Otoottote gobbaanni kalaqantanno godowu gata (Ectopic_Pregnancy) roore yanna kalaqantannohu quuphiicho quuphu koshinni otoottote widira massitanno boombe (Fallopian tubes) giddooti.
Konninni ledote otoottote gobbaanni kalaqananno godowu gata godowu giddo quuphiicho hanqafanno ogorinna otoottote goowi aanano kalaqantara dandiitanno.
Otoottote gobbaanni kalaqantanno godowu gata rahotenni xagisira hoongiro lubbo danote aana tuggara dandiitanno mundeete du`namara iillishshanno.
Xissote reqecceessitanno akatubba
• Konni albaanni otoottote gobbaanni kalaqantmino godowu gata
• Infekishiine:- Otoottote boombuwa aana kalaqantanno infekishiine batinyunni sirote bissanni taraabbanno xissuwa korkaatinni daggannote.
• Kalaqamunni otoottote boombe ofoltino gari woy darre gophinanni yanna iillitanno boombete gawajjo.
Xissote malaatta
• Umo xisso hiikku dani malaateno leellisha hooggara dandiitanno; qoleno otoottote giddo noo godowu gata ledo mittu gariha ikkara dandaanno. Kunino:-
• 28 barrinni dagganno aganu doyicho la“a hooga
• Unuunu xisso
• Looqqi assanna godowu gata buuxo aana godowu giddo qaaqqu noota leellishshanno malaataati.
Aantete kalaqantanno malaatta
• Godowu xisso
• Shota ikkitino mundee otoottote giddo du`nama
• Godowu quuphiicho sayissanno boombe giddo gatironna, boombe dadhantanno gede assiro luphiima mundeete du`nama xaaddanno daafira meessaneeto hawate geeshsha iillishara dandaanno.
• Aleenni xawinsoonni malaatta xaaddanno`ne yannara fayyimmate mereersha hara hasiissanno`ne. fayyimmate mereershirano otoottote gobbaanni godowu gatasi daafira buuxate mundeetenna Altirasawundete buuxo assi’nanni gede amaallanni.
Mito mito woyteno godowu gata Altirasawundetenni la“ate dandiinannikki yanna aana ikkiniro; xagisaanotenni dancha harunso assi`nanninna mundeete buuxo assi`nanni Altirasawundetenni buunxa geeshsha agarranni.
• Otoottote gobbaanni kalaqantino godowu gata korkaatinni luphiima ikkitino mundeete du`nama kalaqanturo kayinni rahotenni darre gombanni xaginaate assira hasiissanno.
Xisso hiittoonni gargadha dandiinanni?
• Otoottote gobbaanni kalaqantanno godowu gata gargadha hoongirono; reqecco leddanno akatubba agura kayinni dandiinanni. Lawishshaho mittu labbaa beetti mitte meyaa ledo calla hattono siimu xaadooshshi yannara kondome horonsi’ratenni sirote bissanni taraabbanno xissuwanni meessaneeto gargara dandiinanni.
• Konni albaanni otoottote gobbaanni ikkitino godowu gata kalaqantinoha ikkiro aantino godowate qixxaawora albaanni xagisaano amaa`lanna godowu gata gedensaannino ikkiro xagisaanonniwa harunso assi’ra hasiissanno.
• Hakka woyntenni assinanniti mundeetenna Altirasawundete buuxo godowu gata akata egensiissannohura fayyimmate uurrinsha haratenni buuxo assi’ra hasiissanno.
Kokkete xisso maati?
Kokkete xisso vayresetenni woy bakteriyunni hattono infekishiinete korkaatinni kalaqantannota ikkitanna; tini vayresenna bakiteriyubba afuunna sanote widoonni e“atennino kokkete xisso iillishshanno.
Ganshu xisso amaddannonke yannara kuusantanno aakko kokkenke widira dirratenni kokkete xisso kalaqqanno.
Malaatta
– Kokkete kurkura
– Egemmate qarrama
– Iibbabbo
– Buusano
– Umu damuume
– Sagalete hasatto aja
– Daafuru macciishshamme macciishama
– Qiijajjisha
– Maccatenna goowu qooxeessira xisso macciishama
– Looqqi assa
– Tushshiisha
– Busha afuu fooli
– Huurote soorrama
– Afoo fa`nate qarrama heedhara dandiitanno.
Vayresete korkaatinni daggannota kokkete xisso bisinke noosi xisso gargadhate dhukinni hoo`lannoha ikkanna xagicho adha dihasiissanno.
Bakiteriyu korkaatinni kalaqantannota kokkete xisso xagisote uurrinsha haratenni bakiteriya huntanno xagga (Antibiotics) adha hasiissanno.
Xissote akata ga`labbisate assa noonkerichi
➥ Ikkado fooliishsho assira
➥ Iibbino coye aga:- shae, ado, muuqe..
➥ Shaqqido sagalla saga`la:- Waco, sherko..
➥ Gammuutino wayinni maxinetenninna jaanjiweelunni lulluqata
➥ Xisso ga`labbissanno xagga adha kaa`litanno.
BakkalchoBirra 22, 2016 M.D
