xa hee`noommo sani maala`lissanno coyibba leellisha hanafino. Maala`lissanno dhagge, yinanna macciishshinoommo halaali, danchanna busha hajubba baala techo maccankeranna illenkera muxxe dikkitino. Duuchunku coy ninkewa rahe iillanno. Kunino tekinoloojete lophonni ikkinota dimaanxanni.
Yannate qajeellera galatu galosena; techo hiittenne kalqerano “qorri” yaanno coye baala macciishshikkinni galanno manchi dino yiniro kapho dikkanno. Keerunna olu, ispoortenna boohaarshu, sinimunna sirbu, danonna hude, qarrunna hagiirru baalunkura leellanno, macciishshamanno. Techo geeshsha tenne tekinolooje widoonni macciishshinummokkinni sa“inonke duduwi dino yaa dandiinanni.
Kalqete ikkito ninkera iillishshanno tekinoloojete anguwa mereerinni batinye kiiranna kula dandiinanni. Hundinni kayisse xaa geeshsha ninke ledo noota televizhiinete, gaazeexunna raadoonete finco lede woloottano shotu garinni dihanbanni.
Techo mashalaqqe yannantenninna rahotenni maccankera iillishshannoti haammattino. Togo ikkasi babbaxxitino hajo daafira wosinchonna allaggicho ikkineemmokki gede assannonkehura diginbanni. Mashalaqqe iillishshannonke bissa hajo lainohunni qole mite lame yine kayinseemmo coyi hee`rara dandaanno.
Tenne aana mashalaqqete daninna bue noo gedeenni heedheenna la“atenna macciishshate doodhineemmota bada busullete. Wole widoonnino qole egenno ikkitinota kula hasiissanno. Harinshonke taxxi assine togoonni hedanke kaa`litannonke ikkinnina digawajjitannonke.
Doorshu hajo kayinseemmo woyte illacha uyine harunsineemmo mashalaqqete buichubba daafira hasaawa hasiissannoha lawannoe. Xaa yanna Feesbuuketenni, tiktooketenninna yutuubetenni barru barrunni iillitanno mashalaqqubba haammattino. Tini mashalaqqe fototenninna huurotenni dukkisante shiqqannohura shotu garinni illenna macca goshooshansa digattanno.
Halaalaancho mashalaqqe dagate maccara iillishshanno bissa haammattunte gede kaphonna nookkire dagate tuqissanno xaadooshshuwa batinyete; harunsaanonsano batidhanni daggino. Maala`lisanno coy kayinni maati lawi`ne… insa fincitanno duduwo adhite kuni coy addahonso kaphoho yitannota buuxxukkinni ammante wolehono iillishshannote. Kuni rosichi horontanni digaraho.
Togooti tuqu xaadi harunsaano sa`ino mashalaqqe garunni buuxate rosichi noonsaha dilawanno. Hajo mannu qalbe adhitinnota affuro insano ledamatenni kiiro haammachishshanno.
Tuqu xaadi horonshinni mitte hajo baxa, banxoonnita wolootahono iillishanna meessi qooli aana wirro xalla rosantinote. Mittu manchi tenne baala doogo sa“annohu korkaatiweello dikkino. Sa`ino sokka, foto, woy sirbu hattono faarso baxxino garinni wodanasi kissino yaate.
Togo ikka hoogeemmero umisinni sae wolootu isi la“inore la`anno gede, huwatinota huwattanno gede dihasi`rannonkanni. Togo yaa kayinni tuqu xaado horonsidhannori baalu assitannote yaa dikkino. Mitu mitu xallinoonni hajo huwattukkinni jaallansa layke, komentenna sheere assitinohura calla assitanno.
Tuqu xaadi araaddo giddo afantanno mannooti fultanno mashalaqqe horonna gawajjo daafira garunni dihuwattanno. Anga ganniwa baala insano anga gantanno; badheenni noo halaali maatiro affinoha dilawannoe. Batinyu mitte mashalaqqe sayissanno woyte ikkadu korkaati noonsa. Ayera, mayranna hiittoonni sayinso yitannota egentino. Insa harunsitannori kayinni shiqqinonsa hajo baxatenna tuqisate gobbaanni wolu illachi hee’ra hoogansara dandaanno.
Tuqu xaado horonsi`neemmo woyte jawa qoropho assa hasiissannonke. Hayisso calla la“e bale eino booti gede heeshshonke aana ayirritanno so’ro loosa dinonke. Albaanni fultino egennaamma aye woyteno insa garaho; afiinsanni so’ro difultanno. Aye woyte kuni manni sayisanno sokka, woy borro garaho yite adhitanno; gudde nafa dinabbabbanno.
Addintanni tuqu xaado danchummate loosira hosiinsiro bunshe dinosi. Bero tekinoloojete doogonni xeerti`ne keeshshinoommo; techo kayinni mitte furchonni mashalaqqe afi’ranke “hashshu ballo” yiisiissannote. Togo yaa kayinni macciishinoommore baala ammanno yaa dikkitino. Konni daafira adhineemmo mashalaqqe lainohunni wodanchanna xeertise heda hasiissannonke. Aye harunsineemmoro,banxeemmoronna tuqinseemmoro bande afa hasiissanno. Borreessinoonniri gobba diigannoha,gaance kalaqannohanna kapho ikkinota bande huwata kayinni borreessaanotewiinni agarantannote. Nabbawaano kaiyinni gobatenna dagate horonna egenno uyitanno borronna misile ikkituri ikkinniina shokkashsho hedo baxanna tareessa dihasiissanno.
Abbebech Maatewoos
BakkalchoBirra 22, 2016 M.D
