Itophiyu haammatu turizimete jiro noo gobbaati. Dhagge, budu, kalaqamu jiro bacate. Halantino Mootimma Rosu, Saayinsetenna Budu Uurrinshara (UNESCOte) haammachiishshe borreessiissino gobbuwa giddo Itophiyu gobba kullannite. Kalaqamu giddo albisaanchonna manchi beetti sirchi afamanno gobbaati. Konne turizimete elto kalqete battalara egensiisate widoonni duucha looso loonsanni hee`noonni. Baxxinohunni hegeraamo ikkinoha egensiisate looso, turizimete baycho latisate loosanna dikkote widoonni noo latishshu looso loosate widoonni mootimmatewiinni duuchare agarranni.
Qara gede Itophiyaho nooha turizmete jiro miinju widira soorratenna egensiisate loosi duucha agaranno. Konni garinni handaaru bissa haammata looso loossanni nooha ikkirono; kuni callu ikkado ikkannokkita buunxoonni. Baxxinohunni kalqoomunnita turizimete dikko hiiqqe eate daa’’atanonniha wodana goshooshate egensiisatenni sa`ne, haammata wole doorshano illaallisa hasiisanno. Tenne kaayyo mereero giddo mittu gobboomunna kalqete deerrinni turizimete foreme aana beeqqancho ikkate.
Itophiyu turizimete jiro, haaruudde iillonna handaarunniha hanafote looso reqeccotenninna foremetenni egensiisate looso muli yanna kaajjishe sufanni noota tajubba kultanno. Baxxinohunni jajjabba reqecco qixxeessatenni dijitaalete doorshinni iillado assate loosi rosamanni dayno. Lawishshaho Turizimete Ministeere, Oromote Turizimete Komishiinenna wolootu hallanyunni loossannori “ Mayis Itophiya” yine qixxeesinanni battala gobbannita turizimete jiro agaratenna latisate sa`e, egensiisate hattono daa’’ataano goshooshate assinanni wo`naalsha irkissanno. Konni garinni hanafote noo loossa danchu garinni loosantanni no. Itophiyaho Turizimete lopho buuxisiinsa geeshsha Itophiya kalqete deerrinni doorantinota assate looso sufa hasiissanno.
Wocawaaro 29 2016 MD hanafe bero geeshsha Saayinsete Muuziyeemera Xaphoomu Ministerichi Abiy Ahimedihu maassiiseenna fannoonniti gobboomu turizimete foremenna hosipitaaliitete/ kiyishshu/ reqecco daa’’ataasineho fano assinoonni. Tenne reqecco aana baalanti qoqqowubba turizimete handaari jiro dijitaaletenni irkisse beeqqaanotenna daa’’ataante leenqissanni keeshshitino. Tenne reqeccora Sidaamu Dagoomi Qoqqowi Mootimmano turizimete jiro ikkinoha budese, uddi’rase, budu sagalese, qoqqowu giddo noota turizimete baychuwa dijitaaletenni irkisse gobbate giddonna baara widi daa’’ataanora, ambaasadderootahonna dipolomaatete egensiissanni keeshshitinota Sidaamu Qoqqowi Woga, Turizimenna Ispoortete Biiro Layinki Sooreessinna Turizimete hanadaari Sooreessi Kalaa Abbebe Marimohu xawisino.
Kalaa Abbebe xawishshi garinni, Sidaamu qoqqowi haammata dhagge, dona, bude, kalaqamu jironna aamamooshshu noo qoqqowooti. Qoleno, buubbanno ceanna, dubbu saada, turistootu dagge daa’’ata hasiisanno jiro baca ikkitinota xawise; turizimete jiro halashshine latisatenni qoqqowahonna gobbate ikkitanno turizimete jiro burqinse miinja lossa dandiinannita qummeessino.
Saayinsete Muuziyeemera qixxeessinoonniti jawa reqecco, Itophiyu giddo noota turizimete jironna iillo dijitaaletenni haa`ne shinqe leellishate kaayyo uynota buuxise; Sidaamu qoqqowira noota jawa turizimete jiro latinsanni hee`ne egensiisate looso loonsiro jawa soorro abba dandiinannita kayisino.
Turizimete Ministeere tenne reqecco aana baalunku beeqqaano ikkitanno gedenna shiima Itophiya ikkitino battala aana baalunku time halammatenni Itophiya egensiisanno gede assino woshshatto kaiminni Sidaamu qoqqowino beeqqaancho ikke Sidaama gobbate deerrinni ikko kalqete afamanno gede assitanno kaayyo kalanqoonnita Kalaa Abbebe buuxisino.
Sidaamu Qoqqowino turizimete iillo latisanni, safote latishsha iillado assanni hattono; togoonni afi`nanni reqecconni qoqqowaho noota turizimete jiro gobbatenna kalqete egensiisatenni jawa looso loossanni noota buuxisino.
