Sidaamu seeda yannara qoqqowo ikke umisinni umosi gashshate sharramino; tini sharro miinjunna poletikuu beeqqo taaltanno gede keeraancho doogonni assinoonnite. Tenne sharro aana Sidaamu daga haammata lubbote kakkalamooshshe baattino. Albaanni Itopiya gashshite sa`u mootimma xa`mote dawaro qola didandiitino; soorrote mootimma kayinni, dagannita seeda yanna xa`mo dawaro afidhanno gede assitino. Sidaamu qoqqowo ikke tantanaminkunni kuneeti sase diro wo`me saino.
Sidaamu qoqqowo ikke tantanaminkunni daggino soorro, latishshu iillo, Afuu,budunna ayimmate wolapho widoonni,hattono Bakkalcho gaazeexi Federaalete deerrinni attamamasinni Sidaamu Afii lophora noosi qeechi maa ikkinoronna wolootta labbeemme hajubba aana Sidaamu Qoqqowi Mootimmate Kominikeeshine Hajubba Biiro Sooreessi ledo keeshsho assinoommo.
Techoonke wosinchi Bakkalcho gaazeexii ledo assino keeshsho umitanna haaroo ikkasinni wosinchinkere hala’lado dhaggesinni shiimare biciqqi assine xawisate wo’naalleemmo. Kalaa Woseniyelleh Simioon yaamamanno. Ilame lophoinohu Sidaaamu Qoqqowi giddo Mereerima Zoone Daalle Woradi Wiicco yinanni olliira baatto loossidhe galtino maatesiwiinni ikkanna; 1-6 geeshsha noo roso hakko Wiicco umi dirimi rosi mine rosino. 7-8 geeshsha qole Beera Xaddichu uminna mereerimu layinki dirimi rosi mine rosino. 9-12 kifile geeshsha yirgaalamete jawiidi rosi mine rosino. Maatesi Jawaate rosanno gede amaltinnosi daafira, rososi luphiima guma abbatenni jeefisino. 1993 M.D 12 kifile gobboomu fonqolo adhi gedensaanni 3.8 ikkannoha jawa guma borreessiisatenni Jimmu Yuniverisitera gaamame umi digire Manajimentete rosi golinni rosino. Jawata rosaancho ikkasinni Jimmu Yuniversitera noo rosaano giddonni 3.85 abbatenni layinki deerra amade jeefisino. Jimmu Yiniveriste hakko gate rosiisaanno gede fajjitusirono; annisinna amasi ledo amaalamatenni insawiinni xeerti’ra giwe 1998 kayse 2000 M.D geeshsha Hawaasi Yiniverisitera rosiisaancho ikke loosino.
Hawaasi Yuniveristera rosiisanni hee’re Furra Kolleejerano rosiise saino. 2001 M.D rososi woyyeesate noosi halchonni, layinki digiresino (Mastere of Bisiiness Adiministiration) rosi golinni adhino. Hakkiinni sufe Hawaasi Fayyimmate Saayinse Kolleejjera rosiisino; qoleno, hakko 12 diro diine ikke Fayyimmate Kolleejje massagino. Looso loosanni hee`re haammata kalqete afantino xiinxallo woy pabilikeeshine “journal” loosino. Ogimmasi widoonni 8 ikkitanno maxaaaffa (professional books) yinannita borreessino. Xaano wolu rosi golinni Miinjunna Dagoomu Fayyimmanni laayinki dirgiresi adhino. Xaphoomunni sase maastersete digire noosi. PHd rososino tenne yannara “UNSA” (University of South Africa) rosanni afamanno; mittu diri gedensaanni jeefisanno. Xaa yannara Sidaamu Qoqqowira Mootimmate Kominikeeshine Hajubba Biiro Sooreessa ikke loosnni no. Tenne lamala Bakkalcho gazeexi wosinchonkeeti.
Bakkalcho: – Sidaamu qoqqowo ikke tantanami kawa dayno guminna soorro maati?
