Jaanjiweelu haammata fayyimmate horubba noosita baasa hinge kulloonni halaaleeti. Ikkollana Jaanjiweelu duuchunku dani fayyimmate qarrira mala ikkanno yaa dikkino.
Konni woroonni noo manni Jaanjiweelo horonsi’ra dinonsa:-
♦ Godowinni noo amuwi! Jaanjiweelu giddosi amadino wolqaataame ikkitino shiilo korkaatinni illanni yanna iillitukkinni ilate qarra iillishara dandaanno.
Baxxinohunnino iltanno yannase shiqqinose ama Jaanjiweelo adha hoogguro danchaho.
♦Du`mille lexxa hasi`ranno manni!
Jaanjiweelu du`millensa ajisha hasidhanno mannira dooramaanchoho. Wole widoonni du`mille lexxa hasi`ranno mannita halchonsa bale eessannoho yinoonni.
Jaanjiweelo shaete ledono ikko wole doogonni adhineemmo woyte duuwu macciishshamme macciishshantannonke gede assasinnino aleenni bisinke giddo kuusamino cooma daaqisate kaa`lanno.
Ikkinohurano du`mille`ne ledate hasidhiniro Jaanjiweeluwinni xeertidhe yinanni.
♦ Mundeete ledo amadisiisamino qarri noonsa manni!
Jaanjiweelu mundeete doycho ollahisanno. Mundeete aja, mundee du`namate qarri / hemofliya/, mundeete gea, babbaxxitino mundeete kaanserubba /likumiya, limfomanna miyloma/ noonsa manni Jaanjiweelo horonsiriro baxxitino xiiwo gashshansara dandaanno.
♦ Mundeete xiiwonna sukkaarete xissamaano!
Mundeete xiiwo woy sukkaarete xisso biddi assirate xagicho adhanno mannino Jaanjiweelo co`ontanni adha dinonsa yinoonni. Kunino Jaanjiweelu xagisirate harinsho sarraaqara woy gufisara dandaannohuraati.
Baxxinohunni luphiima mundeete xiiwonna mundeete gea ajishate adhinanni xagga ledo Jaanjiweelo mitteenni adha fayyimmate aana gawajjo iillishara dandaannota ogeeyye coyidhanno.
Kuri bissa Jaanjiweelo saga`la yorsiissunsaro nafa qarqarinsara afantanno fayyimmate ogeeyye amaa`lite adhitanno gede amaallanni.
Burtukaanete qoshi
1.Bisu giddo noota hasi`nannikki kolestiroole hunanno; qoshu aana noo shiilubba kaanserete munyuuqqa lopho uurrisateno kaa`litanno.
2. Bisu du`mille ajishate hattono wodanu xisso yaaddo ajishateno fulanno qeechi luphi yinoho.
3Foo`linanni bisubba keeraanchimmara baxxinohunnino shomboa co`icho assatenna asimete xisso xagisate kaa`lanno
4.Sagalete daahama amanyoote biddi assate; looqqi assanna tufo ga`labbi assate horono noosi.
5. Maastika hiincatenni aleenni Burtukaanete qosha hiinca busha afuu foole hoolanno.
6.Mini giddo danchu fooli hee`ranno gede assate moola Burtukaanete qosha qurunfudete ledo mitteenni assine ganfummoro fooraru su`naado foole aannonke.
7. Daahaminoha Burtukaanete qosha shiimu way ledo mitteenni karsiinse umu qoonchi aana buudha forofore huntanno.
8. 20 xiqqeessi geeshsha gammuutino way giddo Burtukaanete qoshanna boco maanka maxine worre hufisa karsiisanna aga galo agattote macciishshamme / hangover/ woyyeessate kaa`lanno.
Sukkaarete xe`ne (Hypoglycemia)
Sukkaare bisinkera qara wolqate buichooti.
Xagisirate harinshonni bisinke giddo sukkaarete xe`ne kalaqantu yineemmohu mundeenke giddo noo sukkaarete / gulukoosete/ bikka heera woy afama hasiisannohunni woroonni ikkirooti. Sukkaarete xe`ne umisenni xisso dikkitino. Ikkollana xissote xawishshaati. Mittu keeraanchu manchiti gariti mundeete giddo nooti sukkaarete bikki 70 miligraamenni kayse 100 miligraame geeshsha iillitanno.
♦ Sukkaarete xe`ne malaatta
Kaameelu mitte basenni wole base millisate nadaaje hasi`rannonte gede baala bisinkenna surrenke garunni loosa dandiitanno gede soorrantannokkinna aantimma noose sukkaarete /gulukoosete/ shiqisho hasiisannonsa.
Bisinke giddo nooti sukkaarete bikka ajjanno yanna aantanno xissote malaatta leeltara dandiitanno.
