Bakkalcho Gaazeexa, Federaaliizimete guma;Sidaamu daga wolaphote malaate!

 Bakkalcho Gaazeexi Federaalete deerrinni albisa Itophiyu Pireesete uurrinshara attamama hanafinkunni sase diro guutise shoolki diro techo mite yee hanafino.

Bocaasa 10/2012 MD Gobboomu soorro harunsite Sidaamu daga ayimmase Federaalete deerrinni xiiwannohunna anga worannohu nookkiha duuchunku handaarinni taalo horaameessimma buuxisate dagate millimillonni huuronsa tuqqite wolaphitino.

Sidaamu daga Umisenni umose gashshate qoossora dagate huuro tuqqitu gedensaanni mittu diri giddo konni gaaggora wolaphote malaate ikkatenni Federaalete deerrinni Itophiyu Pireesete Uurrinsha afuubbate uyitino kaayyonni Bocaasa 10/2013 MD Baakkalcho Gaazeexi furduggi yii. Isino kuneeti duqulikkinni jaawikkinni sase diro kaajjillesi ledanni keeshshe techo 4ki diro kiiro 1 addi addi mashalaqqe sinqisi’re dhagge maareekkanni ki’newa iilla sufe leellanno.

Seeda dirra albaanni Sidaamu afii wolaphikkinni coyi’rate nafa diqqeessinanna keeshshinota mite mite fullahaanonna hatte yannara heedhe affinori naqqassanno. Techo kayinni hatti dhagge soorranteenna Sidaamu Afii loosunnihanna rosunniha ikkino.Konnirano, addi addi yannanni Sidaamu Afii raadoonenniha, televizhiinenniha, maxaafichonnihanna gaazeexunniha ikka dandiino. Qullaawu maxaafino ledora ikkanna haammata maxaaffano borreessantino. Kuni Sidaamu Afii lopho deerra danchawa iillishasi moronsiisannore di”ikkanno.

Afoo konne deerra iillishate sharrantu fullahaano,qoqqowu mootimma hattono deerru deerrunkunni yawonsa fultu bissa dhagge qaaggannonsa;ilama naaxxitannonsa.

Federaaliziime batinyimma, sinqisidhinote. Itophiyu daga akatino konneeti. Baca daganna dagoomi bacu dani afoo coyidhanno. Afuu duuchunku taalo ikkinotano Federaaliizimete amanyooti ammananno. Konne xaa yannara Itophiyu pireesete uurrinsha loosunni leellishshanni afantanno. Itophiyu Pireesete uurrinsha 8 ali afuubbanni attamotenninna elekitiroonikisete tuqu xaadooshshinni daganniwa iillitanninna dhagge maareekkitanni afantanno. Kuni fakkanimmanke buuxisino Federaalizimete amanyooti uyino kaayyooti.

Tenne kaayyo ragunni horoonsidhanni afantanno daga mereerinni Sidaamu daga albisate. Bakkalcho gaazeexi atamamanni calla ikkikkinni Federaalete deerrinni xaphoomu ministirichi borro mininni kayise Jireenyu paarte song aanaSidaamu Afiinni sokka sayisate kaayyo afi’rinoti kullannireeti.

Guma loosunni buunxanni. Bakkalcho gaazeexino gobboomu deerrinni babbaxxitino qooxeessubbara assinannita latishshu, dimokiraasetenna danchu gashshooti hajubbanna loossa Sidaamu Afiinni dagate iillishatenni qeechasi fulanni afamanno. Sidaamu daga bude balchooma, latishshunna danchu gashshooti loossa wolootu daga affanno gede assatenna mashalaqqe soorri’rate ragaanni Gaazeexu attamamasi noosi qeecha reqecci asse leellishinota afuu maatenna nabbawaano naqqassanni afantanno. Woraqatunna gowu amaddinore diagurtanno yinannihu gede; loonsoonni loosi maareekkame taje ikke ofollino.

Bakkalcho gaazeexi gumi dikonne callaati. “daammo irki’ne bushsha laanxanni” yaanno maammaashshinte gede Bakkalcho gaazeexi korinni Itophiyu Pireeste uurrinshara Sidaamu qoqqowira ikkitanno barru baali ikkito,bude, balchooma, miinja,latishsha investimentete injoonna xaphooma Sidaamu bude addi addi afiinni kalqete iillishate kaayyo kalaqino. Lawishshaho Sidaamu afiinni borreessinoonni Sidaami Investimente hajono ikko miinja,budeno ikko balchooma wolootta Pireesete uurrinshara attamantanno gaazeexxara attamatenni gobbayidi gobbuwa geeshsha “The Ethiopian Herald,AL-Alem Arabinyunninna Affaarenna sumaalete” hattonoTigiretenna Oromote afiinni iillinshanni hee’noonniti addi kaayyooti.

Tini kaayyo mulla dagginota dikkitino. Sharrote gumaati. Soorrote gashshooti xawishshaati. Tenne soorro abbitu albisaanonna biiltora galatu hasiisanno. Gaazeexu techo shoolki diro amadanno gede irko assitu Sidaamu qoqqowi mootimmara Itophiyu Pireesete uurrinsha luphiima galata shiqishshannoha ikkanna; ayimmate xawishshanna wolaphote guma ikkino Bakkalcho gaazeexi konninni ale hardaranna amadotennino ikko iillotenni sufinoha ikkanno gede Mootimma,Afuu maatenna fullahaano xaano konninni roorino dilaalansa fultara hasiisanno.

Bakkalcho  Bocaasa 13, 2016 M.D

Recommended For You

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *