Gobba xaa yannara buxima qeelatenna sagaletenni umo dandaate illacha tugge loossanni afantanno handaarra mereerinni gibirrinnu balaxote darga amadanno. Hundano Itophiyu miinju birxichi gibrinnahona. Baxxinohunni muli yanna arri gorsinni, maatete jireenyinna woloottu haanju latishshi loossanni ikkado guma borreessiissanni afantannota handaaru massagaano kultanni afantanno.
Gobba Sagaletenni umo dandaatenni sa’e dikko fushshine e’’o abbatenna laalcho gobbara soyaate mixo amadde millissanni nooha ikkanna; tenne mixo gumulsateno addi addi hayyo kalaqqe loossanni afantanno. Gobba tenne mixo gumulsate amaddino istiraateeje mereerinni; arri gorsinna maatete jireenyi qarunni kullannireeti.
Konni garinni baalanti qoqqowubbanna quchumu gashshootta tenne mixo eeli geeshsha dirrisse gumultanni afantannoha ikkanna; ninkeno sa’u bocu boci yanna Qoqqowoho gibirrinnu handaarinni noohu maatete jireenyi loosu jeefishshi, goyirete loosi, arri gorsi qamadete loosi qixxaawonna amadantino hedo aana qoqqowu Irshunna kalaqamu jiro latishshi biiro sooreessi kalaa Memmiru Mokehu ledo assinoommo hasaawa aanino garinni niwaawete shinshoommo.
Bakkalcho:- Maatete jireenyi bocu boci yanna loosu jeefishsha hiittoonni keentini?
Kalaa Memmiru:- Maatete jireenya gibirrinnu laalchi widoonni addi addi looso loonsoonni. Maatete jireenya hegeraamonno sufo nooha assate umihu gidu latishshi loosooti. Konninnino goyirete yannanni 91 kume 872 hekitaare baatto qaru qaru gidinni diwate mixo amande 96 kume hekitaare baatto latinsoonni. Kuni sagaleteno ikko dikkote oolto gargarate injoo kalaqanno.
Goyirete yannanni loonsanni gidu dani mereerinni Hayxu, Qamade, Gaashe, Wahe, Baaqeelunna Ataru afamanno. Kuni mini maate sagalete hasatto wonshatenni sa’’e dikkote shiqatenni waagu ooltono ajishanno; e’’ono gotti assanno yine ammannanni. Konni kaiminnino konne looso loonsanni sa’noonni. Konnira ikkannohu 61 kumi NPS na 21 kumi Yuuriyu xaphoomunni 82 kumi kuntaali madaabbari horote aana hosino. Hattono 80 kume kuntaali ali dooramino sirchi horote aana hosino. Konninnino xaa yannara loosidhe galtino daga gidu dhibba gargaratenni hattono shuqunatenna harishsha horonsi’ratenni laalchimma lexxitanno gede assa dandiitino. Konni kaiminni 360 kumi ale ikkitannori loosidhe galtino daga beeqqaano ikkitino.
Layinkihunni roorenkanni dikkote ledo amadamannohu gummate loosi loosamanno. Tennera illacha tunge ha’nanni hee’noommohu Abukaadote laalchi aanaati. Xaphoomunni 8 kume hekitaare ale ikkitannoti Abukaadote; tennerano gargarooshshu looso loonsanni hee’noonni. Konne calla ikkikkinni 2.9 Miliyoone chiginye qixxeessine xaa yannara haanju harumi miinjinni ledo xaadisatenni kaansanni gede assinoonni. Albiti guma uyitannoti noo gedeenni heedheennanni ledonniha haaro sircho wedellunni, loosidhe galtino daganni, maamarunninna hallanyunni batinsoonni sircho kaasidhanno gede assinoonni. Kunino xaa yannara danchu amadooshshi aanaati noohu. Konninnino 700 ale hekitaare baatto kaashshunni diwantino. Tenne harunsine amadooshshenna gargarooshshe assiniha ikkiro luphiima kaa’lo assitanno yine agarranni; diru dirunkunni lendanni ha’nanni harinsho heedhanno.