• Wodanu gano lexxa
• Daafuru
• Gogu dani soorrama
• Bisu laafa, shaqqa woy huxisa
• Yaaddo
• Biso hunkiishsha
• Hudete macciishshamme
• Caaccaawa
• Afuu qarqarira bodirate macciishshamme macciishshamanna
• Goxichu yannara wi`late macciishshamme labbinoreeti.
♦ Sukkaarete aja iibbabbitanni dagguronna qaafo adha hoongiro aantanno malaatta leeltanno:-
• Akatoomu soorro, uurrinshunniha barru looso gumula hooga
• Illete shaanga
• Tugganno xisso gede huxisa
• Meessaneeto wo`munni wo`ma hawa
♦ Qarru kaimubba
Sukkaarete aja kalaqantannohu mundeete giddo nooti sukkaarete bikka lowo geeshsha dirritanno woyteeti. Kuni kalaqamanno gede assitannoti baca korkaatta nooha ikkanna batinyunni kalaqantanno gede assitannori kayinni sukkaarete xiwamaano adhitannoti sukkaare xagissanno xaggaati. Sukkaarete aja sukkaarete xisso noonsakki manni aana kalaqantannoha ikkirono kalaqamasi harinsho kayinni sukkaarete xisso noonsa manni gede kayinni dibatidhanno.
• Xagga:- Sukkaarete xisso xagga, Shekkeerete xagga baxxinohunni kiwiiniin, qaaqquullu woy lowiddu aana qole mulu loosi uurra /renal failer/ kalaqantanno yannara uyinanni xagga
• Bikkunni sa`ino alkoolete agatto adhitannori woy aggannori: baxxinohunni garunni saga`linikkinni aga
• Luphi yitino xissuwa heera /kalaqama kullannireeti
• Bisu iibbabbo
• Sagalete soorro
• Infekishiine
• Qoora, hormoonete qarrubbanna labbinori
♦ Hakka woyntenni assira dandiinanni xagisubba
Umi yannara assira dandiinanni xagisira xissote malaatta garinni babbaxxitara dandiitanno. Umi deerri malaatta xagisate 15- 20 giraame geeshsha ikkitannota rahotenni helleenke giddonni xuuxama dandiitannore karameella, laalote huunco, shota agatto labbinore rahotenni adhinaranna uyinara amaallanni.
Sagalete alerje maati?
Mitte sagale alerje ikkitannonke gede assannohu bisinke hattenne sagale giddo noota pirootiine adhanno doogooti. Bisinketi dhibba gargartanno munyuuqqa so’rotenni mitte pirootiine gawajjitanno ikkitino gede assite murtanno. Ikkinohurano, tini pirootiine bisinke giddora e`anno woyte bisinketi dhibba gargartanno munyuuqqa Immunoglobulin E /IgE/ yaamamatenni egennaminohu wosincho coy giwanno biso kalaqatenni horraanchu gede kiirtinohu kuni wosinchu bisi bisinke aana gawajjo iillishshannokki gede gargartanno. Mannu tini pirootiine noose sagale wirro hige saga`lanno woyte balaxxe laashshantinoti wosincho ikkino coye gibbanno bissa Istaamiini lede woloota kemikaalubba bisinke giddo fincantanno gede assitara dandiitanno.
Malaatta
●Afuu giddo hangaarsiisa
● Godowu xisso
●Godowu fushsha
● Looqqi assa
●Tushshiisha
● Suumete, albu, arrawunna kokkete darshe
● Sanote fugama woy foo`late qarri
● Jalli yaa
●Umu damuume
●Ayirritanno alerjete malaatta
●Diilallo sa`anno boombuwa cufama
● Foo`late qarrissanno kokkete darshe
● Luphiimu garinni mundeete xiiwo aja
● Rakkino wodanu gano
●Kakkaooshshu hoongi
Reqecceessitanno akatubba
● Maatete giddo sagalete alerje
noosihu hee`riro
● Diru
● Asime
●Kaimu korkaatta
Batinye sagalete alerjubba boode sagallanni ka`annoha ikkanna insano:-
●Ocholoone
● Quupiichu
● Lalu ado
● Qamade
●Akuri atari
● Qulxu`me
Gargadhinanni doogga
●Sagalete alerje gargadhate lowo geeshsha dancha doogo ikkitinoti malaatta hoodissanno sagalla bade afanna xeertirate
● Maa ittinannironna agginanniro seekkitine buuxxe. Xaaxantino sagalla aana noo badooshshubba qorophotenni nabbabbe.
● Sagalete minna giddo saga`litinanni yannara qoropho assidhe
Xagisirate
● Hattenne sagale ita agurre
● Intististaminootu /xagisaanotenni hajanjoonniti tsere-hitaamini xagga kalaqantanno gawajjo, malaatta ajishate kaa`litanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 17, 2016 M.D
