Babbaxxitino mannihimmanke kifillara addi addi xisso macciishshantannonke woyte yannaasinchunna budillaanchu xaginaatu uurrinsha ha’ne xagisi’ratenni albi fayyimma qo’late wo’naallanni. Togo assira dandiinannihu surre fayyo ikkiturooti. Surre umise xissanturona?!
Surrete fayyimma surrete xisso gede shota tiro aate dandiinannikkitanna fayyo surre yaa surrete xisso gurcho yaa ikkitinokkita handaaru ogeeyye kultanno. Surrete fayyimma giddo surre fayyo ikka mitto bikkaancho ikkiturono konninni baxxino garinni heeshshotenni hagiirraamma ikka hooga, mittu mittunku manchi noosi dhuka fushshe horonsi’ra hooga xaphi assite amaddannota ikkase ammannanni.
Kuni qarri kalqoomu bidhatto ikka hanafinkunni dirra kiirantinoha ikkanna kalqoomu deerrinni shoolu manninni mittu aana surrete xisso kalaqantannotaati mashalaqqe leellishshannohu.
Dokter Isheetu Xummisohu Qiddus Phaawuloosi Hospitaale surrete xaginaati addi xagisaancho ikkanna; gobboomu deerrinni xibbuunni 25% ikkitannori dagoomu bissa heeshshote dirinsanni surrete fayyimma qarrira reqeccaabbanno. Tenne kiiro giddo mitootu qarrubba surrete fayyimma qarri gede la’antannokki daafira kiirotenni shiimu manni gobbaanni rooru manni lowontanni surrete xaginaatira fayyimmate uurrinsha ha’rannokkita xawisanno.
Ogeessu xawisanni; xissamaano fayyimmate uurrinshuwa hadhannohu babbaxxitino amma’notenna budu xaginaati doorshuwa wo’naalte hexxo murturo calla ikkasinni luphi yino deerrinni gawajjantuhu gedensaanniiti.
Baxxinohunni, qaaqquullunna aju wedelli surrete xisso kalaqamu diru akati ledo xaadisatenni woy lawisatenni woy qarra shota gede la’’atenni surrete fayyimma qarri rumuxxanno gede assitanno.
Hajote aana woyyaabbino huwanyo kalaqatenna surrete fayyimma owaante halashshate kalqoomu deerrinni diru dirunkunni Wocawaaro 29 woy Faranjootu (October 10) surrete fayyimma barra assine ayirrinsanni. Barra ninke gobbarano sa’u lamalara ayirrinse sa’noonni.
Tayxe barra “Surrete fayyimma kalqoomu mannihimmate qoossooti” yaanno uminni ayirrinsoonni; massagote qaalino sase qara qara mannoomittete hajubba aana illachishinoho.
1. Surrete fayyimma owaante afi’ra mannihimmate qoosso ikkase;
2. Surrete xissamaano amadooshshi mannihimmate ayirrinyensa agarinoha ikka noosita;
3. Surrete xissamaano millisate qoossonsa agarantanno gede, dagoomunna hajo la’annonsa bissa huwanyo lossatenni surrete fayyimma kalqoomu mannihimmate qoosso ikkase afansha afidhanno gede hedatenniiti.
Dokter Isheetu xawishshi garinni; qeedhichimmate yannara surrenke aana kalaqantanno soorro suwashsho doogonni suffanno woyte fayyo ikkitinoti wedellimmate yanna heedhannonke. Gama harinsho aana kayinni qarru xaadiro xiiwo heedhanno. Surrete xisso kalaqantanno gede korkaata ikkitara dandiitanno.
Konni gobbaanni amalu ledo amadisiisaminohunni noo qarrubba hanaffannohu roore anga wedellimmate yannara ikkasenna ledoteno wedellimmate yanna gedensaanni maate kalaqi’nanni woyte yawo macciishshantannohura duucha woyte wedellimmate yanna sa’uhu gedensaanni ga’labbi yitino heeshsho heedhanno. Kunino surrete xisso shotunni kalaqantannokki gedenna kalaqanturono rahotenni xagisi’rate dandiissannota kayisanno.
Surrete xisso qeedhichimmate yannara calla ikkikkinni qaaqquullu aanano kalaqantara dandiitanno. Ikkollana, qaaqquullu aana la’nanniri surrete xisso woloottu diru deerrira huwantannirinni baxxitara dandiitanno.
Lawishshaho; lophote ledo amadisiisaminohunni kalaqamanno qarra qarunni kullanni. Surrete lopho gufisama (Autism), raqa yaa, coyi’ratenna wodanchate aana gede’na labbinori duucha woyte qaaqquullu aana wodanchineemmo hajubbaati. Yaaddotenna waajjate ledo amadisiisantino qarrubbano afantanno.
Duucha woyte jajjabbu aana luphi yite leeltannori, amalu qarri, surrete xisso dani qaaqquullu aana luphi yite leeltanno. Kurino caaccaawa, hajajama giwa, hanqaaleessa ikka, moora, mitore yinoonnire giwanna labbinoreeti.
Konninni ledote wolootu jajjabbu aana la’nannita surrete xisso oosote aanano la’nara dandiinanni. Lawishshaho; yaaddo, boorrasu, diru lexxanni ha’ranno woyte amalu soorrama, bushu amalira (agattonna wiliishshate) reqeccaabbanno yanna ikkitino daafira amalu ledo amadisiisantinori surrete xisso qarrubba heedhara dandiitanno.
Roore yannara dagoomu giddo rosaminohu surrete fayyimma qarra yinannihu mittu manchi callisi hasaawannoha ikkiro, mullichu ha’rannoha ikkiro, cancannohanna w.k.l malaatta la’nirooti. Surrete xisso kuri malaattannino roortanno; lawishshaho; callimma dooda yaano mannu noowa shiqqi yaa giwa, buna lendanna woloottu xagga amalira hirama, dagoomittete qoolla batinse horonsi’ranna labbannorino surrete fayyimma qarri ledo amadisiisantannotaati ogeessu xawisinnohu.
Kuri surrete xisso kalaqantanno woyte rahotenni fayyimmate uurrinshuwa ha’ranna hasiisanno xaginaate afi’ra hasiissanno. Konni garinni qarru kalaqamanno woyte harunsonna xaginaate afi’ra dandiiniro dhibbaho reqeccaawatenni gantara dandiinanni. Surrete xisso kalaqantanno doogga haammata ikkiturono xisso xagisi’ratenna finco ajishi’rate dagoomittete xaadooshshi aana illacha tunge loosa agarantannota Dokter Isheetu lede huwachishanno.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Birra 15, 2016 M.D
