Kalaa Xilahun Kebbedehu woradunni hanafe qoqqowu geeshsha noo jajjabba loosu basera massagaanchimmatenni loosino. Muli yannannino haaro tantannoonni wodiidi Itophiyi qoqqowi pirezidaanticha ikke mootoo’me looso hanafino. Itophiyu Pireesete Uurrinshano haaro tantannoonni wodiidi Itophiyi qoqqowi tantano lainohunni qoqqowu pirezidaantichi ledo hasaawa assitino hasaawa aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Qoqqowoho noo babbaxxitinno woraddara addi addi loosu uurrinshuwa ofollo heedhanno gede assa umihunni quchummate lophoranna poletiku ga’labbo heedhanno gede hende ikkinota kullannina; kunni aana ate laooshshi maati?
Kalaa Xilahun:- Muli yannanni sanfoonnihu wodiidi Itophiyi qoqqowi 6 mereershuwa heedhanno gede hende assinoonniho. Anfinte gede albi wodiidi qoqqowi giddo noo zoonna qoqqowunni tantanantanno gede xa’mo yanna yannatenni batidhanni dagginoti qaangannite. Batinye zoonnara ka’ino xa’mo umise korkaati hee’reennase xiibbe dagginoti addaho. Baxxinohunni qoqqowu uurrinshuwa mittu mereershira gamba yaansa owaante aate harinsho aana umise xiiwo kalaqqino. Konninnino quchummate lopho aanano ikko horonsiraanchimmate hajo aana qarra kalaqasenni zoonna qoqqowunni tantanammo yitanno xa’mo batisse xa’mitanni noonkanni. Konni garinni higge higge dagatewiinni ka’anni keeshshitinoti wole xa’mo albihu wodiidi qoqqowi dielinonke; dibeeqqisiisinonke yitannote. Taalo horonsi’rate, poletiku beeqqo hattono mulenni owaante afi’rate didandiinoommo yaanno koffeenyi noonkanni. Konninni kainohunni qoqqowunni tantanammo yitanno xa’mo batidhara dandiitino.
Tini xa’mo dawaro afidhanno gede maa assa hasiissanno yaannohunni baalante qooxeessuwanni fultino fullahaano ledo hattono dagate riqiwamaano afantinowa amaalete mine hasaawa assinoommo. Hasaawa assinummo yannara gamba yine tantanammo;zoonnate qoqqowo ikkanno gede yinoommohu dagoomittetenna miinju akata la’neemmo woyte dhuka afi’rinoha ikkannokki daafira; mittimma kalanqe tantanammummoro roorenkanni dhuka afi’neemmo yine hasaamboommo. Konni alba akkalu wodiidi qoqqowira foonqe taashsha dandiinanni garinni qoqqowo tantannummoro danchaho yaannohuwa iilla dandiinoommo. Kuni ikkasinni kilaasteretenni gamba yine tantanammo; ikkollana qara ikkitino xa’muwanke tidhantanno gede yitanno hedo aana daga sumuu yitinno daafira qoqqowo sanfummo woyte massagote deerrinni qoqqowu batinye mereershuwa heedhanno gede, yaano batinye mereershuwa quchumma deerri taalo ikkanno gede sumuu yinoommo.
Wodiidi Itophiyi qoqqowi garinni 6 mereershuwa heedhanno gede assate sumuu yinummo yannara albano ikkiro bayiriidi seerinni baalanka hanqaffino mereershuwa afi’rino qoqqowo ikkinoti anfoonnite. Quwu 6 aana qoqqowu ofollo woyi qoqqowu quchumma mereershuwa yinummori 6 quchummaati yine bandoommo. Quchummano hiitto assine doorro? bikkaanchinsa maati? yine hasaambe quchummano bandoommo.
Quchumma doorri woyte qoqqowu ofollo ikkitannori leenti quchumma taalo qoqqowu ofollo ikkitanno gede murrummo woyteno miinjunni, dagoomittetenna poletikunni quchummateno ikko wo’mante dagara kaa’litanno yine hala’ladunni keennoommonkanni.
Qarunni dagate horonsi’raanchimma quchumaho calla ikkikkinni qooxeessaho afantanno zoonnano lendannaati Konni alba owaante daganniwa iillisha lowontanni dandiinannita dikkitino. Konninni kainohunni mittu mereershira ikkasi duuchu coyira xeerti’rinonke yitanni keeshshitinno daga; qoqqowu massagaano la’nummokkinna anfummonsakkinni yanna seeddanno yitanni coyidhanno. Konni daafira qooxeessanke shiqqi yinoommo. Akkalu qoqqowira mittu quchumi qoqqowu ofollo ikkanna; baalunku gamba yaannohu mittu mereershiraati. Xa kayinni 6 mereershira ikkanna; konninnino baalante dagawa iillatenni shiqqi yitino owaante heedhanno gede assinoommo. Konni garinni xeerti’rannonke yinoonni qarra konni garinni tirrammora dandiinoommo.
