Niro madaabbara quchumu giddo seerimale duunaminoha amandoonni yinanna macciishshummo. Macciishsha calla ikkikkinni quchumu giddo la’’a rosantinote. Shiimmaadda quchummara nafa ikkoommero qarru dino coccolunni hidhitanno shiima baatto loosidhe galtinorira irko ikkanno. Kaayinnilla jajjabbaquchumma giddo seerimale doogonni ataachame leellasi saalaho.
Konne saala tiratenna loosidhe galtino daga harafate mootimma tayixe balaxxe Madaabbara shiqishate assitanni leeltanno millimillo jawaachishshannote. Konne buuxisateno 2016/17 laalchu dirira 23 Miliyoone kuntaala bushshu madaabbara shiqishate loossanni afantanno. Xaa yannara 327 kume 574 meetirik tone bushshu madaabbara hirtinota gibirinnu ministere xawissinoti qaangannite. Gatinohano hidhate harinsho assitanni noota mashalaqqe xawissanno.
Madaabbaru base gateho. Sarraaqatenninna awaawuratenni loosidhe galtino daga laalchonna laalchimma ajishate assinanni harinsho gobbate hude tuggannota mayira hambi? Gidu hoogiro hude ubbannota mayira kula hasiissu? Duunnoonni madaabbara saga’linannikka? Kuni konne assoote assiturira xa’mo ikko.
Sidaamu qoqqowira sayinsummo laalchu dirira 25 kume kuntaala bushshu madaabbara moorroonnita xawinsoonni. Kuni madaabbari baatto eoommero shoole biliyoone ali birra fushshanno gide mootimmanna loosidhe galtino daga afidhannonkanni. Qoqqowu laalchonna laalchimma soqqino.
Qoqqowu adhino qaafo kayinni tayixe laalchu dirira kiisannoha ikkanno yitanno hedo nooe. “Ane lainohu qorichishamo” yiisiisanno garinni Bushshu madaabbari moorira angansa wortino yine huluullammoonnire seeru hundaanni hosiissino. Tini qaafo tayixe laalchu dirira eessinanni madaabbara halaalu basera loosidhe galtino dagara iillishate faasho fantanno yitanno ammana nooe.
Loosidhe galtino dagano madaabbaru mageeshshihu ei? Mama fuli yaateno kaayyonna injo noonsa. Sayinsummo lamalara Sidaamu qoqqowira tonnu kumi kuntaali qoqqowo iillinoti qaangannite. Bushshu madaabbara duunnanni base, agarranni hayyonna beenkanni doogo kayinni halaalunnitanna loosidhe galtino daga mereersitinota ikkitara tenne doogonni huwachishanna qaagiissa baxeemmo. Madaabbaru halaalu basera halaalu doogonni iillo. Hanaaqu sarxeessanno. Isonninni loosidhe galtino daga hanaaqa sarxote.
Bushshu madaabbari Jibuti furchonni kayise baatto loosidhe galtino daga geeshsha iillate Mootimma kaajjado qorqorshanna qoropho assa agarantannonsa. Dagano bushu sagale hafanfarsannoha qummeessa uyito!
Yuuriya bushshu harishsha hogobbinoti umikki Yowolo muli barrinni Jibutu furcho iillase harunsite gibrinnu ministirchinni massagantino gaamo harishsha hodhisate assinanni hee’noonni sharro Jibuti afante daa’’attino.
Kunino mootimma harishsha hiratenni qoteho hodhishshu harinsho iillitino deerra harunsitanni afantannota leellishannoho.
Bushshu harishsha shiqishonna harunso aana adhinanni hee’noonni qaafo gibirinnu handaari laalchunna laalchimmate lophora noo murci’raanchimma garunni leellishshino wole qara doogooti.
Mootimma konni alba tenne murci’raanchimma iillino laalchi aana gawajjo iillishshanno lubbuwa yannatenni gargarate dandiissanno gede kemikaale kiinfanni horophilluwa shiqisho aana leellishshino.
Xa morommannikki halaali reqecci yaanni no. Gibirinnu laalchinna laalchimma lophitanni daggino. Gobbate gibirinni miinju safo ikkinota huwata handaaraho jawa illacha tugge loosase harunse danchu gumi borreessamanni dayino. Konnira gobbate deerrinni sa’e Afriku deerrinni qamadete laalchi lophasi sa’u lamalara Afriku latishshu Baanke Pirezidaantichi Akiniwumi Adesiina (Dr) naqqasinoti qaangannite. Isi yaatto garinni, Itophiyaho Qamadete laalchi jawa guma borreessiisanni afamanno. Konnira gobba gibirinnaho xaano ledde illacha tugganno gede dinyi looso ikkanno.
Madaabbaru shiqo injiituro, wole widoonni gidu aana ubbanno da’muullanna kanchafari iillishanni keeshshino gawajjono dihambannite. Tini suffannokki gede, gargarate loosi loosidhe galtino dagaha calla ikkikkinni quchumu teesaano, gargarooshshu olantonna wolootuno dagoomu bissa kakkayisatenni loonsanni keeshshinoonnitino qaangannite. Xaano laalchonna laalchimma lossate kalaqamunni ubbanno dano gutunni agara hasiissannotano deama dihasiissanno.
Mootimma gibrinnu handaari qara qara hekko baxxinohunni hasaawissannore ikkite keeshshitino qarrubba tirate hadhino xeertinyinna afi’noonni gumi murci’raanchimmate xawishshaati. Qarru layinkimeeshsho qarra ikkannokki gede assa dandaa umisenni murci’raanchimma leellishshanno. Konni daafira laalchonna laalchimma lossate kalaqamunni iillitanno dano gobbaanni madaabbara mooratenni laalcho xeisa barshenna beebba ikkanno. Iimano uullano xa’misiisanno. Kalaqamunni dagganno dano kaaliiqi agaro madaabbaru anjenninna awaawurrenni kalaqantanno laalchu anje mootimmanna daga mitteenni halante loosatenni tirto. Konne gumulsate Madaabbara gatira;laalcho gobbate shiqinsheemmo diro ikkonke.
Yaareed geetaachew
Bakkalcho Birra 29, 2016 M.D
