6ki Dagate riqiwamaano amaale mini 3ki loosu yanna 4ki uurrinshu songora amaalete mini miillanni ka’ino xa’mubbara Xaphoomu ministirchi qolino dawaronna uyno xawishshi giddonni:-
Ayirradu Songaaficha, ayirradda amaalete mini miilla, ayirrado pirezidaantitte lamente amaale minna loosu diri fanote amuraati aana assitino hasaawinni shiqishshino mootimmate qara qara illachuwa lainohunni ka’ino xa’mubbara dawaro qolate wo’naaleemmo.
Miinju hajubba ledo amadisiisante ka’ino xa’mora dawarino garinni:-
Miinju hajubba ledo amadisiisante ka’ino xa’mubba ha’nura miinji woyyeesso (Home Grown Reform) ajanda qixxeessine loonseemmo yannara gumulate mixi’noommori qara qara hajubba Maakro ikkonoomete akatanke ga’labbisate. Maakro ikkonoomete hiiqqamme no. Maakro ikkonoome taaltinota ikka hooga (imbalance) no; hakkonne taashsha qara timonkeetinkanni.
Layinkihu, Investimentenna daddalu hayyonke woyyeessate. Ka’u xa’mo Bununnita calla ikkitukkinni xaphooma daddalu amanyoote yannitte assa, woyyeessa, laalchimma leda, gibrinnu ragaanni leellino guma duuchunku handaarinni laalchimma lossa wole ha’nura miinji woyyeesso ajandi taqqankeeti.
Sayikkihu, mootimmate dhuka lossate. Uurrinshuwa ijaara, gumulsiisate dhuka bowirsa, siviil serviisennita gumulate dhuka lossa amandoommo taqqa mereerinni kullannireeti.
Haanju latishshi miinja halashshate yaa, Quchumu latishshinni Siminto calla ikkannokki gede haanjanna manchi beettira injiinoha, way noowa, haqqe noo quchuma kalaqate loosate. Gibrinninkeno hattonni hafanfartanno wayinna baatto aana loonso, mannu wolqa loosu ledo xaadinso yitanno hedo giddoseenni amaddinote.
Sa’u onte dirrara hiittenneno kalqete gobbuwara kalaqantu gede mannu loosinonna kalaqamu dano ninke gobbarano kalaqantino. Olu noonkanni, Koroonu noonkanni, kalqennihu daddalu akati soorrama hooddissino xiiwo noonkanni. Tenne duucha ikkitubba giddoonni kayinni duuchu handaari miinja harunsankenni la’ne egenninoonnikki garinni xaphooma laalchimmanke bikki onte dirra giddo erotenni lexxino. Ninke gobba massaga hananfummo yannara Itophiyu GDP 84 biliyoone doolaare meddi yiinoho. Xaa yannara kayinni 164 biliyoone doolaare iillino.
Kuni Itophiyu mootimmanni kulloonni taje ikkikkinni IMF (kalqoomu woxu fende) tajeeti kulanni noommohu. Afrikaho ikko kalqetenni Itophiyu lopho olloha ikkase anfoonni halaaleeti. Loosuno leellishannohu konneeti.
Itophiyu giddo noo miinju lopho mitte miitente maate qarra tirtinoyya? heeshshote oolto, ka’anno keeshshitino qarrubba tirantinoyya? yitinanniha ikkiro; ane ammano garinni anenna ki’ne yanna loosi, Jireenyu gede ninke loosi safo tugatella lawinoe. Kume dirrara hee’rinoha, rumuxxino qarra tonne dirra giddo ditirreemmo. Safolla tungeemmo.
Hakkiinni oosonke woyyeessitanni, yannitte assitanni suffanno ikkinnina Itophiyu giddo noo buximanna qarrubba shotu garinni tirranniha ikkoommero mayra qarrammeemmo. Hee’noommo yanna qarrubba, buxima noo deerra garunni huwatanna seeda yanna loossa xa’mannoha ikkasi huwata hasiissanno.
Gibrinnu ragaanni guma la’’ate handaarunni hala’lado loossa gumulloonni. Sai dirinni gibrinnunniti xaphooma lopho 6.3% ikkitino. Baxxinohunni, gidu laalchi 7.1% lophino. Yininte gede 20 miliyoone hektaare baatto loonse wixunni diwatenni 600 miliyoone kuntaala laalcho gamba assa dandiinoommo. Konni dirinni kayinni 22 miliyoone hektaare ale baatto loonseemmo. 800 miliyoone ale kuntaala laalcho gamba assineemmo yine mixi’ne loonsanni hee’noommo. Xa loonsanni hee’noommohu hawadi yanna loosi mixonke gumulleemmota leellishannoho.