Wolu xa hananfe hee’noommohu gorsu loosooti. Gorsu looso lamu garinni loonseemmo. Umihu uurrinshu gorsa yineemmohu gati muro ledo amadamannoho. Layinkihu arri qamade loosooti. Ninketi roore anga baatto amaddannohu uurrinshu gorsu loosooti. Konni kaiminni xaphoomunni 68 kume hekitaare baatto arri gorsi gidinni diwateeti mixo amande loonsanni hee’noommohu. Tenne giddonni 2 kume 750 hekitaare arri qamadete looso loonseemmote. Tennera ikkitannota waay injoonna amadantino hajo aana loosidhe galtino dagara hedo kalaqate dagate ledo millimillote bare harinsoommo.
Millimillote bare aana aantete sumuu yine ha’rate qoqqowunni kayinse eela olluubbate geeshsha noo handaaru massagaano ledo hasaawa assinoommo. Tennera ikkitanno e’’onna laooshshu soorro abbate hattono babbaxxitinno irko assate sumuu yinoommo; aantino yannara woyyaawino garinni loosu giddora e’neemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Konni garinni maatete jireenyi loosi gummaamoho yaa dandiinanni? Gummaamo ikkino yiniro baxxinohunni xaa yannara Tumunna Timaatimete waagi luphi yiino deerrinni lexxinoti anfoonnitena;konnira kaimu maati? taashshate adhinanni hee’noonni qaafo no?
Kalaa Memmiru:- Gati kaashsho yineemmori loonsannita uminsa yanna afidhinoreeti. dikkote hayyonkeno qarra afidhinote. xaa yannara Timaatimeno ikko duumo Tuma loonseemmo yanna dikkitino; yanna noose. Laalchu dikko fulanno yanna no; hiikku laalchino loonsanni yannara dikkote aana waaga lexxanno; dikko fulanno woyte kayinni waagu ge’’anno.
Xa kayinni Tuma lainohunni roore anga ninkewinni fulannoha ikkikkinni roore yanna woluwinniiti horonsi’nanni hee’noonnihu. Tuma lainohunni arri gorsi yannara laashshitanno qarqartora latinseemmoha ikkinokki daafira xaano ikkiro woluwinniiti afi’nammora dandiineemmohu.
Tini yanna goyirete yanna loonseemmota ikkitinohura baatto gati mu’ronni amadantannota dikkitino. Ninke qoqqowi garinni qunqumado Shaana loonsara dandiinanni; xa kayinni roore anga hatti baatto goyirete gidinni amadantino. Konne gide kayinsihu gedensaanniiti gati muro loonsannihu. Konni kaiminni tini yanna kuri laalchuwa loonse iillinsheenna dikko fulanno yanna dikkitino. Layinkihunni dikko fulanno yanna ikkituro nafa daddalu amanyooti garinni woxu dagate kiise e’’annoha dikkino. Konni kaiminni mite mite yannara daddalaano loosidhe galtino dagawinni woffi yiino waaginni hidhite qolte geexaanote luphi yiino deerrinni waaga ledde hirtanno harinsho no. Konni daafira tenne ikkito harunsinanni hayyo kaajjado ikka hasiissannose. Xa kayinni gati mu’ro loonseemmo yanna ikkitinokki daafira lexxitara dandiitanno. Ikkollana;goyirete gide kayinsihu gedensaanniiti hananfannihu.
Umihunna qaru hiikkonne laalchono loonsanni yannara noo waaginna guma gamba assinanni yannara noo waagi taalo dikkanno. Tini qolte gobboomu hajooti. Ikkirono, tenne waagu lexxo ajishate xaa yannara millimillo kalanqe loosu giddora e’neemmo.