Kalaa Woseniyelleh : – Sidaamu Qoqqowo ikke tantanami gedensaanni dagate giddo seeda yannara huluullo ikkite keeshshitino tantanote xa`mo higgino. Dagate lubbo ba“atenna daramate korkaata ikkite keeshshitino hajo mitte gumulo afi’ra umise mitte soorrooti. Sidaamu Qoqqowo ikkate seeda yannara babbaxxitino millimmo assanni keeshshino. Konni korkaatinni dagate lubbo nafa ba`uro, seeda yanna sharro dawaro afi’ra, Sidaamu umosi umisinni gashshate qoossosi agarama xaano wole soorrote gumaati.
Tantanote xa`mo dawaro afidhu gedensaanni, suffe hadhanni noo latishshu loossa widoonnino jawa soorro daggino. Sidaamu haaru qoqqowi gede ikkikinni keeshshino qoqqowi gede ltishshu loossa bilchaata massagonni mixo amade loosanni afamanno. Wole soorro tantanote gedensoonni dagginoti keerunna hobbaateho. Tenne yannara gobbate qaccera soorrote kawa babbaxxino baycho hembeellamme leeltanno. Sidaami giddo kayinni co`ichu keeri no. Babbaxxino qarqarinni Sidaami giddore daannohu mitte mitiimma nookkiha e“e fulanno qoqqoowo ikkasi tantanote gedensaanni dayno gumaati.
Woleno, Sidaamu woloottu Itophiyu daga gede miinjunni, poletiku beeqqonninna dagoomitte heeshhsonni taalo ikkasi mittu tantanote gumaati. Konne sasu diri giddo Sidaamu qoqqowira loonsanni hee`noonni loosi shiima dikkino. Sidaamu qooqowi, giddo eonninna miinjunni lophanni dayno. Diru dirunkunni qoqqowu eo lexxitanni daggino. Sidaamu qoqqowi tenne yannara wo`munni wo`ma mootimmate loosaasinera aganu baatooshshe baata dandiino qoqqowooti.
Dagate owaante uytannoti fayyimmate, waay, dooggate latishshinna wollootta pirojektuwa meessi dhukinni latinse jeefisate kaayyo afi`ra umise wole soorrote gumaati. 2013 M.D kaayinse sasu dirira loonsoonni loossa qoqqowu deerrinni keennoonni. Tenne harinsho giddo haammata ikkitino soorrote gumi daynota buuxa dandinoonni.
Sidaamu Qoqqowo ikke tantanami kawa dayno guma xaphi assine la`niro, qoqqowu keerenna hobbate buuxisiisa, buximate giddonni fulate qoqqowunna gobbate gede sharrama umise mitte dancha hexxooti. Qoqqowu umisinni 10 diri mixo qixxeesse loosu giddora eanna; buxima hunate meessi dhukinni assinanni wo`naalshino konne leellishanno. Hakkinni sufe tantanote kawa dagginoti Sidaaamu budesinna balchomasi, hornyasi garunni latise egensiisate kaaayyono mitte soorroote gumaati. Xaano Bakkalcho gaazeexi Itophiyu Pireesete uurrinhara Federaalete gaazexa ikke attamama jawa gumaati.
Bakkalcho: – Daga Mashalaqqe Afi`ra qoossonsaati. Qoqqowunni hananfe eeli geeshsha noo mootimmate kominikisheene mashalaqqe dagate garunni iillishate widoonni foonqe leeltanno. Foonqe heedhu geeshsha kayinni kaphu duduwi taraawanno. Tenne Foonqe ajishte Kominikeeshiine may garinni loossanni no?
Kalaa Woseniyelleh: – Dagate halaalanchonna ikkado mashalqqe iillishate balanxe tantanote wodho qixxeessate. Daganna mootimma waaxante mashalaqqe afidhanno kominikeeshinete doogo qixxeessate. Daga ikkadu garinni mashalaqqe afidhanno gede mootimma loossino loosi giddo mittu Mootimmate Kominikeeshine biiro garunni tantanate. Kominikeeshinete biiro qoqqowu giddo jajjabba owaante uytanno biironni ledo loossannohura;mixonna ripoorte mule hee`ne macciishshine, kaajjilenna laanfe bande dagate mashslaqqe aate dancha kaayyo kalaqantinonke.
