Buna aga budenkeeti. Baattonke aana daddallanninna horonsi`nanni agattubba mereerinni lowo geeshsha egennaminohonna banxanniho bunu! dirunni kalqete aana 400 biliyoone siine ale buna manchi beetti aganno.. Hiittenne gobbanke kifilerano buna aganno manni kiiro yanna yannatenni lexxitanni daggino. Mitu mitu manni bunu fayyimma gawajjanno yee hedatenninna huluullamatenni wole agatto horonsi’ranna la`nanni. Gamu kayinni boohaaratenna mine iibbishi’rate gafidhe aganno. Ikkinohurano tenne lamala fayyimmate qoolinkenni bunu fayyimmankera noosi horo lainohunni ki`ne nabbawaanonkera tenne mashalaqqe haa`ne shinqoommo.
Bunu fayyimmate horo noosi?
1. Bunu afalenkera
Ixaaliyu xiinxallaanonni loosantino xiinxallo buuxissino garinni ikkiro, buna aga afalete kaanserenni amadammannikki gede gargartanno. Afalenke hipitaytesinni woy qiwaatete bati’ranninna labbino xissuwanni gawajjantara dandiitanno. Tini xissuwano afalenke aana bassa kalaqqanni ha’ratenni afalete kaansere iillishshara dandiitanno. Buna aga kayinni afalenke aana bassu kalaqamanno kaayyo ajishanno.
2. Bununna horo noonsa shiilubba
Bunu giddosi fayyimmankera horo uytannota baca coyibba amadino. Lawishshaho vaytaamiin B2 /Riiboflaaviin/, vaytaamiin B5, magniiziyemenna potaasiyeme labbino fayyimmate horo uytanno shiilubba mitte siine iibbino buni giddo afi`neemmo. Hattono bunu antayoksidaanti giddosi amadinohura fayyimmanke agarate kaa`lannonke.
3. Bunu baqqi assanno
Bunu giddosi kaafiin yinanni shiilo noosihura daafuro fushshanno; hattono wolqa aannonke. Tenne yannarano buqqeenke baqqi yitannohura qaagate dandoonke lexxitanno; hagiirru macciishshamme macciishshantannonke. Ledoteno bunu cee`mate macciishshamme hunanno.
4. Bununna hawate qarri /alzaymer/
Alzaymer batinyunni 65 ale diro ikkinonsa manna gawajjanno hawate xissooti. Dirinke lexxanni haranno yanna alzaymere amadannonkekki gede bisu guunte millimillo assanna keeraabbino saga`la harunsa noonke. Ledoteno buna aga alzaymer xissonni amadamate kaayyo xibbuunni 65 anga ajishshanno.
5. Sukkaarete xisso xibbuunni 50 anga ajishanno
Xiinxallubba leellishshanno garinni ganye buna aga sukkaarete xissonni amadamate kaayyo lowontanni ajishanno. Ikkolla ikkinnina buuxantino sukkaarete xisso noonsarira sukkaarete bikka ajase babbaxxitino coyibbanni babbaxxara dandaanno.
6. Gogunna unuunu kaanserenni amadamate kaayyonke ajishanno
Unuunu kaanserenna buna aga suwashshu garinni xaada hooggurono; buna aga baxxinohunni ilate yanna guddino meyara unuunu kaanserenni amadamate kaayyo ajishannota xiinxallubba leellishshanno.
7. Manchi beettira umu danani lopho ledanno
Buna aga umu rumudda kakkaysatenni umu lophora kaa`lanno. Ledoteno umu dananchi tatta“a ajishanno.
8. Faybere adhinanni gara ledanno
Bunu woloota agattubbanni roore fayberete bikkasi luphi yaanno. Faybere qole helleete keeraanchimmara, moollete hattono kollestiroole ajishate kaa`lanno.
9. Cee`ma/ loosi`rate hisataawa hoogate macciishshamme/ ajishanno
Bunu giddo nooti kaafiine yinanni shiilo cee`ma ajishshanno; ledoteno cee`matenni amadamate kaayyo ajishanno yite xiinxallubba leellishshanno.
10. Infilaameeshiine /bisu hadhaawa/ ajishanno
Bunu bisu hadhaawa ajishate kaa`litanno shiilo giddosi noota xiinxallubba leellishshanno.
11. Parkinsensi xissonni amadamate kaayyo ajishanno
Mitte haaro xiinxallo leellishshanno garinni ikkiro barrunni 2-4 siine geeshsha buna aga parkinseni xisso malaatta lowontanni ajishe afamino.
