Tuqu xaadi aana geegote hedo borreessituhu gedensaanni umonsa huntanno mannoota la“a haaro dikkitino. Sai diro mittu wedellichi geegote qaale feesibuukesi /Facebook/ qooli aana xallihu gedensaanni meessaneetosi shiinoti qaangannita ikkitanna; konni garinni mitticho seemo beettono sa’u muli barrubba giddo hindiiddose giggishshitino woraqata hattono “Ha`nummoro woyyannonke” yitannota geegote hedo feesibuukese qooli aana xallituhu gedensaanni iseno meessaneetose angasenni huntino.
Hedeweelcho borreessitino geegote hedubbaranna hindiiddotenni dukkisse xallitino woraqatira illacha ee hasiissannose kaa`lo aasera wo`naalino baxillaanchi hee`reemmero tenne rodoonke gatinsammora dandiineemmo kaayyo noonkanni. Huwatinosehunna huwate kaa`lasera wo`naalino manchi heera hoogirono ise kayinni babbaxxino garinni iille’’e yaatenni bacare xallitino. Macciishshammese xawissanno hedubbanni fulte eegantino. Ikkollana, anekkina hexxo mudhitooti, kaa`leemmohena, ledokki hee`noommo huluullantooti yaanno mancho hoogase korkaatinni tini beetto meessaneetose shaate gadachantino.
Meessaneeto shaa manchi beetti bidhachishshanno heeshshote akatubba giddo ikkanno woyte heeshshosi giddo kalaqamino bidhachishanno akatira aanno gara ikkitinokki dawarooti. Baalunku aleenni meessaneetosi shaate qixxaawanni noo manna yannantenni iilliniro gatisa dandiinanniha ikkanna; konni garinni manchi beetto hooga lowo geeshsha wodana hiiqqitanno. Dadillissanno.
Ga`ano togoo hedeweelchubba kalaqantara dandiitannohura baxxinohunnino tuqu xaadi aana jaalloo`mitinoonnihu woy illete giddora eino`ne manni konni garinni meessaneetosi shaate malaatta leellishshanno yanna ranke huwatanna kaa`lo assa hasiissanno.
Sa`u lamala giddo meessaneetose huntuti beetto Naaziraawit Tesfaye meessaneetose hunasera albaanni xallitanno fottanna borrubba la“ate wo`naaloommankanni; xallitanno coyibba jawu dadilli giddoonni sa`anni noota xawissannota ikkitanna xallitinori mereerinni wada`naya kissinoti… fooqete barandi aana ofolte “mito mito woyte kubbe kubbe yaanno woyte…” yitanno borroseeti. Tenne borro haariimote gede assine adha hoongeemmero tini baala dikalaqantannonkanni.
Iseno macciishshantannoseta meessaneeto hunate macciishshamme baxillaanosera, jaallasera hasaaphitanni noonkanni. Korkaatuno haariimo lawanno garinni meessaneeto hunate daafira hasaawa meessaneeto shaate assinanni balaxote malaatta mereero mitto ikkinohura. Maahoyyena! Meessaneeto shaate balaxote malaatta hiikkuriitikka? Malaatta leeltuhu gedensaanni may dani qaafo adha noonke?
Meessaneeto shaate albaanni assinanni malaatta mannu mannunni babbaxxitinota ikkitanna mitu mitu meessaneeto shaate hedonna macciishshammesi fojotenni amaxxanno. Ayeerano dikulanno, malaateno dileellishanno. Ikkollana, batinyu meessaneetosi hunino/ shiino manni umo leellishshanno malaatta aantannoreeti.
Gamba yinoonniwa meessaneeto shaate daafira hasaawa, tuqu xaadi aana egensiisa, bagado harfanna xagga hidha, lubbo hunate kaa`litanno uduunnubba siiwo labbeemmerenna wolootta qixxeessa, dagoomitte heeshshonni xeertiranna callimma doodha, mittu coy daafira hexxo murate macciishshamme, alkoole woy jallaagissanno xagga horoonsi’ra batisira labbinoreeti.
Mittu manchi meessaneeto hunate assinannita tenne malaatta wolu manchi aana la“anno woyte dandaamisi bikkinni baxanno manchi woy jaalisi ledo xaadannonna hasaawanno gede assa noosi. Amma`note annuwa woy amma`nosi giddo noo mancho afi’rannonna giddosita hasaaphanno gede assano dancha malaati. Xagisote kaa`lo afi`ranno gede coyibba injeessanna akatisi wolqate aleenni ikkannoha ikkiro kayinni seeru bissara egensiisa lubbo gatissanno.
Tenne kalqe aana hexxo mursiissanno coyibba baasate; kiirreno difullanni. Ikkollana, baalunku qarrira dawaro nootano deama dihasiissanno. Meessaneeto shaa cubbo ikkinota Qullaawu Maxaafi bacare kulannonke. Nasse`ne uullano iimano fooliishshidhannokki gede assitinanni. Qarra`ne tirate hadhinanniti tenne labbino doogo so’rote.
Aleenni yuummante gede tenne doogonni fooliishshi’ra didandiineemmo. Tini harinsho qarru aana qarra lexxa ikkitanno. Ee! Tini kalqe ayerano dinjiitannote; kayinni xaadinonke qarri giddonni fulleemmo furcho hasiranna uminkera kaayyo aa hasiissanno. Hexxo mursiissanno coyibba sharramme qeelate jawaata noonke.
Ayidde`ya togoo qarri giddoonni sa”anni noo manni xaadinkero hakku manchi techo lubbotenni hee`reenna kaa`linosi, irkinsosi, lubbosi gatinso. Mittu maammaashshi qulli yiie togo yaannohu; ‘’Qarrantinota tuuqu gane shaanno’’ yaannohu. Hoongoonni coyibba aleenni noommohe yaanno manni xagichoho, gatisanno!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Birra 15, 2016 M.D