Umihuni tantano biddi assate looso lonsoonni. Biironke,dagatenna mootimmate mereero jawa buusa ikkitinohura; Kominikeeshinete tantano kaajjado ikka hasiissanno. Kuni xaadooshshu buusi hala`ladonna kaajjado ikka hasiisannosi. Mootimmatenna dagate mereero kaajjadu buusi nookkiha ikkiro, daganna mootimma dixaaddanno. Mootimma daga wodhitinote. Daga wodhitino mootimma dagate maa loossannoro, mixose maa ikkitinoro malantannohu amalantannohu tenne doogonniiti. Konnira daga halaalanchonna ikkado mashalaqqe afidhanno gede Mootimmate Kominikeeshshine loossanni noo loosi, mitto mereersino baychinni daga mashalaqqe afidhanno gede assate. Laafa midaado, kaajjado waata, foonqe, guffanna dancha looso dagate iillnishanni hayyo mitte mereerstino (massage centralism) ikkitino doogonniiti.
Daganna mootimmate mereero e`e bulbultanno kaphu mashalaqqe heedhannokki gede kominikeeshinete biiro loosanni afantanno. Duuchanta biiro gidddo kaajjado ikkitinoti kominikeeshinete tantano noohura, dancha xaadooshshe kalanqe tekinoolooje horoonsi`ne waaxamme loonsanni hee`noonni.
Daga halalanya mashalaqqe afi`rate qoosso noonsa garinni mereersitino doogonni mashalaqqe iillishate looso loonsanni. Dagate mashslaqqe iillishatenni, dagano uytanno mashalaqqe haa`ne wirro insara qolle warxatenni doogo kalanqanni. Eela dirrine dagatewiinni hedo haa’rate looso loonsanni hee`noonni; tidhama hasiissanno hedonna xa`mo mootimmate widira shiqinshe mootimma dhuku assi deerrinni dawaro qoltanno doogo kalanqanni ha`nanni.
Danchu gashshooti, latishshu xa`mo, ga`labbonna seeru aliidimma buuxisate widoonni mootimma loossannoha looso may garinni loossanni nooro huluullo nookki garinni daga macciishshitanno garinni mitte buichonni mashalaqqe iillishate looso kaajjinshe loonsanni hee`noonni; albillichono kaajjinshe sufinsanni.
Dagate halaalanyanna mitte buichonni fultanno mashalaqqe afidhanno gede Sidaamu Biroodikaaseteno uurrinsoonni. Boordete miilla Amaalete Mine shiqinsheenna kaajjinshoonni. Insano Biroodikaaste gumulsitanno bissa gaantino. Kuni jawa miidiyaati; alba billaalle noo miidiya ikkasinni gamba assine uurrinsoonni. Konne hiiqqamme nooha miidiyu kifile mootimmate ledo sissate Pirezidaantichu, Amaalete mininna hajo la`annonsa bissa faasho wortino garinni loosa noonke yitanno hedo amande loonsanni hee`nonni. Mashalaqqete aliidimma agarre loosate, ninke mashalaqqete umire ikkine ha`rate; kaphu mashalaqqe baycho hoogganno gede, halaalanchonna isilancho ikkitno mashalaqqe dagate iillishate.
Bakkalcho: – Sidaamu Qoqqowo ikke tantanami kawa daggino soorro giddo mitte Bakkalcho gaazeexi Federaalete Sidaamu Afiinni Attamamate. Kuni gaazeexi tenne jawa uurrinsha giddo attamamasi Sidaamu afii lophora noosi qeechi maati?
Kalaa Woseniyelleh : – Sidaamu umo`ya gashsheemmo yee gaadi yannara loosa nooe yee mixo assi’rinohu Itophiyu dagawinni ajoommoha dikkoommo yaatenni aneta jiro`ya, afoo`ya, poletiku beeqqo`yannino taalo ikka nooe yee budesino bowirsate sharramino. Bakkalchu gaazeexi Federaalete deerrinni Sidaamu Afiinni umose dandee jawu miidiyu uurrinshara attamama dandasi Sidaama gobboomunna kalqete deerrinni egensiisino; Sidaamu jirosi, budesi, balchoomasi, bareendesi, kaajjillesi egensiisate kuni gaazeexi lowo qeecha afi`rino.