Layinkihunni quchummate kiiro lee iillinshummo woyte quchummate lophorano umise kaa’lo afidhino. Qoqqowu hanqafo ikkitino daafira baxxino garinni zoonete, woraddatenna quchumummate gashshootta quchumma lophitanno gede umise kaa’lo afidhino. Konni daafira quchummate lopho lowo geeshsha xeertidhinota ikka dinose; shiqqi yitinota ikkitanno gede hasiissanno irko assa noonke. Qoqqowu hanqafo ikkitino quchumma calla ikkitukkinni qooxeessinsara noo quchumma baalanti lophitanno gede assinanni; konni daafira quchummate lophonna quchummate akata soorrate widoonni uminsa qeechi hee’rannonsa. Konni garinni la’nannihu miinju ragaanniiti.
Jireenya yineemmo woyte roduuwimmatenna keerunniho. Qoqqowinke kayinni batinye daga heedhanno qoqqowooti. Konni ragaanni shiimu Itophiyi gede assineeti la’neemmohu. Konni daafira mimmito irkisate, roduuwimmanna ayirrisama garunni la’neemmo qoqqowooti. Konni daafira duuchunku mereersha assineemmo woyte qoqqowu su’minni baxxinohunni mittu mereershira ikkankunni batinye mereershuwara assanke baalunku manni garunni owaante afi’ranno gede assanno. Kunino roorenkanni dagoomitte heeshsho kaajjishannoha ikkinota ammannoommo akati no.
Bakkalcho:-Togo assitinanni woyte mereershuwa babbaxxitino quchummara ikkansanni uyinanni owaante aana qarra dikalaqanno?
Kalaa Xilahun:- Mereershuwa babbaxxitino quchummara hee’ransanni addi addi xa’mo ka’anna macciishshineemmo. Baxxinohunni dhuku ledo amadaminohunni fulo fushshiishannotano kullanni. Ninke konni ledo amadaminohunni balanxe addi addi looso loonsanni keeshshinoommo. Korkaatuno qoqqowoho afantanno babbaxxitinno quchummara mereershuwa wora wo’naalshu haaro ikkasinni hiitto assineeti mittu mereershira uyinanni keeshshinoonni owaante 6 mereershuwara uyinanni gede assa dandiineemmohu? Owaatamaano tultaabbukkinni baxxinohunni woyyaawino garinni islancho owaante afidhanno gede harunsineemmo amanyoote qaafisa hasiissanno. Tenne harinshora qixxeesssinoommo seeranna wodho. Leenti mereershuwa mereershu qineessaano woyi qoqqowu layinki gashshaanchi ba’lattonna layinki pirezidaantichinni massagantanno mereershuwaati qixxeessinoommohu. Konni daafira leente mereershuwa mittu owaatamaanchi mitte hige dayiro hakkonni hee’renni leenta mereershuwa uyitanno waante afi’rara dandaanno amanyoote diriirsineemmo.
Kuni tekinoloojetenni irkisaminoha ikkanno gede looso shotinsanni hayyo kalanqe ha’rateeti. Anfinte gede xaa yannara kalqe iillitino deerra huwata diayirritanno; gilobalayizeeshiinete /kalqoomittete/ aana no. Korkaatuno Itophiyu giddo hee’ne wo’mante kalqera looso harisa dandiineemmo akati kalaqamino. Konni daafira tekInoloojetenni irkisaminoha, amanyootu noohanna seerunnino irkisantino harinsho diriirsine hakko garinni harinsanni gede assate sumiimmete iillinoommo.
Konni daafira dandaami bikkinni fulo ajinshe woyyaabbino owaante aate qixxaawo assine hakko garinni millinsanni hee’noommo. Konnirano qole mitteenni loosa dandiitanno bissanna massagaano tenne doogo harunsine loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Ontu diri kawa safantino haaruudde qoqqowubba mereerinni Sidaamunna Wodiidi galchimi Itophiyi qoqqowubbanni adhitinanni wo’naalshu rosichi hee’ranno?
Kalaa Xilahun:- Anfinte gede albihu wodiidi qoqqowi Sidaamunna wodiidi galchimi Itophiyi qoqqowubba aantensa garinni balaxxe tantanantinoha ikkirono; insa lede qoqqowu xaa yannara shoole qoqqowo ikke tantanamino.
