Itophiyu sagaletenna xagichu billoonyi birra 22/2015 M.D fushshino xawishi aana “Tiraamadool” yinanni xagicho horosi’ranna tuqishshi aana kaajjado qorqorsha assinannita egensiisinonkanni. Ikkinohurano kuni xagichi maati? woloota xagganni baxxino garinni kaajjado qorqorsha assa hasiissinohu may korkaatinniiti? dagoominke konni xagichi daafira afa hasiissannosi coy maati?
“Tiraamadool” manchi beetti surrete akati aana xiiwo gashshanno; hattono rosamino akatoominna macciishshammete aanano soorro abbanno xagichu danaati. Xagichu qarunni mereerimunni kayse luphiima ikkitino xissora baxxinohunnino darre gombanni xagiso gedensaanninna ilate korkaatinni heedhanno xisso ga`labbi assate kaa`lanno.
Sukkaarete xisso ledo amadisiisantinota woy wolu danita nervete gawajjubba abbitanno xisso ga`labbi assateno uyinanni. Ledoteno guluchunna giwoodu aana xaaddanno xissuwa ga`labbi assate xagisi’raano woloota xagga ledo mitteenni adhitanno gedeno assinanni.
Tiraamadool yinannihu xisso hunanno xagichi xaa yannara doogimale ikkitino doogonni wedellu kiisera dihooganno. Baxxino garinni shooletenni kayse sette kifile geeshsha noo rosaano konni xagichi araadonni amadantino. Xagichu ikkadu korkaati nookkihanna ganyine adhinanniha ikkiro araddimmate widoogge lophanno.
“Mittu xaadinoe rosaanchi barrunni 26 tiraamadoolete kininna adhate deerra iillinonkanni” yaanno dokiter Mesfin Behayilu. Barrunni 26 adha yaa kiirateno ayirritannote. Araado assitannokkiri dinona konni assooti giddo keeshshino. Konne deerra iillinohu mittu barrinni dikkino.
Barrunni mitto adha hanafeeti suutu suutunni rosicho assi’rinohu. Ikkollana hasi`nannita araadote kasseenya mittu guminni afi`nannikkihura araadote hajajonni bikka ledatenni lame, shoole, lee,… yaanni 26 kinine aana iillino.
Tiraamadoolete araado luphiimu deerrinni hala`litanni afantannonna gawajjitanno surrete qarraati. Xagichu ledo amadisiisame daanno surrete qarri kisannokki coy dino. Hallanyu, maatetenna dagoomu fayyimma, miinjunna dagoomitte heeshsho danote aana tuganno.
Tiraamadool hedeweelcho reyonni kayse aantimma noose fayyimmate qarrubba iillishanno. Mitte hige batinse adhiniro reyote reqeccishanno. Surrete qarra, mulu daafura/iibbabba, mikitate daaqanna tii“u qarrira tugannoho.
Konni qarrira gari illacha diuyinoonni. Fayyimmate agarooshshi widoonni konne xagicho addi hajajo gobbaanni hajanjannikki gede yaanno biddissa kullirono; loosu aana hosiisate widoonni kayinni foonqe no. Konni aleenni hala`lado huwanyote ba`re kalanqe qarru iillishanno gawajjo egensiisa hasiissanno. Illacha uyino.
Tenne kinine adhatenni araadonsa qiissi’ra hoogganno woyte marfetenni adha hanaffanno. Konne deerra illini yaa qarru aana hala`lado qarra lexxini yaate. Kunino wodanunna surrete fayyimma aana qarra kalaqanno. Wole widoonnino wodanu waalchi infekishiine kalaqatenni istirookete reqecceessanno.
Istirooke wedellu aana kalaqantanno korkaatta giddonni mittu mundeete nigga widoonni araadote xagicho adhate ledo amadisiisaminoho. Tiraamadoolinna labbeemme xagga marfetenni adha istirookete reqecceeshshanno.
Araado baalunku halammenna qinaambe hasidhanno surrete fayyimmate qarraati.
Bue:- D/r Mesfin Behayilu
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Birra 29, 2016 M.D