Maatete jireenyano hakko bikkinni jeefisa dandiineemmo yaate. Kuni woxi loosidhe galtino dagaha ikkiro; maatete jireenyi gumulamanno. Tenne bikkinannihu mixosi korkaatinni ikkinnina baalunku manni maatete deerrinni lophanno yaa didandiinanni. Buximatenni fulino yaa didandiinanni. Kayinni beeqqanno gede kaayyo kalanqeemmo; beeqqino bikkinni lophanno gede irkinsanni.
Mixonke garinni jeefisate loosi agaraminoha ikkirono; baalunku tenne yannanni maatete jireenyi hendoonni garinni baalunku heeshsho soorre dikkote oolto gargarino yaa didandiineemmo. Konni daafira tenne aana kaajjinshe loonseemmori batinyuri agadhannonketa kayisammora hasi’reemmo.
Bakkalcho:- Sa’i dirinna tayixeha heewisiinsanni la’niro xa qoqqowu giwirrinnu latishshinni noo deerra xawisinke hanni? Laalchunna laalchimmate lexxo hekitaaretenni mageeshsha iillitino?
Kalaa Memmiru:- xaa yannara Xaphoomunni 7510 hekitaare baatto wixunni diwantino. Konninnino 1.8 Kuntaala laalcho gamba assate mixo amande loonsanni hee’noonni.
Xa 36 kume 586 hekitaare baatto aaninni laalcho gamba assinoonni. Togo yaa 1.3 kuntaala laalcho gamba assinoonni yaate. Konni garinni la’nanni woyte mitte hekitaarenni 48.5 kuntaala afi’ra dandiinoonni.
Mereerima Istaatiktiksete ejense mashalaqqe iilla hooggunkerono uminke shallago garinni kageeshshi kuntaala laalcho mereerimunni afi’nammora dandiinoommo.
2013, 2014 nna2015 M.D Sidaami giddo batinye qarqarto xeenu anje korkaatinni gawajjantinoti qaangannite. Konni garinni la’niro laalchimmate aana woyyimma leeltino. Baalante woraddara mittu dani ikkito kalaqama hooggurono woyyaabbino laalchimma no. Konni daafira baxxinohunni sa’u lame dirrara qarunni badala laashshinanni qarqarto diilallote gade soorramanni 25 kume haktaare ali baatto aana noo gidi gawajjamino. Tayxe dirinnino mite mite woraddara xeenu gede’na korkaatinni dege’nite wixidhino qooxeessubbara 3800 hekitaare ali baatto aana laalchu anje leeltino. Ikkirono 54 kume hekitaare ale woyyaabbino laalchimma leeltino. Xaano tini gede’nitino qarqarto laalcho gamba assate loosonsa 70 anga xibbuunni ale iillitino.
Konni ledo amadaminohunni shiimunnino ikkiro xiiwo kalaqante sa’ino.
Bakkalcho:- Togoo hekko kalaqantara korkaatu maati? Xa adhinoonni doorshu qaafona?
Kalaa memmiru:- Kunino Yuuriyu madaabbari shiqishote gede’nanna co’ontanni afi’ra hoogate mitiimma xaaddinoha ikkasinni laalchimmate aana xiiwo kalaqante sa’ino. Qoqqowu garinni seeriweelimmate harinsho kalaqantinotino qaangannite. Konninni kainohunni mitte hekitaarenni mereermimunni mixonke 50 kume kuntaala ikkiturono; mixotenni amandoonnihunni ajjara dandiitinohu konni korkaatinniiti. Ikkirono wole yannanni aleenni tayxe diro laalchimmate aana woyyaambe leeltino.
Bakkalcho:- Goyirete yanna laalcho baxxinohunni Badalatenni mixotenni amandoonnihunni mageeshshi laalcho gamba assa dandiini? Konni ledo amadaminohunni yannasi agadhinokki xeena gananni nooha ikkasinni iillino gidi ba’’annokki gede hiittoo qaafo adhinanni hee’noonni?
