Illacha tungoonnikkihunna bidhachishanno garini lexxanni daynohu HIV/AIDS dhibbi xaa yannara taraawosi lexxitanni dagginota handaaruni xiinxallo assitino uurrinshuwanna bissa fushshitino tajubba leellishshanno.
Xaa yannara dhibbu taraawo baalante gobbuwara hala’litanni dagginoti Kalaqete daga fayyimmate hajo aana bidhatto kalaqino.
Awuropu kiiro 2022 goofimarchira Kalqete Fayyimmate Uurrinsha (WHO) xiinxallo assite fushshitinonna faajje assitino garinni 39 miliyoone ikkanno manni HIV/Eedisi vayrese ledo heedhanno yine hendanni. Kuri giddonni 25.6 miliyoone ikkanno manni kayinni Afriku gobbuwara hee’rannore ikkansa kulloonni.
Diru dirunkunni assinanni xiinxallonni Kalqoomu deerrinni iko Itophiyahono vayresete ledo heedhanno manni kiiro luphiima ikkitinota handaarunni fultanno tajubba leellishshanno.
Gobbate deerrinni diru dirunkunni kummatenni kiirranni qansooti HIV vayresenni amadantannota Federaalete HIV/ Eedisi gargarooshshinna qorqoshi borro mini egensiisino. Borrote mini mashalaqqe garinni haaru garinni amadantanno mannooti giddonni roore anga ikkitannori wedellaho.
Deerru deerrunkunni afantannoti handaara massagganno bissa vayresete taraawo gargarate loossanni nooha ikkirono dagoomu giddo kayinni luphiima ikkino garinni deama leeltanno.
Gobbankera xaa yannara luphiima deerrinni taraawo lexxitanni nooha ikkirono; qansootu widoonni leeltanno deamme kayinni taraawo hala’litanno gede korkaata ikkitino.
Gobboomu deerrinni assinoonni xiinxallo garinni Gaambeella, Addis Ababaho, Hareri, Dirre Dawaho, Tigirayete, Affaarete, Amaarunna Benishaangulete qoqqowubbara vayresete taraawo luphiimu deerrinni leeltannowa ikkansa kullanni.
HIV/Eedisi vayrese waajjo mundeete seella gawajjatenni mannimmanke woy bisinke dhibba gargadha dandiitannokki gede assitanno. Kunino, shombu dhibbi, babbaxxitino infekshiinenna labinorinni shotu garinni gawajjamate reqeccaambeemmo gede assitanno.
Roorenkanni vayrese mundeete giddo noosi manchi/ mancho ledo qoropho nookkiha assinanni siimu xaadinni; vayrese mundeese giddo nooseti qansitanno ama unuunu ado widoonni dhibbu qaaqqoho taraawate woy mundeete kikkisammenni ledo xaadinohunni dhibbu mittu manchiwiinni wolunniwa taraawate akati noosi.
Dhibbu taraawo hala’la calla dikkino; diru dirunkunni vayrese korkaatinni lubbonsa hoogganno manni kiirono akkimalete. Ooso maateweelo ikkite gattanno harinshono baca ikkitinota handaarunni assinoonni xiinxallo leellishshanno.
Konni kaiminni, vayrese taraabbannokki gede mannu hasiissanno qoropho assa noonsata fayyimmate ogeeyye amaaltanno.
Vayresete taraawo wiinamunni lexxitanni hadhanni nootanna hasiissanno qorophonna gargarooshshe assi’nanni harinsho seekkine huwatanna deama hooga agarrannita amaallanni. Mundeensa giddo HIV/Eedisi vayrese noonsari mitu mitu mannootino yanna agarte xagishsho garunni adhate ragaannino deama noota kullanni.
Konni ragaanni xiinxallo assitinori hajo la’annonsari fayyimmate handaari bissa kayinni mundeensa giddo vayrese noota buuxidhino mannooti dhibbu gargarooshshi xagga garunni adhitanno gede hattono hiikku manchino dandaamiro dhibba reqecceessitanno ikkitubbanni qorophannonna huluullamannoha ikkiro kayinni yannantenni mendeete buuxo assi’ranno gede huwachishshanno.
Konne dhibba gargaratenna qorophisiisate loosi fayyimmate ogeeyyeha ikirono taraawo gargadhate hajo roorenkanni mittu mittunku manchi illacha hasidhanno.
Keeraanonna laashsha dandiitanno ilama kalaqate ga’ara hexxo assi’ra dandiinannihu roorenkanni HIV/Eedisi dhibbinni co’itte ikkitino ilama hee’ra damdiiturooti. Konnirano, baalunku hedo cu’mishiishatenni ikko hasiissanno gargarooshshenna qoropho assi’ratenni qeechasi fulara agarranni.
Mundeensa giddo vayrese noonsa mannootino duuchanka woyte fayyimmate uurrinshuwara hadhanni fayyimmansa deerra buuxi’ranna bidhattote macciishshamme galtannonsakki gede hajanjanninsa xagga garunni adhitanno gede amaallanni.
Diru dirunkunni Bocaasa 22 ayirrinsanniha HIV/Eedisi barra lainohunni xaa yannara gobboomu deerrinni quchumaho ikko baadiyyete qooxeessubbara dagoomaho huwanyoote kalaqate loossa loonsanni hee’noonni.
Sidaamu qoqqowirano tenne yannara dagoomu geeshsha dirrine baalante woraddara hajote aana loonsanni hee’noonnita Qoqqowu Fayyimmate Biironni afi’noommo mashalaqqe leellishshanno. Konni kaiminni, qoqqowoho shoolente zoonnara hundaanni afantanno woraddara dagoomaho huwanyoote kalanqanni hee’noonniha ikkanna; Bocaasa 22/2016M.D qoqqowu deerrinni konne barra ayirrisatenna hala’lado sokka dagoomaho saysatenni baalunku qorophonna gargarooshshe assi’ranno gede assate balaxote qixxaawo assinanni hee’noonni.
Vayresete taraawo quchummanna baadiyye yite baddannokkita ikkiturono; roorenkanni quchumma hala’litanno qooxeessuwara babbaxxitino qooxeessuwanni loosu hajora ikko addi addi korkaattanni quchumma higge bobbakkannonna hee’rate doodhitanno manni kiiro lexxitanni hadhanno. Dagate kiiro akkimale lexxitanni hadhanno woyte baalunku safote hasattosi wonshi’rate didamanno. Heeshshote akati garinni ikko dhibbaho reqecceessitanno korkaatta hala’litannoha ikkiro kayinni dhibbaho reqeccaawate kaayyo hala’ladote.
Dhibbu taraawono roorimankanni quchummate qooxeessuwara hala’litanni daggiha ikkasinni dagoomu hiittenne yannannino roore qorophonna garagarooshshe assi’rara amaallanni. Deama hasiisannokki waaga baatisiissara dandiitannohura baalinke qorophino. Fayyimmanke deerra buuxi’no. Deammoonke!
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 20, 2016 M.D
