Amaalammete Komishiine Lainohunni Affininte gede woshshammese ki`neraati. Ki`neeti amaalammete komishiine daafira roore coyi’ra dandiitinanniri. Ninke kayinni kaabinete gede muli yanna giddo xawishsha shiqishshinonkenkanni; shiqishshinonke xawishshinni la`noommo coy luphiima jawaantenninna wo`naalshinni loosate wo`naalo assitanni nootaati; yanna adhinonsahuno xintu noosiha, ammanaminoha, batinye beeqqisino looso loosate ikkinota, haammata dagoomu kifile ledo xaaddanni noota, aantanno yannara woyyino guma la`neemmota hexxo assino xawishsha shiqishshinonke.
Ki`ne xawishsha diafoommo; ninkera shiqishshinohu dancha xawishsha ikkinota, irkisinsaronna kaa`linsaro woyyino gumi daara dandaannota leellishannoha ikkeeti afaminohu. Baalinke noonke dhukinni irkisa noonke.
Irkinseemmohu uminkera yineeti; mittu mittunku hallanyi umisira yeeti irkisannohu; angatenni luxuphite ba`ino kaayyo gaabbissanno. 1953 M.D kaayyo noonkanni; Mengistu Newayinna Koloneel Werqineh Gebeyyehu wo`naaltino wo`naallo Itophiyu harinsho soorritara dandiitannonkanni; horonsi`nummokkinni gantummo; sa`u.
1966 M.D wole kaayyo daggu; horonsi’ra didandiinoommo. Quchummate woraqata fincinanni, xonammanni keeshshinummo; itammanni keeshshinummo; sa`unke. 1983 M.D wole kaayyo daggu; sa`unke.
Ane huuccattonna amaale kunino sa“annonkekki gedeeti. “Inclussive National dialogue/beeqqisaancho dagoomittete amaalamme/ mootimmate xiiwonni wolaphite fulte, dagate macciishshamme macciishshite batinye hasaawisse Itophiya injaanno coye guma abbitanno gede baalinke kaa`linummoronna tenne kaayyo sayisa hoongeemmero danchaho yitanno ammana nooe.
Mittu fullahaanchi korkaataho yite kaayyo huntooti; korkaatu aye woyteno no; kaayyo kayinni aye woyte diafantanno. Korkaatiweelo ikkitino qeelamano dino. Mannu aye woyteno qeelamanno woyte korkaatu noosi. Lawishshaho fonqolo uwiro isi jawaata hoogasi ikkikkinni fonqolu qarra ikkino gede korkaatu noosi; jirotennino gummaa`ma hoogiro baankete liqoo qarraati; poletikuno seyaa hoogisiro mootimmate qarraati. Korkaatu wo`me no; kaayyo kayinni aye woyte dino.
Afi`noonni kaayyo horonsi’ra lowo horo noose. Kuni “National dialogue”/ Dagoomittete amaalamme/ kaayyo Itophiyaho ba“a noosekkitanna wole seeda yanna xa`mitannonke hajo ikkitinohura gimbeemmorino, hettisammeemmorino, sharrammeemmorino baalinke ge`ino buqqeenni tenne kaayyo horonsi’rate wo`naala noonke.
Sa’u 30 dirrara tini komishiine uurritanno gede huuccidhinokki giwaano dino. “Hasaawa assino, amaalammo, yinanni keeshshinoommonkanni. “Maayyena, assino” yinanni woyte sayinseemmokki gede horonsi`nummoro danchaho yitanno hedooti nooehu. Mittu beetti mittu geerchiwa ha’re beettokki uue; beettokki baxoommo awuute adheemmona uuy“e yee xa`manno. Annu egennaamo manchootina mull aka“e digiwinosi; maayye qarru dino; mittu fonqoli no. Fonqolo saittoro beetto`ya eemmohe yaannosi.
Fonqolu maati yaanno. Sase waalcho fannanni. Sase kaayyo uyinannihe; sase higge wo`naalate dandiisanno akatano kalanqannihe; sasunku giddonni mittoho yeemmohere assittoro beetto`ya adhatto yaannosi.
Fonqolu mittu mittunku waalchinni bootu fulanno. Bootoho badheenni dode mare bootu farro amadiro beetto adha dandaanno. Sumuumme tenneeti.
Umi waalchi fa’nami; qelpheephu, jawu booti fuli. Beettu la“iti “konne wo`naala didanchate; aantanno kaayyo wo`naaleemmo” yee umita aguri. Sammi yee diagurino korkaatu noosi; jigeessaho jawaho yeeti agurinohu.
Layinki waalchi fanamanno woyte lowo geeshsha seedunna buuddaamu booti fuli. “Kunino dishiqishinoho; wirri yiiro haa’re tugannoe” yee sayikki booto wo`naaleemmo yee sayisi. Xaano korkaatu noosi. Korkaatuno buudu seedaho; didandeemmosi yaannoho.
Sayikki waalchi fa’namita hedeweelcho shotino booti fuli. “Xa afirummo” yee maranno woyte bootoho farru dinosi. Wo`naala noosi yannara korkaata kulanni sayisinohura beetto adhate didandiino yaate. Xa bacu korkaatinni bacu wo`naalshinni dikkanno.
Ikkinohurano xa noo kaayyo horonsi’ra noonke. “National dialogue”/ dagoomittete amaalamme/ baalinkera horo noose. Dawarantinokki xa`mubba dawarantanno gede; mootimma baalunkuwa adhamooshshu nooseta ikkitanno gede; doorshunni, parlaamunni; mootimmate gashshooti giddo noonketa mite mite xa`mubba dawarate kaayyo uyitannota ikkasenni horonsi’rate wo`naalsha assinummoro danchaho yee ammaneemmo. Kunino seyaanno gede halcho`ya luphi yitinote.
Bakkalcho Bocaasa 6, 2016 M.D