Wolu qole, kuni gaazeexi Sidaama wolu dagoomi ledo heewisamanno gede assino gaazeexxaati. Poletikunni, dagoomittete heeshshonni, miinjunni gobboomu deerrinni egensiisate horoonsinanni hee’noonnihu mittu Bakkalcho gaazeexaati. Bakkalcho gaazeexi mashalaqqe dagoomaho aatenni iillado assate widoonni loosanni noo loosi shota dikkino.
Bakkaclho gaazeexi Sidaamu afii lophora addintanni jawa dilaalasi fulanni no. Budesino egensiisi`rate, hattono daga nabbawate dandoonsa lossitanno gedenna fidalsatenni hadhanno gede jawa irko assanni no.
Sidaamu Afii Qoqqowoho loosunna rosu afoo ikke owaante aanni nooha nafa ikkiro; borreessatenna nabbawate widoonni mommoddu noohura, konne taashshe daga nabbawanna fidalsa dandiitanno gede umisi qeecha fulanni no. Sidaamu Afii konni albanni babbaxxinore yinanna saino afoo ikkasinni, konni deerrinni Federaalete jawu miidiyu uurrinshara attamaama afuu lopho leellishannote.
Mittu afii jawa ikka dandaannohu coy`ranno manni kiiro batinyinniiti; konne calla iikkikkinni, Sidaamu afii wolu afii ledo taalo ikke lophannonna heewisamanno gede assanno. Bakkalcho gaazeexi konne qeechasi fulanni noohura Itophiyu Pireesete Uurrinshara jawu galati nooe.
Bakkalcho: – Sidaamu Afii Sidaamu Qoqqowira loosunna rosunniha ikke owaante aanni no. Ikkollana, mite mite uurrinsha afoo karsitanni horoonsidhanno; Kominikeeshshinte Biiro Budunna Turizimete biironni ledo halante loossatenni Afoo Mootimmate loosaasine hattono biilto ikkadu garinni horoonsidhnno gede assate wo`naalshi maa lawanno?
Kalaa Woseniyelleh : – Sidaamu Afoo lossate biirote widoonni loosa noonke hajo, Sidaamu daga mootimmate tantano giddo noo loosaasinenna biilto afoo mommodda nookkiha horoonsidhanno gede assate. Sidaamu afoo Qoqqowu giddo loosunniha assi`ne horoonsi`nanni gede Amaalete mini seerunni kaajishino hajo ikkasinni; hajo la`anno massagaano tenne affe gumultanno gede xiiwo assate looso loonsanni. Togo yaa diru mixo, hattono ripoorte qoleno hasaawu bare Sidaamu afiinni horoonsi`ratenni afuu lophanno gede assate looso biiro Woganna Budu Biiro ledo halante loosa hasiisanno.
Qoleno, afuu lophora kaa`lanno qajeelshanno Yuniveristete giddo noota afuu fullahaano horoonsi`ne qajeelshano aate looso loonsanni. Afoo horoonsi`ne budenke balchoomanke lossate kakkaooshshu hee’riro baaluri shota ikkanno gede hajo la`nnonsa bissa ledo harunsote loosono loonseemmo. Bakkalcho gazeexi Federaalete deerrinni attamame afuu lophora umisi qeecha fulanna;ninke qeechanke fula hoolannonkeri nookki daafira, konne looso biirote gede illacha tunge loonseemmo.
Bakkalcho: – Bakkalcho gaazeexi dagate iillado ikkanno gede biirote irko maa labbanno?
Kalaa Woseniyelleh : – Kominikeeshinete biirohu mittu loosi elektiroonikisete ikko gaazeexunni hattono dijitaaletenni dagate isilanchonna halalaancho ikkitino mashalaqqe iillado assate. Bakkalcho gaazeexino dagate mashalaqqe borrotenni iillishate. Bakkalcho gaazeexi widoonni amadante noo mashalaqqe dagate iillishate looso biiro irkissanni no. Ninke Bakkalcho gaazeexira assinanni kaa`lo uurrinsummokkinni mashalaqqe daganniwa iillotanno gede doogo qineessinanni hee`noommo; albillichono kaajjinshe sunfeemmo. Bakkalcho gaazeexi iillado assate hajo la`annonsa bissa ledo hasaawate loosono biiro loossanni irkisanni no. Gaazeexu iillo aana qarru xaadannokki gedeno baxxitino harunsono assinanni; irkonke baxxitannokki gede biirote gede qaale e`neemmo.
