Bero gumulamihu Wocawaaru agani callaho shoole jajjabba kalqete riikoorde Atileetiksete Ispoortenni hiiqqantino. Tenne riikoorde mereero sase Itophiyu seennu Atileetooti Ispoortenyootu mitte mayilenni hiiqqitino. 5 kumi meetirenni hattono maratoonetenni hiiqqinoonniha ikkanna; shoolki riikoordeno sai Sambatu barra Keeniyu Atileetichi Chikaagote maratoonenni hiiqqino. Kunino, barrubbate badooshshinni maratoonetenni wiinamu saate lamunku koo/teenni haaro riikoordenni riqimboonni.
Atileetiksete heewonni qara ikkitino maratoonete heewo qeela shota dikkitino. 42km jiffanno heewonni kalqete kibirewosene woyyeessano shota dikkitino. Maratoone jawa gede ayirritanno millimmo assa hasidhannoha ikkanna; kalqete deerrinni haaro riikoorde duucha yannara dila`nanni. Ikkollana, baxxitino dandoonna ikkadimma noonsari cincite mitte qaafo balaxxe fulatenni Wocawaaro agani giddo riikoorde hiiqqitanni Ispoorte haaru gafi widira reekkissanni sa’ino.
Baxxinohunni, lame lamala mereero lamunku koo/teenni borreesiinsoonniti haaro maratoonete kibirewosene kalqete Atileetikseranna kalqete Atileetootira dandaamannokki coyi nookkitanna manchi beetti ikkadimmara gawalo nookkita leellishe jawa haruma worino. Maratoonete beeqqo hananfi yannanni kayse sa`u seeda yannanni kayse ammannannikki ikkadimma leellishatenni Keeniyu Atileetooti giddo Iluudi Kipchoge iillannosihu dino.
Atileetichu doogimari aani heewora lame hige umisi riikoorde woyyeessino. Xeertinyunni albisaancho ikka dandiino. Naayikki (Nike) Ispoortete qodhonna uduunne shiqishanno uurrinsha maratoone 2 saate woroonni eatenni qeelanno yite doortinohu konne Atiletichaatinka. Ikkirono, Atileetichu maratoone 2 saatenni 2 xiqqeessinni 57 lipheessinni 2:01:09 dirrise badooshshe kalaqa dandiino.
Konni ledo amadisiinse Manchi beetti 42 km mitte saate giddo dode fula dandaanno yitannoti Ispoortete maate hedono no. Ikkollana, Atileetichu Berliinete maratoone hedinohu woroonni dodino layinki lamalara, gobbasi beetto ikkinohu wolu Atileetichinni haaro riikoorde hiiqqa dandinoonni. Sai Sambatu barra harinsoonni Chikaagote maratoone aana Kelviin Kiptum 2:00:35 ikkitanno saatenni dode Ispoortete maate heddino garinni hattono xeertinyunni kalqete riikoorde borreessiisa dandiino.
Kalqete Atileetikse pilatineemete deerra uytinonna tayxe 45kita harinsoonni heewo aana maratoone 2 saate woroonni qeele gudate 35 xiqqeessi callu gatinosi. 23 diri wedellichi Atileetichi muli yanna giddo tenne saate woyyeessate kaayyo noositanna labballu maratoone 2 saate woroonni qeelate hedo adda ikkitannota buuxisiisino.
Keeniyu Atileetooti Awuropu kiironni 2011 kayise riikoorde hoode hoodete 6 higge hiiqqatenni umireeti. Tini Konni albaanni noo lame dirrara Itophiyu Atileetichi Hayile Gebresillaasehunni amadantinote. Tenne riikoorde Keeniyu Atileetooti adhitunkunni Itophiyu widira qola didandiinoonni. Xeertinyeho Keeniyu Atileetichi Kipichogenni ledo taalo la`nannihu Bareedu Atileetichi Qananiisi Baqqalihonka. Wolootu Itophiyu labballu Atileetooti togoo kibirewosene hiiqqitanno yine hedate qarrissanno.
Chikaagote maratoone seennu widoonni layinki wiinamu saate borreessiissa dandiinoonni. Muli yanna kawa maratoone e`inoti bareeda Atileeticho Siifen Haseniti 2 saate 13 xiqqeessanna 44 lipheessinni qeela dandiitino. Atileeticho lame agana wo`mikkinni memetenna doogimari dodanshonni babbaxxino xeertinyira noose beeqqonni wolootaho nookki ikkadimma leellishatenni qeeltino. Xeertinyu kibirewosene muli yanna giddo Itophiyu Atileeticho Tigist Asaffiti umiseta assi`ra dandiiturono, Siifenira noose dhuki garinni tenne rikoorde woyyeessitanno yine agarranni.
Tayxe heewote diro calla 6 ale ikkitanno kalqete riikoorde hiiqqa dandiitinori Afiriku Atileetootaati. Kunino, mereerimu xeertinyira, memetenna doogimaru heewo aana ikkanna; muli yanna giddo harinsoonni kalqete doogimaru heewo Shaampiyooni aana Dirribe Woltejji borreessiissinoti maaylete kibirewosenenna Gudaaf Tseggaye borreessiissinoti 5 kumi meetire riikoorde Kalqete Atileetiksete deerra gotti assitino. Kunino, agannate gedenoonni Paarisete harinsanni 2024 Olompiike xaanni quqquxxannota assino. Konne diro hiiqqinoonni riikoorde hattono kalqete deerrinni noo Atileetiksete heewo ikkadimma kaima assine xaano haaro kibirewosene borreessantanno yine hendanni gede assino.
Abraham Saamueel
Bakkalcho Birra 1, 2016 M.D
