2016M.D Oromote dagara galatunna huuccatote ayyaani Irreechu, Hora Finfinne Addis Ababahonna Hora Arsedi Biishooftu daganna dagoomu leeltinowa budesinna hornyasi agadhino garinni hattono budu uddannanni biifenna iibbe ayirrisame saino. Konnira, Irreechu ayyaani Oromote dagaha calla ikkikkinni Itophiyu daganna dagoomu ayirrissanno ayyaanaati. Qoleno Afiriku ayaanano ikkanno.
Irreechu yaa Oromote daga Kaaliiqa, (Waaqa) galaxxatenna huuccattotenni Kaaliiqa xa`mate harissanno amuraateeti. Irreechu ayyaani amma`note suudunni roorenka, budu hornyisinni hala`ladunni harinsanni ayyaanu amuraatisi leellanno.
Irreecha lamu garinni ayirrinsanni. Umihu Ilaallate ikkanna, arri yanna sa`eenna badheessi aganna eora ayirrinsanni ayyaanaati. Anfummonte gede, arri yanna arrishsho batidhanno yanna ikkasenni way anje hedhanno daafira saadanna mannu way goo’ronni gawajjantanno yannaati. Konni kaiminni, mittowa heedhannoti Oromote daga badheessu aganira gamba yite Kaaliiqa (Waaqa) xeena annoonsa gede huuccattotenni xa`mitannoho. Qolteno galaxxitanno.
Tenne yannara Oromote daga Kaaliiqa huucccatotenni xa`mitannohu badheessi xeena Kaaliiqi aansaraati. Ilaalu aana fulle Kaaliiqa gutunni huuccattotenni xa`ma, albi Kushi ga’re amma`note amuraati ledo lowo gede xaadannoho.
Layinkihu Irreecha ayirrinsanni yanna hawadu yanna sa`eenna arru eanno Wocawaaru aganinni kayise ikkanna tini yannano tunsichu saeenna caabbichunna daraarote yannaati; way laggaranna garbuwa noowa marre ayirrinsanni (sayinsanni) ayyaanaati. Konni ayyaanira hawadu korkaatinni xeertidhe noo daga, fiixu, firu xaadanno yannaati. Hawadi lolahi, way wo`ma hoolteenna xaadikkinni keeshshino manni quqquxamatenni xaadanno yannaati. Tenne yannara Ilaalla, baatto baala mu`rotenni, daraarotenni wo`mite biiffanno yanna ikkasenni, lowo gede baxissanno yannaati. Oromote daga Irreecha ayirrissannohu, konne leellishinonsa Kaaliiqira (Waaqira) galata shiqishateeti.
Way heeshshote buicho ikkinohura, kalaqama dhaggeeffatatenni Kaaliiqi konne xalala waa uynonsahura gamba yite galaxxitanni ayirrissanno ayyaanaati. Tenne yannara, Oromote daga saadansa nafa coommitannoti (boole woy hora) noowa bobbaassanno. Tini yanna haaro loossa hananfanni yannano ikkitanno. Irreechu ayyaani amuraati giddo Abbagadootu, Abba malkanna gosate massagaano jawa baycho afidhanno.
Dagano angansara shama hayissonna daraarcho amadde Kaaliiqa galaxxitanni, huuccidhani Malka (lagu) noowa dirritanno; hakkiinni suffe, malkate maasso iillishanno; maasso iillishshu gedensaanni hayissotenninna daraarchunni waa kissanni ayirrinyunni wortanno. Konni gedensaanni, diru gaangaawe daasinna yannate doycho leellishanno budu faarso “Mareewaa” yitanni faarsitanno.
Irreechu ayyaanira seennu budu uddananni biiffe seesse “Siiqe” yinannita amadde budu faarso faarsitanni ayirrissanno. Labballuno, “Halange” amadde ‘’Irreesso” yitanni dirinsa deerri garinni faarsitanninna sirbitanni galaxxitanno. Baxillaano afidhino wedellinna seennino tenne yannara noonsa macciishshamme baxxannoteranna baxannohura sirbunni xawissanno.
Irreechu ayyaani, Oromote dagara gadu amuraati xawishshaati. Oromote daga Itophiyu giddo noo daganna dagoomi giddo mitto ikkitanna, dagate kiironni, baattote hala`liniyinni jawa qeecha amaddanno. Miinju, polotikunna dagoomu hajubba gadu amuraati hundaanni tantante loosu aana hosiisse umonsa gashshitanni daggino. Noonsa budenna hornya konni amuraatinni ilamate keeshiishshe ragisiisa dandiitino.
Irreechu ayyaani tenne yannara Oromote daga ayyaana calla dikkino. Itophiyu daganna dagoomiho; hakkiinnino sufe Afirikunna Kalqete ayyaana ikkanni dayno.
Tayxe Irreechu ayyaani budesinna hornyasi agadhino garinni Hora Finfinne Addis Ababahonna Hora Arsedi Bishooft Wocawaaro 26-27/2016M.D Itophiyu daganna dagoomi hattono Afirikunna kalqete baara widinni daggino daa’’ataano noowa addi addi amuraatinni, budu uddannanni biife ayirrisame saino.