Sidaami giddo noota turizimete jiro garunni latinsiro qoqqowaho ikko gobbate ikkitannoti turizimete jiro haammate nooha ikkirono; konni albaanni illacha tunge loosa hoogatenni konni handaarinni afi`ra hasiisanno horo afi`nikkinni keeshshioonni. Turizimete handaara lossatenna miinja buriqissanno gede assate mannu jiro, baajeette, egennonna loosaasinete murci`raanchimma hasiissanno. Kalqete derrinni yannite turizimete dikko maa labbanno yaannohano saayinsaawe ikkitino doogonni buuxano konne handaara lossate irko assitanno. Qoqqowu deerrinni turizimete jironni wolootu ledo heewisamaano ikkati turizimete baycho garunni latisate loosi agarannoha ikkinota Layinki Sooreessi buuxisino.
Sidaamu Qoqqowira tenne yannara turizimete handaarinni ikkado owaante aanni noohu Hawaasi garbinna quchumu, Bansinna Booni qooxeessi, Loggitu fooncho, Garambi tullo, Sidaami Galchimi qooxeessira Daarra Macciishsho, Lokka Abbaayyu, Wonshi, Yirgaalame Aregaashshi Looje ikkitanna;konne baala latisanna safote latishsha wonshate loosono loonsanni hee`noonni. Tenne baala latinse turizimete dikkora eessinanni woyte qoqqowaho miinju widoonni jawa dhukanna irko ikannota kulino.
Addis Ababu Quchumira agana wo`ma hadhanni nooti turizimennitinna koyishshu injoo reqecco leellishannohu, hiito assine daa’’ataano turistoota wosinsa’ra hasiissanno yaannoha lende shiqinshoonni. Sidaamu Qoqqowino tenne reqeccora noosita turizimete jiro dijitaalete irkise iskiriinete aana ikkadda ikkitino ogeeyyenni leellishanni afamanno.
Lokka Abbaayyu gobboomu Paarke, Loggitu fooncho, Garambu Ilaala, Hawaasanna qooxeessa, Wondogannate, Yirgaalamenna qooxeessa, Areggaashi Loojena woloottano qoqqowu giddo noota turizimete jiro egensiisate looso loonsoonni. Tenne reqecco aana umihu egensiisate, laayinkihu addi addi dureeyyenna hajo la`annonsa bissa ledo babbaxxino hasaawa assatenna Sidaamu giddo noota turizimete jiro tenne bissara egensiisate loosooti. Jajjabba Hoteellara, investimentete, dureeyyete, ambasaadderootahonna dipolomaatete qoqqowinketqa turizimete jiro leellishate. Kunino, Sidaamu jawa turizimete jiro noo qoqqowa ikkinota leelisha dandiinoonnita Kalaa Abbebe xawisino.
Sidaamu qoqqowo ikke tantanami yannanni hanafe, Xaphoomu Ministerichi turizimete handaari aana assanni noo looso kaima assine qoqqowu deerrinni handaarunni afi`ra hasiisanno horo afi`rate, miinju dhukano lossate haammata looso loonsanni hee`noonni.
Konni kaiminni 2016 M.D Sidaamu qoqqowira turizimete handaarinni 4.5 biliyoone eo gamba assate mixo amandoonniha ikkanna;5 miliyoone daa’’ataano turistooti dagge qoqqowo daa’’attanno agarrannita coy`rino. Konni kaiminni, Kalaa Abbebe Marimohu, handaaraho illacha uyne loonsoonni loossanninna qoqqowoho noo ga`labbonna hobbaatu injiino daafira, bocu boci diro turizimete handaarinni gamba assinoonni eo 1.3 biliyoone birra ikkitanna; 1.2 miliyoone roortanno daa“ataano qoqqowo dagge daa’’attino. Qoqqowu widira dagge daa’’attino daa’’ataano giddo 52 kume ikkitannori baara widi turistootaati yiino.
Hawaasi quchumiranna boode Sidaami giddo noo turIzimete baycho callaho gawalante noota turizimete iillo, Sidaami giddo noo zoonnaranna woraddara iillishate looso loonsanni hee`noonni. Konne qinaawinoha assate safote latishsha iillisha qara hajo ikkitanna; doogganna caabbichu iillono illacha tunge loonsannite. Lokka Abbaayyu Gobboomu Paarkeno ikkadu garinni latinse daa’’ataanote fano assatenna jawa wosinna dagge fooliishshidhanno Hoteellanna looje ijaarate loosono loonsanni hee’noonnita Layinkihu Biirote Sooreessinna Turizimete Handaari Kalaa Abbebe Marimohu qummeessino.
Itophiyu illacha tuge loosanni noo qara loossa giddo mittu turizimete handaara kaajjishate. Konni kaiminni, hurbaate ilamatenna hurbaate gobbate yitannota haammata pirojekituwa loosantanni nootinna jeeffinoti turizimete handaari hala`lado kaayyo kalaqanni no. Itophiyu konne faranjootu dirira sa`u lamalu aganna giddo kalqetenni turizime goshooshate widoonni lamalki deerra hattono Afirikunni umiha ikke fulinota Kalqete Turizimete Uurrinsha egensiissino. Konne faajje assitinohu niri Arfaasu aganinni kayise Maaju agani geeshsha nooha gobbuwannita turizimete bobbanke albi 2019 M.D gobbuwannita turizimete lolanke keenatenniiti. Konne 2016 M.D Itophiya 1 miliyoone ikkitannori baara widi qansooti daa’’attanno yine agarranni. 1 biliyoone doolaareno eo afi`nanni yine mixo amandoonnita Turizimete Ministeere egensiissino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Birra 29, 2016 M.D
