Cambalaalla xawoho fulle ayirrinsara albaanni addi addi amuraate gumullanniha ikkanna; la’’o, usuru, lallawunna fiixaari gudumaale fullara albaanni gumullanni amuraateeti.
La’’o
Fichee fichiinanni woyte Sidaami giddo qooxeessu garinni mite mite hanafote ikkito badooshshu nooha ikkirono; Fichee ayirrinsanni yanna shiqqi yite dagganno woyte gobbate geerri gamba yite maltanno. La”ote yinannihuno geerru gamba yite maltenna falte ficheete barra murtannohonna dirunnita alba qolte masaaltanno garaati.
Ficheete barrano kiirre murranniha ikkanna; ayyaanu busha barra hosannoha ikkirono soorra didandiinanni. Kayinnilla wirro la’ne bushare xeertisanno gede kaaliiqiwa huuccatto assinanni amuraateeti.
Usura
Usuraho yaa cimeessu fichee Cambalaalla ayirrinsanni barri shiqqi yee daanno woyte dagatenna gobbate “keereho, diilallote gadera, xeenahonna arrishshote daafira huuccatto assitanno.
Usuru amanyooti yannara geerru seemma uddidhe waa waasa yitukkinni mannu ooso affannino ikko affukkinni loossino hunora maaro xa’mitannohonna “aanino diro keerunniha assinke, xeena yannasinni ganinke, waa waasanke maassi’ri, diru oosonkeranna saadate dancha ikkonke” yitanni magano huuccitanno. Geerru tenne yannara maalu hasattonsa ittisse kalaqaanchu ledo hasaabbanno ikkito usuraho yinanni.
Lallawa
Lallawaho yaa cimeeyye hasaabbenna falte barra murtuhu gedensaanni honsu barri geeshshi gatanna garo, womunna cimeeyye fulte qooxeessinsara daga gamba yitanno basera (dikkote) fulte ficheete barra egensiissanno ikkitooti.
Hattono daga qixxaabbannonna qorophono assitanno gede huwachishshannohu konni barrinniiti. Baxxinohunni tenne ikkito massagannohu womaho; garono qooxeessinsara lallabbanno.
Sidaamu budinni mittu manchi gerechu goga seedu leemmichinni gotti asse sute dikkote mereero ha’ranna la’niro “dagate kullara hendoonniti mitte sokka woyi lallawa noona gamba yiiyye” yaate malaateeti. Togoo ikkito la’uro dagano hakko mancho harunsitanno. Sokkaanchu dikko wo’manta doyihu gedensaanni gobbate geerri gamba yite agartinnosi basera mare uurranno.
Gobbate geerri (Garo, moote, geelo, womunna cimeeyye) fichee cambalaalla ayirrinsanni barra faajje assitanno. Ayyaana ayirrisate amuraati daafira biddissa uyitanno. Kalaqaanchu daganna gobba keere assanno gede huuccatto assite gamba yitino daga maassidhe baxxitanno. Kuni lallawu amanyooti fichee cambalaallate ayyaani yannara la”otenni aanne gumullanni amuraateeti.
Fiixaari hawarro
Fiixaari hawarro yinannihu ficheete qixxaawo hanaffe jeefantanno hawarrooti. Togo yaa maate oosichohono saadateno hasiissanno qixxaawo assite saadate hayisso ka’lite boole fincidhe, meentuno balaxotenni qixxaawanni keeshshino sagallansa adhe, seennuno umonsa naanni’re, angate Hanshuluulle buudhe, baalanti mini maate dirinsa garinni budu uduunne qixxaabbe fiixaari hawarro qara amuraate ikkino hulluuqaho feeffatanno yaate.
Hulluuqa
Hulluuqa qansannihu fiixaari hawarro akkalu dirinni haaro diro sa’’ate gumullanni amuraatira ikkanna; minu wiliilchi minisi maate wo’manta adhe qansoonni hulluuqi giddoonni sa”anno.
Hulluuqa sa’’ate amanyooti akkalu dirinni haaru dirira sa’’ate malaate ikkanna; konne amuraate gumullannihuno fiixaari hawarrooti. Konnira minu anni minaamasi, oosichosinna saadasi aantensanni qansoonni hulluuqi giddoonni sayisanno yaate.
Duucha woyte fiixaari qawaadu hawarro hosannoha ikkanna, kunino qawaadunni qawaallankunniwa sa’noommo yitanno sokka amadinoho. Konni gedensaanni minira e”atenni qixxeessinoonni sagale maate gamba yite ittanno.
Fiixaari hawarro buurisamenna geinto adote gobbaanni wolere disaga’linanni. Fichee Cambalaallate budinni maalu mini giddo nooha ikkiro nafa fushshine gobba gashshinanni ikkinnina mine digalanno.
Manni asali anga woyi mine digalanno; togo assinannihu asalu ledo akkalu dirinni haaru dirira sa’’annokki gede hedatenniiti.
Konni gobbaanni minaama woyi minaanni babbaxxe calluwu digalanno; giirano dixo’anno. Sidaamu diru kiiro garinni Fiixaari hawarronni hanafe haaru diri e’’ino gede kiirranni.
KonnI garinni inte angihu gedensaanni jajjabbu oosote buuro buurte maassidhe ooso fulte godo’litanno gede assitanno. Togo assinannihu ficheete barra ooso saada diallaaltanno; saada kalloonni hayisso giddo ittara agurranni ikkinnina.
Xaphoomunni akkalu dirinni haaro diro sa’nanni woyte gumaata soqqannohu soqqeenna, seera worroonnihura seera tirreenna, diru dancha ikkanno gede giwammohu araaramanno gede, ilaanchote ililleette ha’neenna, xano xa’ninohuno xanosi shiqishi’reenna co’o ikkineeti haaru dirira sa’nannihu.
Bakkalcho Badheessa 18, 2017 M.D
