Afuu lopho hakko afoo coydhanno daga ledo amadisiisantanno. Mitte daga miinjunni, rosunni, polotikunninna dagoomu xaadooshshinni lophitanni hadhu bikkinni afuu qarimmano lexxitanni hadhannota baasa fullahaano xawissanno. Lawishshu gedera, tuqu xaadooshshi afuu lophora qara tuuqaanchooti (Crystal, D. 2001). Kiristaal yaatto garinni, kuni tuuqaasinchi hanqafannori gaazeexa, televizhiine, xaaddi-aanu injo, w.k.l. Tenne bari-amuraatuwara (platforms) afoo horoonsi’nanniha ikkiro afuu qareeshshi lante lexxitannohura afuullaancho gadenna sumiimme adhamooshshi roorenka kaajjanni ha’ranno.
Kuri giddono, gaazeexu afuu lophora noosi hekko baaliiqa ikkitinota babbaxxitino egennaami qummeessitannori no. Lawishshaho, gaazeexu borrote afiira qara bue ikke kaa’latenni qaallate lophora, nabbawate dandoo bowirrera, afii jirtete ganora, buqqeete kaajjillira, wogittenna dagoomitte hegerrera, hattono xaadooshshu lifinxera luphiima hekko kalaqanno (Alptekin, C. 2002; Willingham, D. T. 2007).
Kurinna wolootu egennaammi yitanno garinni, gaazeexa nabbawannohu afe hawinotano ikko haaro qaalla egennate kaayyo afi’ranno. Qoleno, afuu jirtenna gano budeno rosate dandaanno. Saeno, babbaxxino qooxeessira noo budenna seera reqeccishshanno mashalaqqe noowa hee’re adhanno. Hattono, nabbawate dandoonna hedo fatilate buqqee bowirsi’rara dandaanno. Konnira, gaazeexu afu lophora noosi irko jawate yiniro ajannolla ikkinnina dibati’ranno.
Sidaamu Afii Lopho Deerra
Sidaamu Afii lopho deerra la’nummoro, borronniha ikke loosunna rosunniha ikki 1985 M.D diri kawa lowo dirima qaafanni dayno. Anfummonte gede afuu dagate hedo, hasatto, macciishshammenna wolereno mimmitoho xawisate dagoomimmate mittoomimma quraanyanno sanaagaasincho ikkasinni sae ayimmate malaateeti (Hymes, 1974). Konni kaiminni, daga umo gashshate kaayyo afidhunkunni albisaanosenni sharro assitanni keeshshitino. Konnirano, addi addi yannanni Sidaamu Afii raadoonenniha, televizhiinenniha, maxaafichonnihanna gaazeexunniha ikka dandiino. Qullaawu maxaafino ledora ikkanna haammata maxaaffano borreessantino. Kuni Sidaamu Afii lopho deerra danchawa iillishasi moronsiisannore di”ikkanno.
Gaazeexu Lopho Deerra
Gaazeexu nabbambanniho. Nabbawate dandoo hasiissanno. Dandoo afi’nannihu ronsirooti. Konnira, gaazeexu qixxaawannohu nabbawannohura ikkasi xawoho. Gaazeexu lopho Sidaamu Afoo nabbawate lopho ledo amadante hadhannotino mitte hajo ikkase wodancha dandiinanni. Sidaamu Afii gaazeexi ragaanni umi yannara “Luwa” yaanno gaazeexi attamame fula hanafirono nabbawaanote anjennino ikko wolu korkaatinni sufe gumaa’mara didandiino. Seeda yanna gedensaannino albi waro Rosu Biddishshi hunda “Bakkalcha” yaamamannohu kalaqamirono gaazeexu suude agadhinoha ikka hoogatenni sae lowo jaante tungoonnikkiha ikke doogo gatinoti qaagantannote.
Bakkalcho Gaazeexa
Bakkalcho yinanni gaazeexi, Itophiyu Piresi Uuurrinshanni qixxaawe shiqannohu, fula hanafinohu tayxenni sasu dirinni Sidaamu Bocaasa 10/2013 M.D, Daga Qoqqowu Mootimma uurrisidhuhunni hoodiseeti. Qoqqowu deerrinni mootimma uurrisi’ra abbitino kaayyonni Sidaamu Afiinni nabbawatenna borreesate injo hala’litanni hadhino korkaati konni gaazeexi kalaqamara qara safooti. Kaimaho qummi assummonte gede gaazeexu nabbawaasinete haa’re shiqannori haammatare ikkasinni kuni gaazeexino hanafotenni kayse afoo, woganna bude, haatono haaro tekinolooje rosiissanno amado hanqafatenni qaalla, afuu jirte, budenna tekinolooje egensiisatenni sae nabbawate dandoono bowirsi’nannire shiqishanna la’nanni hee’noonnireeti. Tini afuu lopho lowo deerra qaaffissanno hajjooti.