Kalaa Memmiru:- Goyirete gidi mittu woradi gobbaanni wolewa gamba yee goofino. Konni daafira badalate gidi ba’’anno yitanno yaaddo dinonke. Qamade kayinni xaati siiddanni noohu. Konni daafira batinye xeena dihasi’nanni; konnira Waage gargarate gobbaanni hakkeesha iilliteenna hunannoha dikkino. Kayisa hoongoommero xeenu hunara dandaaannoti badalate; iseno gamu alichaamu qooxeessi gobbaanni duuchankawa gootaarre gundoonni.
Gooyirete loosira shuqunanna Waage gargadha hattono lamu woradira gatinoha badalate gide ranke kayinsanni hee’noonni. Mite basera lolahono karsara dandaannohura daga qoropho assitanno gede kullanni hee’noonni. Xeenu konni garinni sufannoha ikkiro iillino gide fugatenna gidu to’’ate ledo amadaminohunni shiima yaaddo no; baxxino garinni kayinni xaa geeshsha xaadino qarri dileellinonke. Xa noo akatinni kayinni kainokki gidi qarru giddo uwanno yitanno yaaddo dino.
Goyirete yannanni badala 53 kume haktaare baatto aana loonsoommo. Konninnino mitte hekitaare laalchimma mereerimunni 48.5 kuntaala ikkitinno. Konni kaiminni 2.8 Miliyoone kuntaala gamba assa dandiinoonni. Mixonke kayinni 50 ali kuntaalaati. Kunino mite mite qarqartora kalaqantino harishshu /madaabbaru/ anjenni hattono goofimarchu yannara mite mite woraddara gidu iillikkinni xeenu anje kalaqantino daafira laalchimmate anje kalaqantino; baxxinohunni Hawaasi gaangaawi woradira. Hattono Yuuriyu anje gamunni xaaddino daafira lamu woradira laalchu anje xaaddino. Konni alba 6 kume kuntaala ikkitannoti badala xa 4200 – 5000 geeshsha anje leellishshinota la’’ate dandiinoommo. Konni aana jawa looso loosa hasiissannonke yee ammaneemmo.
Bakkalcho:- Qoqqowu garinni arri gorsi Qamadete loosinni mageeshshi hekitaare baatto latisatenna mageeshshi laalcho gamba assate hendoonni?
Kalaa Memmiru:- Sidaamu qoqqowi garinni amandoonni laalchu dirinni 2750 hekitaare baatto arri gorsi qamadete wixinni diwate mixo amandoommo. Konnira millimillote bare harinse xaa yannara baattote qixxaawo assinanni hee’noommo. Konni garinni xaphi assine la’nummoha ikkiro mitte hekitaarenni 30 kuntaala laalcho afi’neemmo yitanno hedo noonke.
1 Miliyoone ali kuntaala jeefisa dandiineemmo yine mixo amande loosu giddora e’noommo akataati noohu. Ikkollana ninkera jawiidi illachi ise ikkitukkinni uurrinshu gorsinni gati laalonna kaashshi aana ikkino daafira konni aana illacha tunge loonsanni afammeemmo.
Bakkalcho:- Qoqqowoho roore anga sagalimmate horonsi’nanni kaashshi mereerinni weese albisa darga amaddannota ammannannina; konnira weesete sircho woyyeessatenna batisate widoonni hananfoonni loosi ma lawanno?
