Babbaxxitino xiinxallo leellishshanno garinni;kalqete 600 miliyoone ikkanno manni yaaddotenninna cee`matenni gawajjamino. Surrete xisso /mental Illness/ mittu manchi macciishshantannosi macciishshamme, hedosi, akatoomasinna wolootu ledo noosi xaadooshshe luphiimu deerrinni mitiinsanno fayyimmate akataati. Manchi beetti heeshsho giddo harancho yannarano ikkiro yaaddo heedhanno woyte surrete xisso lowo geeshsha rosantinote. Kunino rosamino qarraati.
Surrete fayyimma qarri mannu hiittoonni hedannoro, macciishshammensanna akatoominsa aana mereero e“anno. Batinyinke heeshshonke giddo surrete xisso iillitannonke. Ikkinohurano surrete fayyimma qarrubbara gari xagisa assa hoongiro kaajjado surrete /buqqeete/ xisso widoogge soorrantara dandiitanno.
▪️ Rosantino surrete xissuwanna deerransa
1. Cee`ma:- Mittu manchi macciishshammesi hoffaydita ikkitanno woyte, maano assate hasatto hooggannosi woyte, heeshshosinni hagiirraamo ikka hoogonno yanna xaadanno qarraati.
2. Caaccaawa:- rosantino macsciishshammeeti, kayinni mittu manchi batinye yanna togoonni macciishamisiro surrete fayyimmate qarra ikkara dandaanno.
3. Hedote sarraaqama /iskizoferiyaan/:- mittu manchi hiittoonni hedannoro, macciishshamannosironna akatoomasi loosanno gara kisanno ayirranno surrete qarraati.
4. “Baypoolaar” macciishshammete sorrama:- mittu manchi macciishshammete soorrama xaaddusiro; heeshshi yaanno woyte /cee`manna/ luphi yaanno woyte qole surrete xiwamaancho /manic/ ikkanno yannara kalaqamanno.
5. Akatoomu qarri:- Kuni kalqamanno yannara mittu manchiti mite mite akatoomma dagoomitte heeshshosi aana mitiimma kalaqqanno, baxxinohunnino mannu ledo noosi xaadooshshubbanni.
6. Saga`late qarrama:- Mittu manchi sagaletenna bisisi suudi daafira keeraawinokki laooshshi, macciishshammenna akatoomu hee’risiro kuni kalaqamanno.
7. Busha bassa:- ilamatenni ilama sa`anni daggino xiiwonna miico iillitinosi manchinna budu gaamo xaaddannose busha bassaati. Kunino surrete aana qarra iillishanno
8. Kaajjado yaaddo:- waajjishanno tunceessinni ka`anno surrete xissooti; meessi aana woy wolootu aana iillanna la“atenni.
9. Araado amadisiissanno coyibba doogimale horonsi’ra:- alkoole labbino agattuwa, xisso ga`labbi assitanno xagga woy seerimale ikkitinota jalli assitanno xagga bikku ale adhatenni horonsi’ra.
10. Meessaneeto huna:- meessi hasattonni ka`ne meessi aana dano iillishate assooti giddo beeqqatenni meessaneeto huna.
Lowo geeshsha rosantinoti surrete xissuwa yaadatenna cee`mate xissuwaati. Baalunku manni sae sae surrete yaaddo, waajjillu, woy dadillu macciishshamme macciishshantannosi. Tini macciishshamme lowo geeshsha qarrissannotenna wo`munni wo`ma barru looso, fooliishshote yannara gangalatanna xadooshshe harisate mitiinsitara dandiitanno.
Ninke kayinni surrete fayyimma daafira noonke huwanyoote woyyeessate hattono kaa`lo afi’ratenna woloota kaa`late lawishshahono jaallanke ledo woy maatenke ledo ikkineemmo woyte tenne hajo hasaawinke umi gede kayisatenni hasaawa, sharrammanni hee`noommo macciishshamme heedhuro xawunni wolootaho ku`latenni mannu togoo coy xaadisiro tidhino doogo xa`matenni tira hasiissanno. Qarru kaajjikkinni tidha danchate.
Wolu qole surrete fayyimma daafira kullanni woyte mannu ikkado egenno heedhannosi gede diagarranninna; mito mito huluullo kalaqqanno mashalaqqubba xaaddankera dandiitanno. Tenne yannara interneete horonsiratenni woy maxaaffa nabbawatenni hajote daafira xiinxallo assa hasiissanno.
Hattono surrete fayyimma qarri noosi manchi xaadinkero bushiishanna angichunni kula dinonke. Kuni manchi surrete qarri noosi yinanni duduwa ninkerano ikko xiwamaanchoho /ayredawim/. Roorenkanni isiwa shiqatenninna hajo buuxatenni xagisote irko afi`ranno gede doogo injeessa woyyitanno.
Bakkalcho Birra 29, 2016 M.D