Wodiidi Itophiyi qoqqowinna mereerimu Itophiyi qoqqowi tantanaminohu mittu barrinniti. Balaxxe tantanantino qoqqowubba yannate tantanne loosu giddora e’anno gede assinoommo. Kuri qoqqowubbanni balaxxe safantinorinni adhinoommohu jawu rosichi daga kakkayisatenni baxxinohunni sheemaate e’noonni loossa garunni jeefisa hoogate, gumulantara dandiitannokki hajo sheemaate e’’atenna qoqqowo ikka yaa baalunkurichi wo’minohu gede assine hedate. Kuni kayinni gedenso xaaddannonke mitiimmubba xiibbe dagganno woyte dawarate ayirritannota huwata dandiinoonni. Korkaatuno dagatewiinni qoqqowo ikkate xa’mo shiqinshoommohu konniraatini? yaanno coyi kalaqama hanafanno; konni daafira tenne hajubba tira dandiinannihu iillineemmokki coyibba iillineemmonsa gede assine coyi’ratenni qorowama hasiissanno. Rosichunni ka’neno mitteenni daga kakkayinse daga ayidde ikkiteenna loosatenni sainohu wolu baxxino coyi nookkita seekkine amande gatinoha latishshu looso uminke dhuka uminke milli assine ha’ra hasiissannonketaati.
Wole widoonni eltonke la’’anna konni alba la’’aminokki dhukanke la’’ate aanano loonseemmo.
Wodiidi Galchiminni adhinoommo rosichi baalante owaante mereershuwa balaxxe hanaffinori insaati. Duuchunku mereershi dagate giddo noo xa’mo tirate dandiissanno doogo ikkasenni garaho yine adhinoommo. Konnira konne rosicho ninkeno harunsa dandiinoommo. Dagate hasatto kayisate yanna yannatenni dhukanke bowirsi’nanni ha’neemmo.
Bakkalcho:- Qoqqowu haaro ikke safamasi harunsite haaruudde zoonnano woradu deerrinni luphi yite safantino; konni ledo amadaminohunni miteekke qachu qoqqowubba ledo kalaqantinoti dannu qarrubba xaaddino’ne? kalaqantinoha ikkiro hiittoonni tirate loossinanni heedhinoonni?
Bakkalcho:- Wodiidi qoqqowi ledo mitteenni hee’noommo yannara qoqqowo ikkine safammoommori roore anga zoonnate. Hatte yannara zoonna qoqqowu hundaanni noo yannara gamunnino ikkiro dannunna saadate hayisso hajo xa’mo noonkanni. Xaa yannara ninkera baxxinohunni dannu ledo amadaminohunni shoolente qoqqowubbara lowo geeshsha jawa hajooti. Ikkollana ka’’ino coyi dino. Ikkeennano ka’’iro nafa alba wodiidi qoqqowo ikkinoommori xaa yannara shoolu qoqqowinni badammoommori mitteenni ofolline tirreemmoha ikkanno.
BAKKALCHO:- Jirote beehache hiittoonni tirtini?
Kalaa Xilahun:- Jirote beehache lainohunni komite uurrinse la’nanni hee’noonni hajooti.
Bakkalcho:- Gobbate gede amandoonni gobboomu amaalammete komishiinera noohe hedo hiittoonni xawisatto? Qoqqowu garinni heedhanno’ne xa’mo maati?
Kalaa Xilahun:- Gobboomu deerrinninna Itophiyu daga mitto assitannoti hasaambeemmo hajubba heedhanno. Sumuu assitannonke hajubba batinyete. Ikkollana shiima badooshshe kalaqqanno hajubba jawa bayicho amadde mimmito xixxiiwate korkaata ikkitanni afantanno. Xa hekko ikkinonke coyi lowo geeshsha batinyu mitto assitanno hajubba heedheennanni qubbichunni kiirranniri shiimu coyi gaancetenna sumimmete hoongira kaima ikkanni daasiiti. Mayira ikkannoyya yaannoha tira dandiinannihu gobboomitte amaalammete komishiinenni ikkanna; gobbate gede uurrinseenna loosu giddora e’’ansa anfoonnite. Ninke wodiidi Galchimi Itophiyi qoqqowi mootimmate gede ninkewiinni agarrannirenna hasiisanno coye baxxinohunni hajote ana beeqqitanno bissa fille beqqitanno gede assa mitte harinshooti. Hattono illacha ikkitara dandiitanno yineemmo hajubba shiqishate aana loonseemmo.
Qara irko assanna sumuu assitannonkekki hajubba aana daga timbiliqqe fulte hasaabbenna amaalante tirtanno gede irko assate. Wodiidi Itophiyi qoqqowi gede olluunni hanaffe tenne hajo aana beeqqitanno gede loossara dandiitanno bissa ledo hasaawa hananfiro yitanno hajo aana hasaambanni afammeemmo. Xaphoomunni qarrinkenna badooshshinke aana noo badooshshe hasaambe tirreemmo yitanno ammana noonkehura suude amadannoha lawannoe. Konnira dandaaminke bikkinni irkinse loosu giddora rahotenni e’nanni gede uminke sharro assineemmo.