Gorsu loosinni 3 miliyoone hektaare baatto aana arri gorsu Qamade wixate mixi’ne loonsanni hee’noommo. Amadonkenna harinshonke gumulleemmota leellishshanno; halamme gumulate. 22 miliyoone hektaare baatto loonsummo yaa konni albaanni loosantinokkita 2 miliyoone hektaare baatto lendummo yaate. Tinino jawa seyooti. Kuntaalunni calla ikkikkinni baattotennino.
Loosu hoonge aana, heeshshote oolto ga’labbisate, miinju aanano luphiima guma abbannoha ikkasinni gibrinnu handaarinni maareekkisiinsoommoha jawaachishanno guma kaajjinshe sufa noonke. Tenne hedonni handaarunni bobbankeemmo manni loosidhe galtinori ledo halama hasiissannonke.
Loosu hoongenna heeshshote oolto ga’labbisate ragaannino miinju lophonni ledo amadisiisamannoha ikkasinni guma abbannohura gibrinnu handaarinni hananfoommo jawaachishanno guma kaajjisha noonke. Konne assitanno gede loosidhe galtinorinna handaarunni beeqqineemmo manni baalu halamme loosa noonke.
Industirete ragaanni konni dirinni 6.9% lopho maareekkantinonkanni. Baxxinohunni, elektirikete handaari luphiima lopho noosihonkanni. 12% ale lophino. Konistiraakishiinete handaari 7.1% lophino. Laashshate (manufacturing) handaarino hattonni 7% lophino.
Ninkera lowontanni hasiisannonkehu laashshate handaara ikkinohura ‘’Itophiyu laashshito’’ yitanno millimillonni baali’ne qaagginanninte gede laashshate dhukanke lainohunni noonke faabrikka baala gamba yite laashshitannohu 47% meddi yaannoho. Xaa yannara kayinni 55% iillino. 8% lexxitino yaate. Kuni xa lexxa noosiha ikkirono gumu gede kayinni hexxo aannoha ikkasi la’’a hasiissanno.
Xa noohu laashshate dhukinke hoccu handaarinni xibbuunni 63% iillino. Gogu handaari 58%, tekinoloje 35% iillitino. Kemikaalete Industire laashshate dhuki xaphoomunni 68% iillino. Duumba gattinorino mereerimunni la’niro 55% iillitino.
Wolootta gattinoreno irkinse 65 iillinshummoro ledotenni faabrikka lendummokkinni noonke faabrikkanni laalchimma lossa dandiineemmo. Irshu kilaasterenni arronna hawado yine laacho uytanno baatto aana loonse laalchimma lendummonte gede duuchante faabrikkanni mite mite qarrubba tirranni laalchimma lendannita leellishanno.
Sai dirira gobbate giddo horoonsi’rate ikkitanno laalchubba 30% iillinoommonkanni; tayxe dirinni 38% iillinoommo. Lawishshaho, diqillote (kasale) laalcho gobbyidinni eessa agurroommo. Gibrinnu ragaanni Biiru Hayxeno hattonni gobbayidinni eessa agurroommo. Kuri halashshinanni ha’nummoro riqibbanno laalchubba lossinanni ha’nummoro miinjinke aana jawa soorro abba dandaanno.
Owaantete Industire xaphoomunni la’nanni woyte 7.9% lophitino. Baxxinohunni, hodhishshunna komunikeeshine hala’lado lopho noose. 12% meddi yiinoho. Itophiyu diilallote doogono ikkito Telekoome luphiima lopho leellishshino.
Hoteelete handaari 10% ale lophitino. Konni dirinnino roorenkanni lophitannota agarranni. Muli yanna giddo mite mite kalqoomu uurrinshubbano Itophiyu hala’ladunni millissanninna kakka’’anni noota qummeessitino.
Gobbate giddo daa’atto (turizime) hala’litanno afantanno. Konninni, xaphoomunni miinjinke konni dirinni mixonke garinni lophannota hexxo assinanni.
Kuni umikki bocu boci diro ikkasinni gatinore sase bocu boci dirrara luphiimunni loosa agarranniha ikkirono mixonke gumula dandiineemmota xaa geeshsha la’noommori leellishannonke. Hixamanyine loonsummoro mixonke gumulantannoha lawannoe.
