kaayyo ikkitinota ammanne adha hasiissanno.
Babbaxxitino yannubbara, babbaxxitino wolquwa komishiinete xintama gobbate giddo sufote keere dirrisate qara ikkitinota sharrantino. Xaa yannarano daganke komishiinete aana noose hexxo barru barrunni lexxitanni; sokkote seyoora murciraanchimmatenni millissanni no.
Xaa leeltanno gibbote harinsho giddonni fulle keerunni hee`ra dandiissanno gobboomu amaalamme kalaqanteenna la“a qansootu baalu halcho calla ikkikkinni barru huuccatto ikkase kaiminni; daganke widoonni tenne kaayyo horonsi`rate leellanno kakkaooshshe jawaachinshanniho.
Konni albaanni kalaqantino sodhino harinshubbanni gobbanke mitte lame higge maala`lisanno garinni luphiima ikkitino tiiu gawajjo giddora e`e gattino. Konni gedensaanni kayinni sayikki kaayyo hee`ra hooggasera dandiitanno. Tenne kaayyo garunni horonsi`ra gobba gobbate gede ba`netenni gatisa dandiissannota ikkase garunni huwata hasiissanno.
Mittimmankera yine diiggannonke hedonni fulle baalantanni Itophiyu daga gamba assitara dandiitannota jawa gobboomu hedo harunsanni hasaawa (amaalama) hasiissanno. Konne adda assate gobboomu amaalamme angankenni fula noosekki kaayyooti. Konne huwante millisanno baalunku Itophiyu daga yawooti.
Itophiyu gashshooti mittimmanna bayirroonyu ayirrisamara dandaannohu, meessinna gaamote hasatto aleenni gutunna dagoomittete hajubbara illacha uyinirooti. Gobboomu amaalamme harinshora injiitannokki gibbo batidhuro, sufote keerenna ga`labbo abbate qarrisannota huwata dihoonganni. Konni kaiminni Itophiya uminsa hasatto hundaanni assate halchitannori heedhuro dhaggetewiinni rosicho adha noonsata qummeessanno danchate.
Mittimmanna taalloonyu buuxamino Itophiya adda assate gobboomu amaalammenni safote kincho wora tenne ilamawiinni agarranni mini loosooti. Gibbo agurre sumuummete aana safantinota gutu hedo kalaqano hattonni. Ge“ino wodaninni uminke dhaggenni dancharicho rosano hasiissanno.
Konne halaale hedote giddo woratenni; gashshite noo paarte ledo wolootta hettisamaano paartuwanna gobbate hojo la`annonsa daga, tini dagate amaalamme lifixxino doogonni gumulantannokki gede guficho ikkitanno guffa heedhannokki gede irkisa agarantannonsa. Gibbotenna cancoho waalcho fantanno assootubbanni xeertirano agarantannonsa.
Hanafantino dancha harinshora amma`note annuwi, gobbate geerri, dagate riqiwamaanonna poletiku fullahaano keeru hedo shiqishatenni amaalamme gumaame ikkitanno gede qeechansa fula hasiissanno. Amaalammete hajo boode gaamo ajanda ikkikkinni gobba hunotenni; daga gibbotenninna keeru hoonginni gatisate dandiissanno dagoomu ajandaati. Konnira, mala amaalama gobbate keerira hasiissannohura kaajjinshe sufisa hasiissanno!
Bakkalcho Bocaasa 20, 2016 M.D