Bakkalcho:- Haaru wodiidi Itophiyi qoqqowo pirezidaantimmatenni massagate uyinoonnihe yawonni woloottu massagaano ledo ikkatenni mageeshshi deerra iillishate hedootto? dureeyye qoqqowo dagge latissanno gede dandiissannoti hiittoo injoo no?
Kalaa Xilahun:- Dhaggete tunceenyinni wodiidi Itophiyi qoqqowi umikki qoqqowu pirezidaanticha ikke massageemmo gede mootimma doorteennae daga kayinni maahoyye yiteenna massaganni afameemmo. Paarte’ya konne qoqqowo massagi yite uyitue yannara anfinte gede wodiidi galchimi Itophiyi qoqqowi jawa qoqqowooti. Kalaqamu eltonni lowo geeshsha jiroo’minoho. Lowo geeshsha latinokkiha; kayinnilla latara dandaanno qoqqowooti.
Ane ledo ikkatenni mitteenni loosatenna daga massagate ofollinoommo massagaano hee’noommo. Hakko bikkinni qoqqowo soorrate wo’mu kakka’’ooshshinninna wo’ma yawonni loosu giddora e’noommo. Eeggo adhine massaga calla ikkikkinni dhaggete massagaanono ikkinoommo yee hedeemmo. Tenne yanna baxxinohunni massagaano ikkine massangeemmo yannara jawa e’’onkenna ajuujanke dagate fajjo aana safamino qoqqowi miinjunnino ikko poletikunni jireenyu lawishsha ikkatenni umosi dandee wolootaho gatannoha hattono lophotenna jireenyu lawishsha ikkino qoqqowo assateeti.
Qaru illachinke keeru lawishsha, roduuwimmate lawishsha ikkino qoqqowo kalanqateeti. Konni daafira qoqqowinke keeru lawishshimmanni afamanno gede loonseemmo; konnira qoteho qoqqowinke kalaqamu elto afi’rinoho. Wodiidi Oomo Daasenechi qaccenni Wolayitta Sooddo Arakku qacce geeshsha nooti kalaqamu elto kisantinokkitenna itantinokkite. Konni daafira shiima millimmo assiniro luphiima guma afi’rate dandiissanno elto afi’rino qoqqowooti. Konne dhukanna elto garunni bandenna anfe yanna dinonke yitanno massago amande latishshu giddora e’ne loonsummoro harancho yanna giddo daganke xa’mo qola dandiineemmo.
Konne akata huwante loosu giddora e’’a lowo geeshsha hasiissannohura tenne hedeweelchonni sayisammora hasi’reemmo sokka wodiidi galchimi Itophiyi qoqqowi gibrinnunnino ikko dagoomittetenna baxxinohunni daa’’atote iillo ikkanno gede uminke qeecha fullo. Wodiidoonni daa’’atote base no; konni alba lattinorinna xaa yannara latinsara hendoonnirino noonke.
Turizimete handaarinni keerinke qoqqowinkera mitto xawishshaati. Gibrinnunnino injiino akati no. shiilote jiro noonke daafira uminke horonsi’ne qoqqowuno horonsi’ranno gede assa danchate. Hiittenne investe assate dagganno dureeyyera waalchinke fanoho. Injoo kalanqe haa’rate qixxaamboommoreeti. Qoqqowinkeno ikko gobbanke roorenkanni lophitara dandiitannohu hallanyu sektere ledo hasaambe loonsummorooti.
Wo’manti dagankeno massagaanote ledo safote yannara ninke irkissine dagate huuro hattono safote yannara ledo’ne hee’noommona jawaatte yite leellishshino irko xa loosu giddora e’neemmo woyteno rosamino garinni irkonsa suffara hasi’neemmo; woshshattono assineemmo. Baxxinohunni keere agarsiisate widoonni,latishshano lifixisate ragaanni ninke ledo konne qoqqowo keerunniha, jireenyunnihanna roduuwimmannite xawishsha ikkanno gede kaa’lenke yaate baxeemmo. Kaa’laano miidiyu ogeeyyeno ikkito wolootu dhuka kalaqqanno irkonsanni ninkewinni baxxitoonke yeemmo. Xaa geeshsha noo harinshonni jawaantenkeno ikko laanfenke xawoho kultinannanke konne deerra iillinoommo. Aanteteno kuni baxxannonkekki gede xa’meemmo.
Bakkalcho:- Oottonke xawishshira lowo geeshsha galanteemmo.
Kalaa Xilahun:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Birra 29, 2016 M.D
