Keeru manchu beettira qara mannoomittetenna dagoomu balchoomaati. Konninni kainohunni hiitti dagano konne balchooma mittu manchi gedeno ikko dagoomu gede agaranna sufisiisate dandiisannohu amma’note, budunna dagoomittete rosiishshi noose.
Ninke ammanaasine daga, ninke keere batinse hasi’neemmo daga, ninkera keeru magani noonke yineemmo daga, ninke baxillunna gatona yaate daafira lowo geeshsha ronsoommo qajeelloommo yineemmo daga keeru bai? Mayiraati mimmitinke ledo sumuu yine baxillunni mitteenni uurrate qarrammoommohu? Mayiraati urde goshooshatenni fula hoongoommohu? … yitanno hajubba kayise dawaronsara huwata umisenni keerunna ninke mereero noo halaale huwatate kaayyo kalaqanno.
Xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu oyimbarra amaalete mininni ka’ino xa’mubbara dawaro qolanni; “Ninkera qarrinonkehu keereho; hiitti mootimmaati Itophiyu daga hagiidhite heedhino yitine dhagge la’iniro qarrisanno’ne; duuchanka woyte togooti. Ajono bati’rono ; kuri ronsoommo hajubbanni fullo. Hasaawa balaxisiinso; keere balaxisiinso; jawaante balaxisiinso; buximate dhaggenkera agawo worro yitannote ninke hasatto. Kuni kayinni mulla togo dikkanno. Umihunni hedote islanchimmanna hedote ikkadimma hasiissanno” yaanni keeru lophote kaima ikkinotanna keeru booraambe buximate tugannota xawisino.
“Hedo heedhuro mannu mannunni ledo ikkikkinni hedote ledo yekkeeramanno. Xa duuchu manni woyyaawino doorsha abbanna dila’nanni. Dayino doorsha guranna qiniiteenni macciishshammetenna so’rino laooshshinni tittiranna la’nanni. Tini kayinni Itophiyu daga alba qolte dimassitanno.”yaanni duu’re xawisino.
Baxxinohunni xa hee’noommo yannara keeru mitte dagaranna kalqete poletiku, dagoomittetenna miinju amanyoote ga’labbisate noosi qeechi garinni keeru hajo kalqoomu hajo ikkitunkunni galte hossino. Keeru aantete illacha ikke sufasi daafira huluullo diheedhanno.
Konninni kainohunni xa hee’noommo yannara keeru daafira huuronsa gotti assite macciishshiishshannorinna raartanno dagano ikkito uurrinshuwa hala’ladunni leeltanni afantanno. Togo ikkirono, xaano babbaxxitino kalqete qarqartora huwantanni keeru hoonginni keeru hajo qara kalqoomu daga illacha ikkite suffino.
Tini kalqoomu amado nooseti keeru hajo ninke gobbarano jawa illacha ikkitunkunni dirra kiirantino. Soorrote yannanni hanaffe so’rino duduwi kalaqinonna kalaqanni afamanno qarrubbanni gobbate babbaxxino qarqartora la’nannihu keeru hoongi gobbanna daga lowo waaga baatisiisinoti qaangannite. Gobbate keeriranna wo’munku handaari lophora fullahaanonna uurrinshuwa qeechansa fultara hasiisanno.
Gurchunni gobbasi daafira ikkikkinni umisinna gaamote horo daafira calla hedannohu, hee’rannohunna jawaatannohu ruukkaddu gambooshshi noowa gobba gobbate keeri hallanyootu horonna halcho bikkinni uwanna keerise ba’’anna lophoseno gede’na konni gobbaanni keerise danote aana uwasi digattanno.
Loonseemmohu, jawaanteemmohu, batinse hasi’neemmohu keeru gobbankera hala’lanno gedeeti” yaanno IFDR xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu coyi’rinni.
Eewanni, keeru latishshaho, lophotenna jireenyaho safote. Keeru hoongi diro baala qussanna miinjise soqaminose gobba Itophiyu jireenyu widoogge gugguuffanno gede keere balaxisa doorshu nookki hajooti. Mootimma godowa hala’lite ka’anno gaance tirate hadhanno doogo irkisa Itophiya lophotenni gufisanno danqara albiidinni hoolate. Ee,Itophiyu buximate danqarinni fultanno doogo mittenna callicho keere seekkine hasi’rate. Keeru duuchunkurira safote!
Bakkalcho Bocaasa 6, 2016 M.D