Mootimmate eonna fulo lainohunni kiirotenni la’niro xaano hala’lado loossa xa’mannoha ikkirono woyyaambe no. 2011M.D xaphooma eonke 235 biliyooneetinkanni. sai dirira 407 biliyoone eessinoommo. Konni diri mixonke 520 biliyooneeti.
Boode dirra giddo 230 biliyoonenni 520 biliyoone iilla kiirotenni la’niro jawate. Itophiyu laashshitanno miinjinni la’niro konni aleenni woyyaawa hasiissanno handaara ikkasi leellishanno. Kiirotenni noo lopho ikkirono noohu xaphoomu dhuki ragaanni ledote loossa hasiisanno.
Konni diri umikki bocu boci dirinni eonke 100 biliyoone ale eessinoonni. Sai diri labbanno yannanni ledo heewisiinsiro 12% lopho noosi. Tenne lopho woyyeessanna eote ragaanni noonke foonqenna dhuku anje wonshi’ra noonke. Fulo lainohunni 141 biliyoone birraati sa’u agannara fushshinoommohu. Kunino, sai dirinni 20% lopho noosi. Xaano eonkenna fulonke aana ledotenni loosa hasiissannota leellishannoho.
Faynaansete handaarinni Itophiyu giddo 100 ale ikkitannori Faynaansete owaante uytanno uurrinshuwa no. Kiironsa lexxitanni hadhino. 31 meddi yitannori daddalu owaante uyitanno Baankuwa no. 48 manaadda faynaansete uurrinshuwa no. Baatooshshu owaante uytannori 6 kubbaaniyyubba no. Kaapitaalete uduunni eo ragaanni loossannori 6 kubbaaniyyubba no. Moobaylete waaleette owaante uytannori 7 uurrinshubba no.
Gobboomitte (Biheeraawe) baanke lainohunni konni albaanni noo kiironni ikkikkinni hala’lado faynaansete handaarinni loossanno uurrinshuwa qorqorate widira lophitanni daggino. Ikkeennano, Biheeraawe baanke lainohunni soorro hasiissanno.
Xaphoomunni faynaansete handaarinke loohanni ha’riro qorqorshu dhukinkeno lexxanni ha’ranno. Sa’u onte dirrara faynaansete handaari diru dirunkunni mereerimunni 20% lexxino. Tenne lopho gashsha kayinni hakkonni bikkinni qorqorate dhuka xa’manno.
Liqoo lainohunni
Sai dirinni 547 biliyoone birri liqoote hosiinsoonni. Tinino luphiima kiirooti. Konni giddonni 86% kayinni hallanyu handaarira uynoonniho. Konni albaanni roore anga liqoo adhitannoti mootimmate kubbaanniyyuwaatinkanni. Hatti harinsho gatteenna hallanyu handaari hala’lado liqoo afi’ranno gede assinoonni.
Konni giddonni loosidhe galtinori afidhanno liqoo 15% lophitino. Ikkado ikkano hoogguro. Itophiyu baankuwa baalanti gamba yite boco miliyoone mannira nafa liqiissa didandiitino. Kuri giddonnino qarunni liqiidhannori shiima kiiro amaddino mannaati.
Jiro gutunnitena gutunni loosa noonsa yaantenni roore rosaminonte gede boodu manni liqiidhannoha; boodu liqiidhanni minenna kaameella halashshidhanno harinshonna hasatto noohura ninke kayinni konne diassineemmo. Duuchunku halashshate hasi’ranno bikkinni birra afi’ranno gobba dikkitino; Itophiyu. Hallanya agurranna mootimmano loosi’rate hasidhanno bikkinni fayinaanse diafidhanno. Woxu kaapitaale anje noonke. Noonke kaapitaalenniiti loonseemmohu. Hakkuno ikkeenna kayinni liqoote bikki lophino. Ajinori dino.
Woleno hedite giddo wora hasiissanno hajo konni albaanni 100 miliyoone, 200 miliyoone liqii’ranni keeshshino manni jawa qeelle gede lainoro xaa yannara biliyoonetenni liqii’rirono liqoo dikkadote. Hala’ladu loosi noo daafira lowo birra liqii’ra hasi’ranno.
