Hunkuu bisinke umosi qiissanno kalaqamu doogooti. Kuni akati kalaqamunna fayyimmate malaateeti. Mitu mitu manni kayinni bikku aleenni ikkinonna uurrannokki hunkii leellannonsa. Konne akata xagisote qaalinni “Hyperhidrosis” yinanni.
Hayperhaydrosiisi /bikku ali hunkii/ hunkuu mujjanni laashshamanno hunkii bisu umosi qiissate hasi`rannohunni aleenniiti. Tini xisso batinyunni angate hoowonna lekkate hunda hattono kikki`la gawajjitanno. Barru giddo loossa hasiissanno loossa gufisasinnino aleenni bikku aleenni burqanno hunkii dagoomitte yaaddonna saalate macciishshamme, saeno mannu mereerinni meessaneeto xeertisate qarri aana tugara dandaanno.
* Danchu coy kayinni konne qarra xagisate babbaxxitino hayubba heeransaati. Hunkuu bikku aleenni ikkanno woyte darre gowate geeshsha iillishanno xagisa noosi. Mamoote, hiikkonna mageeshshi geeshsha hunkiishshannonke yitannoti hala`ladunni babbaxxiturono; batinyu manni ayirrannoha wolqate looso loosanno woyte, iibbitanno basera ikkanno woyte, masillu woy yaaddotenna qarrisanno akati giddo ikkanno yannara hunkiishshannosi. Bikku aleenni ikkino hunkii hayperhaydrosiis noosi manchinni fulanno hunkii kayinni aleenni xawinsoommohunni lowo geeshsha luphi yinoho.
* Bikku aleenni ikkino hunkiiti qara qara malaatta rahe rahe burqannoha ikkasi, leellannoha ikkasi, bikku ale ikkinohanna kikki`la shanshannoha ikkanno woyteeti. Bikku aleenni ikkinohu yaachishanno hunkii heera baxxinohunnino lekkate hundaanni, kikki`late, sammotenna albu aana leellannoha ikkiro, bisu qa`mira woy angate hoowinna lekkatenni cophi cophi yaanno hunkii leellanno woyteeti.
* Hayperhaydrosis yaanno su`ma uyinannihu fulanno hunkii bikkunni lowoha ikkkanno woyteeti. Togoo qarri ikkadu korkaati nookkiha lamalate giddo mitte hige leellanno. Kuri mannootira bikku ale ikkino hunkii dagoomitte heeshshonsa ceemitanno gede assanno.
Angansa lowo geeshsha hunkiitannohura looso loosano ikko gangalatu basera umonsa boohaarsate qarrantanno. Konni korkaatinnino manna keere haadhanno woyte angansa korkaatinninna shamizensa hunkuu suude amaddannohura hattono mito mito woyte hunkuunni kalaqamanno fooli hee`rannohura mannu mereero ofollate saalfatanno.
* Togoo qarri noosi manchi rosaminohunni ale hedeweelcho luphi yino hunkee la“anno woyte, hunkuu loososi gufisanno woytenna hashshu hunkii ikkadu korkaati nookkiha leellisiro xagisanonniwa shiqa noosi. Qiidu hunkii leellinosihu hiikku manchino xagissanno ogeeyyewa hara noosi.
Baxxinohunnino qole akatu; qoonchu shontenna gagasu woy godowu xisso macciishshamme ledo mitteenni dayro wodanu xisso, hakku yaaddote woy wole luphiima xissote malaate ikkara dandaannohura yanna aa dihasiissanno.
* Ayirranno hunkii bisinke iibbille garhadhanno harinsanno amanyootinni burqanno; baxxinohunni qole goginke lamu daniti hunkuu mujja noosi. Umiti ikrayini muje ikkitanna wolootta qole ipakrayini mujja yaamantanno.
* Ikrayini mujja batinyunni bisinke giddo afantanno woyte afiinsa aliidi gogu kifile widooge fa`namanno. Apakrayini mujja kayinni afantannohu batinyunni dananu diwanno gogu kifilla aanaati. Lawishshaho umu qoonchi, kikki`lanna siimu qarqariraati.
Abbebech Maatewoos
BakkalchoBirra 22, 2016 M.D
