Hee’rate halchishshanno ajuuja

Manchi beetti wodani giddo ajuujatenni calla wonsha dandiinanni xe`ne no. Mittu quchumi giddo mittu maatesiwiinni jiro ragi`rino dureessi noota kullanni. Kuni manchi fushsha hasiissannosi fulo hasi’ri yanna giddo fushshate dandiisannosihu ikkadu woxi noosinkanni. Biifadu mini, kaameelunna duuchuri noosinkanni. Tenne injiitanno heeshshonni baca dirra hee`rino. Ikkollana; mittu gariti heeshshosi qarra ikkitinosi. Itanno, aganno, baxillaanosi ledo boohaaranno. Minisira e“anno, goxanno, wirro layinki soodo ka“anno. Aanino barri giddono konne coy gumulanno. Kiirote ali jaalla noosi. Manchu tini heeshshosi harinsho hifachishsheennasi jajjarate giddora e“i. Macciishshantannosi yaaddo batidhusita mitto barra, “umo`ya huneemmo” yee ka“i.

Umosi may garinni hunara dandaannoro hedanna qooxeessisira mittu jawu buusi nooti qulli yitusi. Hakko buusiwa ha`re umosi wororrite tugatenni umosi hunara doogo hanafi. Waajjishshanno gottimma noosi buusi qaccera uurre umosi tugara qixxaawanna hedeweelcho mitte huuro hedosi adhitu. Mararsitanno marqu qaaqqi huurooti. Wirri yee la“anno woyte mitto qaaqqo la“i.

Kuni qaaqqi hudi`re lowo geeshsha yarino. Buusu qarqarira ay hune ha’rinoro dianfoonni. Kuni umosi hunara qixxaawanni noo manchi konne qaaqqo shiqqi yee la“anno woyte hudetenni kainohunni yarinohura wodaninni dadilli. Mararisi. Wodanisinnino togo yee hedi, “konne yarino qaaqqo mitto barra nafa itisesi reemmo”. Konni daafira, umosi hunate amadino dinye ga`ara gashshi`ri.

Qaaqqo hanqafe kayse masse hayishshe, dancha gede itisinna hayikkisisi gedensaanni umosi hunate mixora higate doogo sufi. Doogote aana ha`ranna konni qaaqqi akati illete ha’rannasi qarrami. Qoleno togo yee hedi, “ani reyummoro konne qaaqqo ay itisannosi, ay awuutannosi? mittu barri sagalenni albisi nafa higino”. Konne hedihu gedensaanni godowu shafameennasi qaaqqo agure dayino qooxeessa higatenni wirro itisasira haarisi.

Wole barra ledisi. Wirrono wole barra itisisi. Togo yaanni boode barrubbara itisisi gedensaanni qaaqqo la“anno woyte lubbosi higgino. Kuni dureessu manchi wirro hige umosi hunate daafira heda hanafanno woyte konni qaaqqiti albillichote heeshsho yaachishshannosi. Kuni qaaqqi lophe dancha deerra iillanno woyte la“ate quqquxama hanafi. Hee’rate halchi, hee’ranno korkaata afi’rinohura. Hakkunni gedensaanni wirro umosi hunate daafira hedeno diegennino.

Mannu kisaarannohu daddalu seyaa hoogeenna dikkino, ajuuja hoogirooti…

Manchi beetti callimma macciishshantannosihu callichosi ikkanno woyte dikkino, ajuuja hooggusiro ikkinnina…

Manchi beetti kawa ka`a raqisamannohu doogo ba`eennasi dikkino, ajuuja hooggusirooti…

Manchi beetti dawarantannokki xa`mubbanni wo`mannohu dawaro hooge dikkino, ajuuja hoogeeti ikkinnina…

Manchi beetti looso hoogannohu loosu ba“inohura dikkino, ajuuja hoogeeti ikkinnina…

Xaa yannara xaaddino`ne jajjarre, iillitino`ne shettonna woloottano tidhantannokkita labbino qarrubba ajuuja`ne garunni huwattine albillicho qaafa hanaffiniro taaltara woy ki`ne gawajjitara dandiitannokki bikkinni shottara dandiitannota deantinoonte.

Reyaattose ajuuja hoogguhero hee’rattose ajuujano diheedhannohe yaate.

Baantihekkinni gumulatto ajuuja hoogguro baanteennaheno gumulatto ajuuja diheedhannohe.

Umikki kakkaooshshinni harunsatto ajuuja hoogguhero mannu xiiwonni harunsatto ajuuja diheedhannohe. Ikkinohurano; heeshshokki coommishshannotanna hee`rate halchishshannohe ajuuja heedhohe!

Abbebech Maatewoos

Bakkalcho  Birra 29, 2016 M.D