Nigga babbaxxitino korkaattanni muddite woy suutu suutunni cufantara dandiitanno.
Bisu giddo filantino mundee wodanu giddonni babbaxxitino bisu kifillara tuqissannoti “mundee xorshitannoti woy beekkanno nigganna horote aana hossino mundee filate shombunna wodanu widira “Mundee qoltanno” nigga afantanno.
Handaaru ogeeyye yitanno garinni:- qara qara mundee beekkannoti nigga cufantanno woyte niggate widoonni higge sagalenna horo noonsa shiilubba afiranni keeshshino bisi lawishshaho anga, lekka, hellee, wkl reytara dandiitanno. Kunino “gaangriini” ikki yaate.
Addintanni cufantino nigga daninna base garinni xagisiraano “istirooketenni”, wodanu daafuranni, helleete cufamanni woy wolootta korkaatanni xagisote mereersha hadhara dandiitannota xawinsanni.
Nigu may korkaatinni cufamara dandaanno? Nigga addi addi korkaatinni muddite woy suutu suutunni cufantara dandiitannota ogeeyye huwachishshanno.
Mudditanno korkaatta mereerinnino, hedeweelcho danonni /kaameelunni, cuwetenni, maashinete danonni wkl…/, mundeete ge“anni, wodanunni fincantanno ge`ino mundeenni yine kullannita huwachishshanno.
Konne lawino qarri korkaatinni daganno mundeete cufama batinye yanna uyitannokkitanna mudditannotaati xawinsoonnihu.
Ikkinohurano wiinamunni nigu xagisira / darre gombanni/ xagisira assira hoongiro saattate giddo mundee xe`inoseti bisu kifile lawishshaho anga, lekka, hellee, wkl… reyote /gangriini/ widira iillishshara dandiitannota xawissanno.
Suutu suutunni kalaqamannohu yaa qole, nigu ruukkimma qarri konni albaanni noosi manna ikkiro muddanno tunceessi kalaqamasira albaanni wolootta malaatta heedhanno yaate ogeeyyete xawishshi garinni.
Lawishshaho, qaaffanno yannara lekkate xisso macciishshantannonsa /batinye yanna sarawunna giwoodu aana/, bisu gogi moolanno, culunqa kaajjitanno yaatenni suutu suutunni kalaqantannota nigu cufama malaatta badde kultanno.
Qarru iibbabbanni ha`re huluullisanno deerra iillanno woyte millimillo nookkiha baxxinohunnino goxichu yannara lekkate hoowo giira, madiranna labbeemme qarrubba heedhanno yitanno handaaru ogeeyye.
Mudditanno nigu cufama malaatta Angate, lekkate nigga cufama babbaxxitino malaatta leellishshara dandiitannota ogeeyye xawissanno. Kuri mereerinnino:-
• Qubbuwate xisso :- lawishshaho caara, jalli yaa, (wuha mequaxer),
• Qubbuwa lede lekkanna anga hajaja woy milli assa hooga,
• Angatenna lekkate kolishshiranna malaa,
• Lekkate nigga godowu giddo noo jawu niginni hanafe hedeweelcho cufantanno woyte lamenti lekkuwa hajajama hooggara dandiitanno.
Xagiso maati? Nigu muddanno garinni cufamanna sammi yine sayinsanniti mitte mittenti saate angannitanna lekkannita hurate kaayyo ajishshanni hadhannota ogeeyye seekkite xawissanno.
Saeno heeshshote aanano gawajjo iillishara dandaannotano kultanno.
Ikkinohurano xagisiraano yannantenni xaginsanni uurrinsha hadhuro, xissote kaimi garinni babbaxxitino bisu kifilla gatisate illachishshino xaginaatubba afira dandiitannota huwachishshanno.
Xaphoomunni xissote dani kaiminni mu`rote hedo uyinanniha ikkanna konni woroonni noo xagisote danubba uyinanni.
• Xagicho aatenni /lawishshaho mundee shaashshitannota lede sukkaarenna mundeete xiiwo labbino woloota irkidhe afantanno xissuwara/,
• Darre xagisa,
• Ge`ino mundee fiyaa,
• Muddanno nigu cufama /mundeete ge“ara albaanni noo woy keeshshitino woy harancho xeertinyira cufaminoha/ ruukkino niga xagisa/ ka`misa,
• Muddanno nigu cufamara /mundeete ge“ara albaanni nooti /keeshshitino/ seeda ikkitino nigu kuukkimma woy cufama heedhanno yannara wole niga buqqisatenni soorrine niga loonsara dandiinanni.
• Danote korkaatinni kalaqantino nigu gawajjo ikkituro qole gawajjote bikkinni gowatenni, wolu niginni soorra lede woloota darre gowate xagisubba aa.
Lophitino gobbuwara darre gowa hasiissukkinni gogu widoonni cufantino niggara boombuwa eessatenni niga fanate xagisa hala`ladunni uyinannita xawissinoti handaaru ogeeyye, kuri mereerono ge`ino mundee daaqisanna fiyaa lede woloota doogga afantannota huwachishshanno.
Ikkolla ikkinnina xagisirate fushshinanni woxi lowo geeshsha luphiima ikkinohura Itophiyaho haammata xagisiraano shiqqannokkitaati ogeeyye coyidhannohu.
Murre huna
Xiwamaano angansa woy lekkansa reytu gedensaanni xagisote uurrinsha hadhuro woy biso gatisate assinoonni xagisa baxxino korkaatinni seekkukkinni/gumaa`mitukkinni gatturo bisu kifile /anga, lekka, qubbuwa/ darre gowatenni xaginsiro lubbo gatisate dancha mala ikkanno yitanno ogeeyye.
Mito mito woyte qubbe woy hakkunni ali biso huna gadacho ikkiturono gattino anga woy lekka gatisate ledote nigu xagisa hasiissara dandiitannotaati xawissannohu.
Ikkinohurano nigu xagisaano afantanno uurrinsha giddo woloota ogeeyye anganna lekka murate hedansara albaanni niga darte xagissannore amaaltanno gede jawaachinshanni.
Baxxinohunnino xisso noosita huluullammoonni manchi heeriro yanna ba`ukkinni xiwamaano xaginsanni hospitaallara rahotenni sayisa hasiissannota ogeeyye maltanno.
Bue:- Addis Ababu yuniverisite fayyimmate sayinse kolleejje
Bakkalcho Bocaasa 6, 2016 M.D