Suuqono hattonni lophitanni no. Sai diro 17.8 biliyoone iillitino. Tayxe dirinni 2.6 Tiriiliyoone iillate loonsanni hee’noonni. Mixo toltannota hexxo assinanni. Birrano gamba assinanni hee’noommohura. Birra shotu garinni afi’rate shentoommo. Qorqorate injiitannokki hajubba noo daafira shiima birra amadate akati kalaqamara dandaanno. Xaadino qarri waagu lexxo ragaanni tiro noosihura wole loosu handaarinni qarrisannori hee’riro buunxanni taashshinanni ha’rate wo’naalleemmo.
Sa’u yanna mootimma liqiidhinoha garunni hiikko handaarira hosiissinoro anfoommokkiha woxu asale ninke poletiku asali gede baata noonkehuraati yekkeerammeemmohu.
Sa’u onte dirrara noo hala’ladu loosinni xaa yannara Itophiyunnihu xaphoomu asali 31% meddi yino. Gobbate giddo asale lede gobbaydi asalinke kayinni 14.8% lophino. 20% noowinni 14% woffi assinoommo. Aantanno boode dirrara tini kiiro ajjanni 10% woroonni ikkitannota agarranni. 10% woroonni ikkitanno woyte asalenke shotu garinni gundeemmoha ikkannohuraati.
Gobbaydi woxi soorro lainohunni
Itophiyu giddo gobbaydi woxi soorro qarri kalaqaminokki diri nooha dilawannoe. Ikkado dolaare laashshine diegenninoommo. Tenne yanna gede meeggu pirojektuwa noo yannara ikkikkinni, hala`ladu loosu nookki yannarano ikko layinki kalqete oli soodonni kaayise Itophiyu giddo noohu mittu poletiku qarri nadaajete waagi lexxanna dolaarete anjeeti. Albi Mootichu mootimma milli assinorichi giddo mittu nadaajete waagi lexxooti. Baalante yannara qarru no yaate. Ikkadu garinni laashshine ikkadu garinni hirre diegenninoommo. Gobbara sonkanni uduunninna woxu soorronni 2014 M.D afi`noonni gedee eo dhaggetenni togoota afi`ne diegenninoommo.
Ikkado dikkino yinoommollana, alba noowiinni ajino diyinoommo. Gobbaydi woxu soorro eo la`nummoro owaantetenni 7.2 biliyoone dolaare afi`noommo. Hawaalunni 6.8 biliyoone ikkitanno dolaare afi`noommo. Gobbaydi xaaddote investimentenni 3.4 biliyoone dolaare ikkitannota afi`noommo. Wolootunni qole, liqootenna kaa`lotenni hattono wole bu`anni 3 biliyoone ikkitannota afi`noommo. Xaphi assiniro, 2013 M.D 21.9 biliyoone dolaare afi`noommo; 2014 M.D sai dirira 23.7 biliyoone dolaare afi`noommo.
Lamunku mereero 8.2 xibbuunni ikkitanno lopho no. Hayiseerinni niro nooti lopho 8.2 xibbunni ikkitanno; gobbaydi woxi soorro giddora einohu qole tayxe diro 25 biliyoone iillishate loonsanni hee`noommo. Ikkinoyya? Dikkino. Itophiyaho noosehu xaphoomu dhuki hasatto garinni ikkado dikkino. Lopho kayinni dagginota diamaneemmo yaa dihasiisanno.
Gobbaydi woxi soorro:-
Gobbaydi woxi soorro lophitanna qoleno ninketi hasattono hattonni lexxitanni noohura ikkino yaate deerra dimarroonni. Baxxinohunni, gobbara sonkanni laalchi hala`lado looso hasi`ranno yaannoha adha hasiisanno. Ninkehu qaru qarri fushshineemmo fulooti. Nadaajete saiha onte diro nafa fushshineemmo fulo jawu garinni lexxitino. Madaabaruno hattono jawa gede lexxino. Asalu baatooshshino hattonni lexxino. Haammatu korkaatinni qallono umise qarra afidhinote. Xaggano hattonni alba ki`ne kaayissininte gede fulo lexxitino.
Ninkera culka ikkinohu buninke hakkuy garinni lopha hoogino daafira gobbaydi woxi soorro anje kalaqantino. Bunu daddalli ledo amadante ka`ino xa`mora xaphoomunni bunu daddali Itophiyu giddo jawa gede dancha dikkote amuraati aana noo daddalooti. Hattonni bunu gede qamadeno bunu gede culqa, culquno bunu gede, badalano ruuzeno hattonni iilliteemmero danchaho. Woyyaawino yineemmohu dikkote waagu bikki aana qarrameemmkkihu bunaho yaate. Bunu ledo noo qarri daddalu doogo seekkite afi`no wolquwa kalaqqanno qarraati.