Kalaa Memmiru:- Weese Sidaamu daga jawa illacha uyitanno kaashshooti. Konni kaiminni weesete sircho woyyeessa calla ikkikkinni noo sirchono seekkine amada illachinshe loonseemmo loosooti. Sa’u yannara sircho woyyeessate calla ikkikkinni woyyaawino sircho giddo batisate 82 Miliyoone sima batinse kaasate looso loonsoonni. Konne calla ikkikkinni lawishshaho, alichaamu qarqarinni gaammoojjete widoonni baxxinohunni sagalete anje xaaddanno qarqartora qoqqowu deerrinni hirre hatte basera batinsanni gedenna loosidhe galtino dagano batissanno gede assate looso loonsoonni. Ledoteno Weesenniha 5 kume haaro sircho xiinxallote mereershinni abbine Sidaami giddo roorenkanni 6 woraddara batisate looso loonsoonni. kuni danchu deerrira afamanno.
Funta batinse halashshinanni ha’nanni loosinni ledote ninkewa woyyaawinohu settu ali sirchi no; konne sircho batinse loosidhe galtino daga uminsawano batissanno gede wole woraddara iillishate looso loonsanni hee’noommo. Tayxeno 102 Miliyoone ale ikkino funta batinse loosidhe galtino dagara irko assate mixo noonke. 5 kume haaro sircho xaano xiinxallote mereershinni abbine batisate looso loonseemmo.
Roore kayinni giddonke noo wolqa horonsi’ne kowiicho nooha batisate sharro assineemmo.
Bakkalcho:- Aantete mixo’ne maati? Baxxinohunni sa’u yannara xaaddino madaabbaru anje korkaatinni kalaqantinota laalchu anje qo’latenna dagano kiisate amandoonni mixo maati?
Kalaa Memmiru:- Sa’u yannara madaabbaru anje xaaddinonkeha ikkirono; hirreno ikkiro loosidhe galtino dagara shiima waaga lende iillishate wo’naalloommo. Tayxe kayinni gobbate garinni sai dirinni rosicho adhine madaabbara balanxe shiqinshoonni. Konni daafira xaa yannara mitte Yowolo furcho iillitino. Tayixe qoqqowu deerrinnino 260 kume kuntaala madaabbara afi’rate mixo amande shiqinshoommo. Xaa yannara madaabbaru gobba giddo e’’a hanafino. Ninkewano rahotenni iillinsheenna tayxeno hakku qarri kalaqamikkinni jawa e’’ote qixxaawo assinoonni. Konninnino xaa yannara gobbate deerrinni garafo gooffeenna gobba e’’anni noo daafira ninkeno uminke qeecha afi’ne loosidhe galtino dagara yannatenni iillinsheemmo daafira albi gedee qarri kalaqamannokkita buuxisate hasi’reemmo.
Tayixe madaabbaru shiqo aana Ikkado looso loosate qixxaamboommo daafira huluullo diheedhanno. Ninke madaabbara qoqqowu garinni hirreemmoha dikkino; gobbate deerrinni hirranniha ikkinohura qeechanke daannota agarre hee’noommo; xaphoomunni sa’u yanna gedee foonqe kalaqantannokki gede ikkado qixxaawo assinoommota xawisate baxeemmo.
Bakkalcho:- Jeefote dagate sayisatto sokka heedhuro?
Kalaa Memmiru:- Umihunni daga tenne yannara baxxinohunni goyirete Hayxeno ikko Qamade shuqunanna amadooshshe assate hattono dhibba gargarate looso seekkite loosa hasiissanno. Konne calla ikkikkinni laalchonna laalchimma ledate mitowa Yuuriyu iillinowa garunni horonsi’ra hasiissanno. Hattono shuquna hoongiro laalchu ajannohuranna xeenano gananni noo daafira ishinu mule mulenni lophanno; konni daafira awuutanna shuquna hasiissanno.
Layinkihunni gorsu looso hananfe hee’noommo daafira baalunku waayi injoo qixxeessa hasiissanno. Konnira dagankeno konni garinni loosu giddora e’anno gede sokka sayiseemmo.
Bakkalcho:- Yannakki uyite ledonke keeshshootto daafira galanteemmo
Kalaa Memmiru:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezzaheny
BakkalchoBirra 22, 2016 M.D