Bakkalcho: – Gobbate gede amandoonniti babbaxxitino latishshu mixo Qoqqowohono ikkadu garinni gumulantannonna agarranni gumi daanno gede dagate beeqqonna mashalaqqe iillado ikkitanno gede biiro assitanni noo wo`naalshi?
Kalaa Woseniyelleh :- Daga latishshu loossa aana beeqqaano ikkitanno gede, mashalaqqeno hakuyi bikkinni iillado assate dagate ledo hasaawa assate, huwanyono kalaqate.Qoleno yanna yanantenni latishshunna ga`labote hajo lainohunni daga mashalaqqe afidhanno gede xawishsha aate. Yanna yannatenni, qoleno aganu mitte hinge mootimmate loosi gumulo lainohunni xawishsha aate.
Qoqqowu giddo loosaminoha latishshu loosi mashalaqqe daga halalaancho mashalaqqe afi`rate qoosso noonsa daafira addi addi doogonni odeessaancho filme loosatenni mashalaqqe iillishate looso loonsanni. Xintu latishshi loossa, way iillo, caabbicho, doogotenna buussate lossa yanna yannatenni noo deerra dagate mashalaqqe iillinshanni. Dagatewiino noo qarra badetenni tirranni doogo kalaqatenni loosate. Addi addi miidiyu uurrinshuwa horoonsi`ne mashalaqqe dagate aate looso loonsanni.
Kominikeeshinete biiro gede sasu dirira loosamino looso Pilaanetenna Latishshu biiro ledo halamatenni latishshu loosi noo deerri aana hasaawu bare qixxeessine torbinoonni. Konnira, saiha sase diro loonsoonnita latishshu loossa deerrasi agadhitino odeessaancho filme qixxeessine wirro dagate xawo assate looso loonsanni doogo qixxeessinanni hee`noonni.
Bakkalcho: – Mite mite qoqqowu biironna woradda, dagate uytanno owaante lainohunni miidiyubbate yannate mashalaqqe aate widoonni foonqe leeltannonsa. Tini uurrinshuwa dagate yannate mashalaqqe aa hoogate qarransa bande huwanyo kalaqatenna biddi assate widoonni no murci`raanchimma maa labbanno?
Kalaa Woseniyelleh : – Qoqqowubbatenna woraddate widoonni dagate uytanno owaante miidiyaho xawo assate qarri ikkadimmate anjeno lawanno. Hiittino Kominikeeshinete tantanubba dagate uytanno owaante daafira mashaqqe aate gadadu noonsa. Ninkeno tenne sa`u lamalara 2015 M.D loosu gumulo keenni yannara loossa noo deerra badate keennoommo. Keennummo yannara mite mite foonqe bandoommo; tenne qajeelshunni taashsha hasiissannotano sumuu yinooommo; tekinolooje horoonsi`rate widoonnino foonqe noota buuxo assinoonni.
Noota mannu wolqano horoonsi`ne ikkado mashalaqqe dagate iillitanno gede assate massagote aanano foonqe noota bandoonni. Qoleno waxame loosate qarrino noota buxa dandiinoonni. Konni kaiminni, dagano huluullote giddora e`inota badate loos loonsoonni. Qoqqowunni hananfe eela woraddate geeshsh noo massagaano ledo hasaawa assine tenne rahotenni taashshate looso loosate sumuu yinoonni. Insa calla dikkitino miidiyubbano hattonni dagate halaalancho mashalaqqe iilisha hasiisannonsa. Dagate mashalaqqe aa hooga mittu danchu gashshooti qarra assine adhinanni. Ikkadonna isilancho mashalaqqe daga afira hasiisannansaha ikkinohura, foonqe noota eeli geeshsha dirrine bandonni; tenne tirate widira ha`nanni heenoonni.
Bakkalcho: – Qoqqowu giddo noo miidiyuba dagate hasiisanno mashalaqqe iillishshanno gede assate may garinni loossinanni heedhinoonni?