Kalqete waagi dirranno yannara liqootenni nafa buna hidhitino daddalaano haammata buna mine kuusate gadadantanno; gobbara disokkanno. Kuni qarra kalaqino. Konnira kayinni biddi assinoonnihu mittu lawishshu gede ikkiro, Geediote buna loosidhe galtinori daga xaaddotenni maabarunni gobbara sokkanno gede assate haaru loosu amanyooti fajjanno. Kuni ikkinohu korkaatti, laalcho laashshidhanno daga mereeroho noo daddalaanonni loosidhe daafuroho gattannokki gede irkisateeti. Tenne doogonni hala`lado dikkote doorsha afidhino daga no. Ani umi`ya muli yanna giddo mitte miliyoone dollaare gobbara soyinoha loosire galino mancho xaadoommo. Konni albaanni gobbara soyee egenninokkiha, xa buna xaaddotenni gobbara soyee hire woxe afi`rino mancho xaade hasaawisoommo.
Kuni loosi hala`la noosi; Geedio lowo gede bunu laalchinni kaayyaataamo qarqaraati. Jawa gede coommanno buna laashshitanno qarqaraati. Dikkote korkaatinni waagiweello ba`annokki gede baalunku sharramme loosa noonke. Bunu eote buenke ikkino daaafira, qoleno loosidhe galtino dagano garunni rossinohura kalqete dikko amanyooti giddono rosamino laalcho ikkasinni shotu garinni ba“annokki gede assa noonke.
Jifo kayinni noota la“a danchate. Lawishshaho, tayxe ruuzete laalchi hawadono ikko arro halashshine loonsoonni. Mitte miliyoone hektaare ikkitannota ruuze loonsoonni. 40-miliyoone ale ikkanno kuntaala agarranni. Sai lamu dirira qarra ikke keeshshinohu ruuze laashsha hoogate; tayxe qolle ruuze laashsha hananfummo woyte qarra ikkinonkehu daahanno uduunne hoogate. Ruuzeno qamadete gede daankanni. Ninkera noonkehu daankanni uduunnichi ruuze laashshinoommo geeshshiha dikkino.
Daga ruuze calla amaddino yaa dandiinanni; rahotenni maashiine abbine daaha hoongiro dintanni, dihirranni. Haaro jifooti; woluno qole dikko umise qarra ikkitanno. Dikko qolle tirriro xaano haaru qarru yanna agadhitanno; daannoha tirate. Bunu aana noo qarrano konni garinni tirranni ha`ra hasiissannonke. Illacha tuga hasiissanno; Bunu Itophiyu gobbara badhete miqichooti. Bunu uwiro Itophiyu gobbara soyaanorich baaluuwanno; qoropho hasiissanno. Loosunni qarra la`nanni tira hasiissannonke. Konni garinni la“a hasiisannoha lawannoe.
Waagu lexxo lainohunni:-
Itophiyu giddo heeshshote oolto no; Itophiuu giddo heeshshote oolto korkaatinni barru hurbaate saga`late qarrantanno daga no. Konni aana mitte xa`mo diheedhanno; halaaleho. Itophiyu giddo calla ikkikkinni konne ninke hee`noommowiinni xibbe meetirenni daga hudidhanni no. Xeerto ha`ra dihasiisanno; korkaatuno, IMF odoo gede ikkiro, kalqete aana nooti heeshshote oolto sai 40 diri giddo leelte egentinokkite. Saiha 40 diro leellinokkihu waagu lexxo leeltino. Kuni Itophiyu qarra calla dikkino; kalqete deerrinni nooho. Itophiyaho heeshshote oolto luphi yitanno gede assinohu ikkadu garinni laalcho laashsha hoogankeeti; eote dhuki ajate. Sa`uta haammata dirrara 20 diri gido uurrikkinni lophanni dayno mannu eote lophonna ooltote lopho mereero noohu jawa xiiwo kalaqino.
Kuni digaraho yaa didandiineemmo; qaaginanniha ikkiro, niro qara ikkinohu qarrinke loonsammora hasiisannohu mittu heeshshote oolto aanaati yoommo. Kayinni, ooltote yaa mayyaate; waagu lexxonna heeshshote oolto mitto assine la`neemmo; mitto dikkino; kayinni mimmitu ledo xaaddanno.
