Itophiyu Gobboomu Gaamo (Waaliyotu) jawa irkisaancho ikke noohu Waaliyu Biiri uurrinsha sa`u haammata dirrara Gobboomu gaamo babbaxxitino doogonni irkisanni keeshshino. Xa kayinni Waaliyu Biiri Waaliyootu ledo noosiha 56 miliyoone birra irkote sumimme uurrisinota egensiisino.
Waaliyu Itophiyu Gobboomu Gaamo qara irkisaancho ikke 12/2011 M.D shoolu dirira keeshshannoha sheemaate Itophiyu Lekkate Kowaase Federeshiine ledo haaroonsinoti qaanganniha ikkanna, “Sheematu sumimme kaiminni horo diafi’roommo” yee sheemaata uurrisa’ra noota kullinkunni gale hosino. Uurrinsha sheemaata uurrissara balaxxe Federeshiinete qorophiishshu sokka borreesse sase agana uynonka.
Albi yannara uurrinsha e`ino sheemaate Itophiyu Gobboomu Gaamo xawisi’ranna irkisaanote albaanni assitanno Afirikunna Kalqete heewo aana laalchosi egensiisanno gede ikkanna; baatooshsheno shoolu diri giddo bocu boci dirinni gumulara 56 miliyoonera eino. Ikkollana, Waaliyu Biiri irkote sumimme ei yannanni kaayise, Afiriku Lekkate Kowaase Konfidireshiine (KAF) Itophiyaho nooti istaadiyeeme kalqoomunnihanna KAF bikkaasincho woy safaraancho diwonshitanno yee hoolino. Konninni, Gobboomu Gaamo xawisera harissanno godo`le wole gobba xawira harissanno gede gumulo saayinsoonniti qaangannite.
Hayinikaani yinanni laalcho ikkinohu Waaliyu Biiri Gutu Maabari, Gobboomu gaamo duucha yannara gobbansanni fulte wole gobbara darante godo`litanni noo korkaatinni anera laalchu horaameessi`ya gobbate giddo nooreeti. Gobboomu Gaamo qolte gobbate gido godo`litunkunni dirra kiirantino yaatenni sumimmesi diiginota sai barruwara Afiriku Gambooshshu Harira harinsoonni Federeshiinete 15ki uurrinshu xaphoomu songo aana xawinsoonni. Kunino, duucha yannara Federeshiine istadiyemete hoonginni waaga baattanni noota leellishanno yee Federeshiinete Pirezidaantichi Kalaa Isayaasi Jirihu coy`rino.
Xaphoomu songo aana 2015 M.D loosu gumulshi ripoorte shiqqinoha ikkanna, Itophiyu Lekkate Kowaase Federeshiine sai diro Gobboomu Gaamora 106 miliyoone birra ale fulo assinota egensiisino. Federeshiine hundaseenni lamunku ko/tee Waaliyootahonna Luusiuura calla ikkikkinni insara woroonni noo lophitanni noo gaamo massagaano; gashshanno. Tini gaamo babbaxxitino heewora noonsa beeqqora woxu fulo assanno. Konni ledo amadame noohunni Federeshiine xaphoomu songora shiqishshino diru womaashu fulo ripoorte gaamote fulino woxe leellishino. Konnira, deerrasi agadhitino istaadiyeeme hoogginohura gobbate giddo gaamo darawo gaamo lede godo`litannokki gede hoolloonni labballu gaamora 66 miliyoone ale woxu fulo assinoonni. Seennu Gobboomu gaamoranna hundaseenni noo babbaxxitino wedellu gaamora 40 miliyoone ali birra fulo assinoonnita qummeessinoonni.
Shiqqino Federeshiinete Diru womaashshu fulo ripoorte kaiminni Federeshiine balaxxe eo afidhanno doogo giddo mittu istaadiyeemetenni gamba assinanni woxe ikanna; sai diro kayinni mitte eono gamba assinoonnikkita qummeessino. Kunino, Federeshiine istaadiyeeme lainohunni baxxinohunni labballu Gobboomu gaamo korkaatinni jawa woxu fulora reqecci yitinota xawisino.
Federeshiinete Pirezidaantichi Kalaa Isayaasi konni ledo amadame FIF na KAF safarancho wonshitanno istaadiyeeme gobbate hoogatenni lekkate kowaase latishshira hosa noo woxi godo’lete gobbara assinanni harinshoranna labbanno fulora calla hossanni noohura, Mootimma tenne hajo illachiishshe qola noo yee xa`mino.
Gobboomu Gaamo godo`le gobbasera harisa hoogatenni qara irkisaancho ikkino Waaliyu Biiri ledo noosi sumimme uurra konne leellishannoha ikkanna, fulo ajishate hattono ispoonsere wirro qolate deerrase agadhitino xawu istaadiyeeme gobbate giddo heera nooseta caakkeessino.
Gobboomu Gaamo sae, Federeshiine lophitanni noo wedellinna sennu lekkate kowaase latishshi aana illachiishshe loossanni noota qummeessino. Songote shiqqinoti diru ripoorte kilawete fajjo (layisensete) hajo, lophitanni noo wedelli heewo, babbaxitino gobbuwa federeshiine ledo assinoonni sumimme, Itophiyu Rophilu doogo Gobboomu Gaamora assitannota woxu kaa`lo, sagalenna hoteellate hajo, Seennu Gobboomu Gaamo qajeelshaanchi gobbara ha`re “A” laysense qajeelsha qajeelanno gede assanna hattono woloota hajono shiqqeenna hasaawa assinoonni. Songote miilla shiqqino ripoorte aana hasaaa assitu gedensaanni huurotenni kaajjishshino.
Abrahaam Saamueel
BakkalchoBirra 22, 2016 M.D
