Heewote diro sasu xeertinyinni kalqete riikoorde hiiqqitino. Kalqete atileetkisete shaampoyoonira lame culku medaaliya goowaho wodhitino; qoleno Diyaamendete liigera haammata yannara qeelatenni su`ma fultino. Jawaata Keenyitte Feyize Kipyogone konne diro qeelama nookkiha jeefisate mixo noosenaka. Ikkollana, gobbase riqibbe beeqqaancho ikkitino jeefote heewora, qeelamase halaale ikkitino. Tenne jawaata atileeticho qeeltinoti beeddakkonna bareeda hattono daanno dirono nugusa ikkate nooti Atileeticho Itophiyuuti Diriibe Woltejiite.
Wedellitte Atileeticho haaro ikkino xeertinyinni kalqete atileetikse shampiyoonira hattono Diyaamendete liigera Keeniyittete hoode fula calla ikkitukkinni, jawa ikkadimmase leellishshe riikoorde nafa hiiqqa dandiitino bareedaati. Konneno leellishshinohu, dhaggetenni umi yannara harinsoonni xawu dodanshote qolchanshora mitte mayile heewora heewisante qeeltino. Wedellite konne guma borreessiisse gobabsera higgu yannara, “Heewo ani hedoommahunni aleenniiti; umi`yaranna gobba`yara konne lawino guma abba`ya ane lowonta hagirsiissinoe; Feyize Kipgooni jawaata atileeticho ikkitinohura ise qeela`yanni jawu hagiirri maccishaminoe; lame hige ledose qolchame laayinki deerra amade jeefisoomma; tenne heewora ise qeela`yanni hagiirru macciishaminoe. Xaano albillicho dagganno heewora konni aleenni loose anehanna gobba`yaha su`ma gotti assatenna woyaawino guma abbate jawaate looseemma” yitino.
Memete atileetitte ikkitinoti Diriibe umi yannara xawu heewora qolchante konne lawino gum abase lowo gede tashshi assannoho yiinohu ise qajeelshaanchi Iisa Huseeniho. Tenne heewo aana beeqqaancho ikkitinohu Kalqete Shampiyoni heewo gunde hingi boodu barri qixxaawonniti. Kunino, atileetichote ikkadimma leellishshannohu 1500 meetire riikoordeno Keeniyittete atileeticho anganni adha dandatenniiti. Ikkollana, rooru gumi daanno gede yannanna looso hasi`ranno. Hoodinse harinsoonni heewora Diriibe Kipgooni heewisamancho ikkite qeelate tii“isenni qixxabbino. Jawaatte qixxaawo assite Paarisete Olopmikerano Itophiya riqibbanno; qoleno haaro riikoorde borreessiisate mixo amadde loossanni noota qummeessino.
Itophiyu Atileetiksete Federeshiine Culku medaaliya qeeltinorira 40 kume, birrete medaaliya qeeltinorira 30 kume, Camote Medaaliya qeeltinorira 15 kume, Dipolooma abbitinorira 10 kume baraasha uynoonninsa.
Konninni sufe, Itophiyu Atileetiksete Federeshiine Pirezidaantitte Kaa`laancho Komkishiinere Deraartu Tulluti, umi yannara harinsoonni tenne heewora meedaaliya borreesiisa, Kalqete riikoorde hiiqqatenni hattono, Budapesettete Kalqete Shaampiyoonira 1500 meetirenna 5000 meetirenni culqa medaaloya adhitinota Keeniyitte Atileeticho qeela dandiinoonniha ikkinohura tenne heewo baxxitinota assannoseta xawissino.
Heewo Budapestete heewo jeefinsi soodo harinsoonnita ikkasenni ikkinnina woyyaawino garinni qixxaawo assineemmero konni roorino guma abba dandiinanninkka. Ikkollana, daayno gumi hagirsiisannoho. Kalqete Atileetikse yannate shae garinni gobboomu gaamo deerrinni harinsanni heewo giddo tini jeefote heewo ikitanna, Itophiyu konne diro danchu guminni heewo jeefisino yaa dandiinannita xawissino.
Seeda gawajjo gedensaanni hure heewisamara higinohu Atileetichu Hagoosi Gebrehiywootihu 5 km xeertinyi labballu heewora gobbasi beetto hoodete wodhe culqa adha dandiino. Sasu diri gedensaanni heewote giddora e“e qeelanna culqa adha addnitanni tashshi assanno loosooti. Gawajjote gedensaanni duucha yannara kaajjado millimmo assino; qelateno tiiasi qixxeesino. Albaanni daganno heeworano konni aleenni ikkino guma abbate dhuku noota xawise, kaajjado qixxaawo assate millimmote baychi aja qarra ikkitinotanna konne qarra hajo la`annonsa bissanna mootimma tira noonsa yee Atileetichu Hagoosi qaagiissino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Wocawaaro 24, 2016 M.D