Waagu lexxo yaa, uduunnu waagi lexxate yaate. Mitte owaante uynanniwa mittu laalchi aana noo waagu lexxooti waagu lexxo yaa. Heeshshote aana rakko kalaqanno mitto coyeeti, xaphoomunni heeshshote oolto abbannoho ikkinnina, oolto heedheennanni heerate qarrma hooga dandiinanni; kuni ikkado eo noonsa hallanyootiranna gobbuwara loosanno.
Ninkera qarra ikkinohu, eonke hakkonni garinni lopha hoogate. Tayxe noohu kayinni, kalqete noo waagu lexxo gea hanaffanni no garinni sufanno yine masaalloonni. Womaashshu uurrinshara kullannihu ge`anno yineeti. Ninkewano ikkiro niro hasaambummo yannara 37 xibbunniti; tayxe kayinni Wocawaaro aganira 28 xibbunni dirrino. Togo yaa waagu lexxo dikkino; togo yaa waagu bikka dikkino; kuni waagu lopho bikkaati. Lophote bikki 37nni 28 widira dirrino tayxe. Konne kaajjisha hasiissanno.
Konne dironna daanno diro luphiimu deerrinni dirranno yine hendanni. Tini hajo qarru aana tugginohu, ninkewa kuusamanni dayno qarri korkaatinni calla ikkikkinni, lophitino gobbuwano adhitino qaafo ledooti. Insawa waagu lexxo dagganno yannara ninkewa liqoote aana qallo leddanno; konnira asalu baatooshshino lexxannonke; gobbaydi woxu soorrono jawa garinni lophanno gede assanno. Haammata buxanete yinanni gobbuwa konni waagu lexxo korkaatinni gobbara sokkanno laalcho ittissino gobbuwa no.
Ruuzenna qamade dihirranni yitino gobbuwa no. Sa`u dirrara nookki qarri, konni korkaatinni kalaqamino; koronunna olu daddalu amanyoote soorritino; Kalqe qarru aana uwa ninke gobba gede lophate sharrantanni noore jawa gede xiiwo kalaqqino. Ikkinohura, qarra gatinse didandiineemmo; “koo qarra dihasi`neemmohena daggootinke” yine didandiineemmo. Jifo dana soorritanni daggannohura dana soorre dayno qarra huwante garunni fula calla noonke.
Diru jifora meessaneetenke qixxeessate ikkinnina jifo sa`ne ha`nanni harinsho dino. Jifammeemmo; jifo qeelleemmo doogo kayinni qixxeessinanni ha`neemmo doogo kalaqa hasiissanno. Ninke widoonni maa loonsummo yitine heddiniro, eo ajjinonsa dagate bissanna anga ajjino qansootinke gawajjamannokki gede assate miinju giddo milli yitanno jiro jawu garinni amadate wo`naaloommo; Lawishshaho: – gimjaabeetete sanade hiro, boondete hiro jawu garinni woxe amadate kaa`litinonke.
Laalchonna laalchimma lossate Itophiyu qamadetenni, ruuzetenni, bununni, shayetenni, gummaamunni noo laalchi lopho ayino diammaneemmo yee didandaanno. Ayino kulankera dihasiisanno. Addis Ababunni fultiniro, guranna qiniiteenni leellanno. Kayinni ikkado dikkino; lowo loosi agarannonke. Lopho no; hatti lopho irkkissinnkewe. 2003, 2004 M.D 700 nna 800 miliyoone doolaarenni qamade abbineemmowe; Tayxeno abbate dandiineemmo? Abbineemmohu woxu no? qamade no? yitanno hajo jawa gede jifo ikkitino.
Xa laalchu no; laalchunna dikko kayinni baxxitanno; umihu waagunni; laayinkihu iillotenni. Waagu widoonni nooha qamade laashsha dandiinoommo; kayinni paampe laashsha didandiinoommo; tiraaktere laashsha didandiinoommo; madaabara laashsha didandiinoommo. Daga laashsha dandiitanno gede waagu aana gargaranna biddi assa hoongiro, laalcho laashshinanni yannara laalchu waagi lexxannoha ikkiro, dikko fulanno woyteno hattonni lexxanno. Konnira ledote looso loosa hasiissanno.
Amsaalu Felleqenna Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Bocaasa 6, 2016 M.D