Kalaa Woseniyelleh:- Kominikeeshinete biirora lallawunni uynoonnisihu qeechu mittu midiyubba harunsatenna qorqorsha assate loosooti. Konne looso loosate Federaalete miidiyano ikko qoqqowu giddo noore hattono gobbaydi miidiyubba dagate iillishshanno mashalaqqe aana jawa qoropho assa hasiissannonsata insa ledo hasaawa assinanni hee`noonni. Mootimmate miidiyubba ledo danchu xaadooshshi noonke. Sokka mereersino garinni dagate mashalaqqe iillitanno gede assate loosi kaaajje sufanno.
Dagate koffeenyi aana odoo lossanno miidiyubba adda ikkinoronna kapho hajo la`anno bissa ledo taashshite saayissanno gede assate loonsanni hee`noonni. Kominikeshiineno, miidiyu olanto kalaqate hixamanyite loossanno. Wodho sa`e dagatenna mootimmate mereero qarra kalaqqanno miidyubba wodhote garinni xa`mantanno gede assinanni. Konnira miidiyubba kaphu mashalaqqe dagate fincitannoha ikkiro xa`mamooshshu noota affe loossanno gede kulloonnninsa.
Bakkalcho: – Daga kaphu mashalaqqe fincitanno bissanni qorophitanni; halalaancho tajenna mashalqqe buuxxanni horoonsidhanno gede huwanyo kalaqate loosi hiittooho?
Kalaa Woseniyelle : – Kaphu mashalaqqenna halaalaanya ikkitinota daga badde horoonsi`ra dandiitanno gede assatenna huwanyo kalaqate loosi konni albaano loonsanni sa`noonni gede xaano loonsanni. Miidiyubba kaphu mashalaqqe fincite daga cancishannokki gede qorqortanno gaamo noo daafira hashsha barra yinummokkinni huwanyo kalaqate doogo horoonsi`neemmo. Dagano halaalanya ikkitino mashalaqqe badde horoonsi`ra hasiissannonsa. Kominikeeshine kaphu mashalaqqe noota buuxxu gedensaanni dagate xawishsha aate looso loossanno; kapho ikkinotano dagate kultanni hadhanno. Kaphu mashalaqqe gobba diiggannota anfoonni; kaphu mashalaqqe daganniwa iillitannokki gedenna iilliturono halalaanya ikkinokki duduwo, Mootimmate kominikeeshine rahotenni dagate xawishsha uytanni biddi assitanno. Kaphu mashalaqqe dagate fincitanno bissa uminsa horora yite daga heembeltannota tenne dagano affe qoropha noose.
Bakkalcho: – Tenne yannara gobbate gede gobboomu amaalammete battala Qoqqowoho hasiisanno garinni gumulantanno gede hattono dagate beeqqo lossate biiro fultanni noo qeechi mageeshshaho?
Kalaa Woseniyelleh : – Tenne amaalammete komishiine loosi qinaawannonna dagate beeqqono lexxxitanno gede loonsanni hee`noonni. Amaalammete komishiineno beeqqitanno daga filte jeeffissino; tene harinsho aana kominikeeshine ledo waaxamme loonsanni hee`noonni. Amaalammate Komishiine konni widoonni amadantinota mashalaqqenna, dagatenna mootimmate widoonni keeraanchu xaadooshshi hee`ranno gede assate loosi qeechankeeti.
Bakkalcho: – Bakkalcho gaazeexa wolootu miidiyubba ledo heedhanno battalara beeqqaano assate widoonni?
Kalaa Woseniyelleh :- Bakkalcho gaazeexa wolootta miidiyubba ledo taalo la“atenni heedhanno battalara, gambooshshirano ikko xawishshubbara woshshine dagate mashlaqqe illishshanno gede assate looso loonseemmo. Bakkalcho gaazeexa baxxino garinni qoqqowubbate noori kominikeeshinete hajuuba dayrektoreeteno woshshitanno gede insa ledono faasho worre ledora loonseemmo.
Bakkalcho: – Yannakki fajjite Bakkalcho gaazeexi ledo keeshsho assootto daafira uurrinshate su`minni galanetteemmo.
Kalaa Woseniyelleh : – Anino wodaninni galaxxeemmo`ne.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Bocaasa 13, 2016 M.D