12. Bunu diro ledanno
Ingliizete gobbara afantanno mitte xiinxallo attamisiissanno uurrinsha haaro fultino xiinxallo kaima assite kultino garinni barru giddo sase siine buna aga agaanchu diri aana soorro abbanno yitanno.
13. Ganye buna aga wodanu xissonni gatissanno yini
Kooriyaho assinoonni xiinxallo leellishshanno garinni barru baala boode siine buna aga nigu cufama qarrinni gatisannotanna bisu giddo nooti mundeete doycho garunni gumulantanno gede assatenni wodanu xissora reqeccaawatenni gatisannota leellishshino.
Selaaxa saga`latenni afi’nanni fayyimmate horo
Xaa yannara batinyu manni mine salaaxu sagalimmate hosanna wodanchinanni. Shotu garinninna rahotenni minenke qixxeessineno ikko sagalete mini giddo hajaccine horonsi`ra dandiineemmo sagalla mereero gaamamannohu salaaxu haammattino fayyimmate horubba noositano babbaxxitino xiinxallubba leellishshino.
Salaaxa ganye saga`la uyitanno fayyimmate horubba giddonnino
1. Du`mille ajishate:- Selaaxu giddosi noo faybere korkaatinni sagale rakke daahantanno gede assatenni bisinke du`mannokki gedenna du`millinkeno lexxannokki gede assanno.
2. Keeraanchu wodani hee`rannonke gede assanno:- Selaaxu giddo nooti vaytaamiin C, beetta kaarootiin fooleetinna fayberete shiilubba korkaatinni wodaninke keeraancho ikkanno gede assitanno.
3. Dhibbanna yanniweelo kalaqantanno geedhimma gargadhate:- Xisso gargartanno sagalla giddonni mitto ikkinoha salaaxa ganye saga`la xissonna yanniweelo kalaqantanno geedhimma gargadhate kaa`lannotano kulloonni. Baxxinohunnino durinshoonni baaqula, avokaadonna lawze labbinore salaaxu ledo mitteenni karsiinse horonsi`ra qole afi`neemmota fayyimmate horo luphi assanno yinoonni.
4. Miqichu kaajjillira:- Vaytaamiin K anje miqichinke kaajjillu hee`rannosikki gede assannoha ikkanna; salaaxa labbino sagalla barru sagallanke giddo ganye horonsi`ra kayinni tenne labbino qarrubbara reqeccaambeemmokki gedenna kaajjadu miqichi hee`rannonke gede kaa`lannono yinoonni.
5. Goxichu hoongi qarra gargadhate:- Goxichu hoongi qarri noonsa manni salaaxa ganye horonsira dooramaancho mala ikkinotaati kullannihu. Konninni
ledotennino salaaxu manaado kaaloore noosihuranna giddosi coomu noosikkihura hattono prootiinetenninna shiilotenni jiroo`minoha ikkasinni ganye saga`la horo heedhannosi gede assannota kullanni.
Afuu giddo kalaqantanno fengese
Arrawu waajjo ikkasi korkaati kandiida yinanni yisteni ikkanna arrawu waajji’ra qole kaandidiyasiis yamamanno. Kaandida bisinkera lowo geeshsha horo noose; ikkolla ikkinnina bikku aleenni lophitanno yanna malaatta leellisha hanaffanno.
Kaimu korkaatta
• Xisso gargadhate dhuka laafisa
• Seeda yannara intibayotiiki xagga horonsi’ra
• Ila hooltanno xagga adha
• Insuliin /sukkaarete xisso xagichi/
• Godowinni heera
• Laafino afuu keeraanchimma agarooshshi
• Afuu moolle
• Sigaara/Sulukka/ horonsi’ra
• Alkoole horonsi’ra
• Coommitanno sagalla adha Malaatta
• Burbuxxo lawanno coy arrawu aana leella
• Sagalete nyammo bada hooga
• Angatenni kinsanni woyte mundaa
• Afuu qarqari duu`ma
• Hiincate, egemmate qarrama
Mini giddo assinanni xaginaate
Manaado maxinenni mittu xiqqeessira hinkote burushenni qarrawo fiyaa. Hakkiinnino iibbino wayinni seekkine hayishshira. Barru baala lame hinge gumulatenni lamalate giddo hasi`nanni soorro la“a dandiinanni. Hattono gamuutino way giddo 1 maanka maxine karsiisse. Maxine karsantino waa afuu giddo wonshatenni lulluqatte.
Wacote aana argiisa ledatenni afuu giddo lulluqata hattono 1 maanka argiisu huunco agge. Konne xagicho barru baala lame lamala geeshsha assa hasiissanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 10, 2016 M.D