Hora Finfinne Irreechu ayyaani Addis Ababaho Oromote daga, hattono addi addi qoqqowubbanni daggino wosinna, hattono quchumu teessaano noowa budesi agadhe galatunnihanna araarunniha ikke ayirrisame saino. Oromote dagano konni ayyaanira Kaaliiqa (Waaqa) hawadi tunsichinni xawaabbu widira fushshinonsahanna haaro diro saysinonsahura galatanna ayirrinye uytino.
Irreechu ayyaanira Oromote daga wole daganna dagoomi roduuwi ledo keerunni, baxillunni mimmito ayirrisatenni ayirrisanno ayyaana ikkanna; tayxeno ayirrinsoonni ayyaanni konne amuraate leellishinoho. Ayyaanu mittimmanniha, baxillunniha, keerunniha ikkasi xawisino garinni ayirrisamino.
Ayyaanu babbadooshshu nookkiha mittimmatenni ayirrinsanniho. Galatu ayyaanaati. Araarunna sumuu yaate ayyaana ikkinohura, ayyaana beeqqitino daga konni ayyaaninni duucha dancha rosicho ikkannoricho adhitino yine hendanni.
Haaro diro sa’’ate ayyaana ikkino Irreechu ayyaanira, Addis Ababaho ayirrinsi yannara budu amuraati garinni qixxeessinoonni basera amuratesi harinse akkalunni haaru dirira iillishino Kaaliiqa (Waaqa) galaxxite sa`ino.
Irreechu ayyaanira beeqqaano ikkate gobbate deerrinni duuchu manni dayno. Dayno manni, kuni ayyaani gobbate gutu hornya kaajjishannoha ikkinota xawissino.
Ayyaana beeqqate Halaabu Zoonenni daynohu Kediri Jemaalihu xawisanni, konne ayyaana beeqqasinni gobbate gede noonke xaadooshshe kaajjishannota kulino. Ayyaanu aana duuchunku umisi bude woleho leellishate kaayyono uyno ayyaana ikkinota Kalaa Kedir buuxisino. Halaabu dagarano diru dirunkunni ayirrinsannihu ayyaanu noota kule; ninke konni ayyaaninni haammata ikkino rosicho adhinoommoho yiino. Ayyaanu Itophiyu daga mittimma caabbishe leellishino ayyaanaati yiino.
Wole Sidaamu Qoqqoowi Yirgaalamete quchuminni dagginoti Maarta Ledamoti uytino hedonni; Irreeechu ayyaani daga baala budese leellishshino ayyaanaati; roduuwimma roorte leeltino baychooti; dagate xaadooshshe kaajjishino ayyaana ikkinota coydhe, togoo ayyaanira beeqqaancho ikkasenni hagiirraame ikkitinota coyidhino.
Ayyaanu gobbankeha gutu hornya kaajjishate doogo faninoho; Oromote daga ayirrissannohu Irreechu ayyaani Itophiyu daganna dagoomi uminsa bude uddi’ranna sirba garunni kalqete leellinshanni doogo kalaqino; annuwanke albinni kayisse ragisiissanni abbitinota mimmitu ledo ayirrisamate horyna lede kaajjishannoha ikkino yitino.
Wolootu beeqqaanono, ayyaanu Itophiya gotti assanohonna Oromote dagano daganna dagooma hanqafa dandiitannota loosunni leellishshino ayyaana ikkinota xawissino.
Irreechu ayyaani galatu, baxillu, araarunna keeru ayyaana ikkinota amuraatunni leellishshino.
Ayyaanu, haammata Oromote daganna gobbate deerrinni daggino daganna dagoomi noowa ayirrisamino. Abbagedootuno daanno diri keerunniha atootunniha, baxillunniha ikkanno gede Hora Arsede assitino maassote amuraatinni konne diro danchuri ikkanno gede halchonsa xawissino.
Irreechu ayyaaani Oromote daga calla ayirrissanno ayyaana ikkinokkita xawissinori beeqqaano, kuni ayyaani daganna dagoomunha hattono kalqete ayyaana ikkinota kultino. Ayyaana budesi agadhino garinni baxillunni ayirrissinota coyidhino.
Ayyaanu Itophiyu gutu hornya ikkinohura, baalunku agare ilamate ragisiisa hasiissannotano beeqqaano coyidhino.
Irreechu ayyaani ga’re, gosa, amma`no, sircho bandikkinni baxillunni ayirrinsanni ayyaana ikkasinni, Oromote daga wole daga hanqaffannota ikkitinota leellishino.
Biishooftu Quchumira afamannohu Hora Arsedi albi warinni hanaffe Oromote Tulleemmi mittowa ikkite biifino garinni Irreeffanni amuraate harissanni keeshshitino baycho ikkanna; tenne yannarano kuni baychi hornyasi agadhe ilamate ragisiinsanna dirunni mitte higge Oromote daga baala mittimmatenni baychoho afante ayirrissanno. Konni amuraatinni Irreechu kalqete deerrinni egennamanno gede assitino.
Konninni, ayyaanu daa’’attote handaara luphi assatenni sae, Itophiya kalqetenni leellishino ayyaana ikkino. Konnira, Kuni ayyaani baara widi allagicho ikkino budinni karsamikkinni ilamate ragisiisate dilaalanke baalunku fullo. Keerunni!
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Birra 1, 2016 M.D