Konni illachinni la’niro, Bakkalcho gaazeexa Sidaamu Afii lophora bayra qoodasi fulanni noota hegersa dandiinanni. Yannitte mashalaqqe amade fulasinni sae addi addita qoqqowaanchonna gobboomaancho ikkituwa maareekke ilamate tareessasi qoodisino jawaho. “Gowwunna woraqatu amandori diba”anno,” yinannihu konniraati.
Bakkalcho gaazeexa afi’ra rosu ragaanni noo kaayyono dimajjate. Woriidi rosu diriminni kayinse luphiimu rosu deerri geeshsha nabbawaano, borreessaanonna ko ragi ogimmaano kalaqate gaazeexaho lowo qeechi noosi. Rosaanote rosiishshuwa qixxeessine mini looso aate, keensiisate – jawaatanna laafa waate leellishshanno assate, w.k.l assinanni woyyaabbino ilama kalaqate lowo kaa’lo noosi. Mite mite yannara, daddalu, fayyimmatenna giwirinnu barera deerru deerrunkunni hasiissanno mashalaqqe tuqisatenni hattenne bare ogeeyye Sidaamu Afii nabbawaasine assate hekkosi kulle digundannite. Kuni Addisaawaho attamame fulanno gaazeexi eela woraddanna ollaa tuqeenna la’nanni woyte raadoonetenna televizhiinete aana lexxe Sidaamu Afiiranna dagate gaamaarre ledinota wodanchinanni.
Kaimunni kayinse la’niro, Bakkalchu gaazeexira fidalsate so’ro hala’lite afantannotano ikkituro yanna yannatenni woyyaabbanni dagginota hegersa dandiinanni. Lexxe woyyaawa noosi yeemmori giddo mittu konne qarqara ikkanna; wolu qaalla budittenna sayinsitte wodho safonni tirante horote hossara ganyine loosa hasiissanno. Konni ragaanni, afuu ogeeyyenna buhunni wonsino jajjabba amaa’late kaajjadu xaadooshshi hee’ra noosi. Wole hedote gala noose yeemmoti, xaphooma ha’rinsho keensiisi’rate dirunni mitte lame hinge harancho battala kalaqi’ra roore kaajjishshannota ikkitanno. Tuqishshu ragaannino, qaccetenni qaccete geeshsha ikkanno gede mootimmate irko seekke hasi’ra hasiissanno.
Rosu minna, koolleejenna yuniveriste hala’ladunni afi’ra hasiissannonsa. Dandaamiha ikkiro, hakko loossanno ogeeyye dhuka kaajjishanna wo’ma wolqansanni silancho qixxaawo assitanni baalanka raga hanqaffe afuunna wogate bowirrera loossanno gede hasiissanno irko assa. Kuni ikkiro, gaazeexu amado hala’litanni goo’roo kassi assitanno silanchimmanni shiqqannohura nabbawaasine quqquxunni ha’runsitannoha ikkanno. Baalanka dagoomu biso beeqqisiissanno injono halashshe sufa hasiissannota dea dihasiissanno. Mereerima hedonni amaale, seejjo, ye’eessu hasaawunnino ikko borrotenni filiqisamanno gara qineessa qixxeessaano la’anno.
Xaphoomunni, Bakkalcho yini gaazeexi Sidaamu Afii gaazeexa ikke hee’rasinni calla afuu lophora qara tuuqaasincho ikkinota ayno seekke afa hasiissanno hajooti. Silanchimmasi yanna yannantenni keenantanni hadhu bikkinni; afooho roore lophote dirima ledannotino wodanaho gala noose. Wole ragaanni, kuni mittichu callu mayra? Bakkalchunninte gede wole gaazeexubbano yanna agarte fultannori kalaqama dinonsa? Duuchu hee’ri bikkinni nabbawaasine lexxitanni hadhanno. Togo ikka qolte afuu horoonsi’rama bikka leddannote. Konnira, mootimma kakkayishshunna jawaachishshu qeechi nooseta afa hasiissannose yeemmo.
Jeefoteno, duqulikkinni jaawikkinni konne sase diro kaajjillesi ledanni keeshshi Bakkalcho Gaazeexa ‘Hawalle haxo duhitto!’ yaanni wolqansa assitu bikkinni konne bakkalcho wara’issanni keeshshiture daafuraano ogeeyyeno ‘Hawalle sayikki dirira keere iillitinoonni!!’ yuummoro tashshi yaannoe. Saeno, bu’rinorenna barginore amaxxine mishammannikki gede woy amaxxinoonni qaccera calla sirbinanna yanna sa’e hadhannokki gede wodaninni quichanna silancho looso loosatenni lopho sufisate hasiisannore baala assa hasiissannota seekkitine huwatte. Worbe wolqisse!
Maatoos W.Gorgis (K/Pirof.) Hawaasi Yuniveristenni Afuu Lopho Tuuqaasine
Bakkalcho Bocaasa 13, 2016 M.D
