Itophiyu Pirimiyeerete Liige gutu Maabari Hullu Ispoorte Beetinge ledo haaro lamu dirita irkote sumimme assitinota faajje assino. “Hullu Ispoorte”no 11 miliyoone ikkitanno kaa`lote sumimme assinoonnita xawisino.
Itophiyu Pirimiyeerete gutu Maabari Hullu Ispoorte Beetinge ledo assino sumimme addi horono hanqaffinota xawisino. Harinsoonni sumimme garinni, Hullu Ispoorte “arma” woy malaatise ofollino pirimiyeerete liige kowaasenna godo`lete yanna uduunne shiqishannota faajje assino. Gutu Maabari konni albaanni Pirimiyeerete liige su`mi qoosso hidhinohu Beetikinge ledo sumuu yitukkinni baxxitinoti qaangannita ikkitanna; korkaatuno gobbate womaashshi seera agadhikkinni loosa hooge fulinota egensiinsoonni.
Sumimmeno, Liigete gutu Maabara riqiwe Kalaa Kifile Seeyifenna Hullu Ispoorte riqiwe kalaa Yitibaareki Kaasahunihu malaatissino.
Assinoonni sumimme lainohunni xawishsha uynohu Maabaru Loosu Harisaanchi Kalaa Kifile Seeyifehu, gutu Maabari xintami yannanni gobbate lekkate kowaase jiro burqisa dandiitannota leellishshanno loossa loosanni noota xawisino. Beetikinge Itophiyunni fultinohu umise so’ronni gobbate womashshu wodho agadha hoogatenniiti. Tini uurrinshano gobbate wodhonna seera agadhite loossanno yee ammaneemmo yiino.
Kifile yaatto garinni, gobbaydi uurrinshuwa Itophiyu giddo dagoomu budenna woga hornya agadhe loosate balaxxe sumuu yite e`inota buuxisino. Albi waro Pirimiyeerete Liigera kowaase shiqishannohu Itophiyu Lekkate Kowaase Federeshiine ikkitanna; kowaasete waagi yanna yannatenni lexxanni harino daafira qaara ikke keeshshinohura xa Hullu Ispoorte shiqishate sumuu yitinota huwachishino. Hullu Ispoorte shiqishshanno kowaase Fiifu kowaasete isilanchimmate deerra agadhitinotanna Federeshiineno isilanchimmase buuxxannota kulino.
Hullu Ispoorte lame coye shiqishshannota xawinsoonniha ikkanna; kowaasenna godo`lete xawira noo miidiyi ogeyye uddidhanno uduunne, kowaase iillishanno ogeeyyera, ledoteno heewote massagaanora, fayyimmate ogeeyyerano qodho shiqishshanno. Tenne sumimme lamu dirira assinoonnita buuxinsoonni. Maabaru xaano gobbate giddo uurrinsha ledo loosate hasi`rannota egensiisino. Tini sumimme leyikki heewote lamalanni kaayinse lamu diri geeshsha loosu aana hosiinsannite. Tini irko woxunni 5 miliyoone, uduunnu irkonni 6 miliyoone xaphoomunni 11 miliyoone ikkitannota afate dandiinoonni.
Hullu Ispoorte Boordete Gambisaanchi Kalaa Yitibareki sumimmete daafira xawisanni, Pirimiyeerete Liige haammata irko hasidhannota ikkitanna, tini uduunnu shiqqo ledo amadamino qarra tirate assinoonni sumimme ikkitinota buuxisino.
Kalaa Kifileno, kilawete ledo hasaambikkinni mereero e`nannikkita xawise; kilabbano maabaruno uminsahu loosu noonsahuraa ea dihasi`neemmo yiino. Konnira kilabba uminsa sumimme hiittenne uurrinsha ledo ssa dandiitannota ledino.
Liigete godo`le televizhiinete finco daafira Supper-Ispoorte DSTV ledo hasaawa assitinotanna may garinni sufisiinsanni yaannoha hasaamboonnita xawisino. Konni albanni noo sumimmenni DSTV 60 godo`le 3 dirira heewo daa’’atisiisate sheemate e`inoti qaangannite.
Ikkollana, Supper Iispoortetera loosu injiinoha ikkino daaafira umi diro wo`ma godo`le, layinki diro 235 godo`lenna sayikki diros 186 godo`le televizhiineteaayissino. Tayxehano may garinni televizhiinete finchinanni yaannoha hasaawa assine liigete heewo Hamusetenni kaayisse Sambatu barri geeshsha ikkitannota Supperi Ispoortette uurrinsha ledo sumimmete iillinoonni. Konninni, Maabaru gobbate giddo noo womaashshu uurrinsha ledo sumimme assinanniha ikkiro 180 godo`le televizhiinete fincate hasatto noositanna Maabaru godo`le baala televizhiinete leellisha noohe yineenna sumuu yaa giwatenni tenen uurrinshanni baxxinoonnita qaagiissino.
Konnira, heewo televizhiinetenni saaysate gufichu kalaqaminohura, Supper Isportete uurrnisha ledo sumimme e“e pirodaakishinete looso loossanni nooti uurrinshano gattinohura, qoleno gobbate giddo noo uurrinsha ledo loosate assinoonni sumimme waagunna isilanchimmate widoonni sumimme iilla hoogatenni televizhiinete finco gattino. Suppere Ispoorte Wodiidi Afirikira noo mitte pirodakishinete uurrinsha ledo assinoonni sumimme garinni, godo`le leyikki lamalanni hananfe assinanni heewo isilanchimmase agadhitinonna doorroonni quchumminni daa’’ataanote iillinshannita qumeessino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Birra 15, 2016 M.D
