Masqalu ayyaana ayirrisate hanafora kaima ikkinohu Iyesuusi Moootichu sutamino Masqali afamasinni ikkanna, shoolki saninni yaano Mootuullete Illeeni gashshite noo yannanni hanafe ayirrinsanni keeshshinoonnita dhagge kultanno.
Iyesuusi Mootichu sutamino Masqali baino yannara nooti mootoo’mate Illeeni, Masqala hassa`ra ka`u yannara mittu (bahitaawe) / Soqqamaancho/ ikkino manchi “Ajuujatenni xawinsoonnie; Iyesuusi Kirstoosi Masqala afi`rate Daamara ledde /haqqe duunte/ giiratenni, buwanna wiliile masqalu noowa massaggannohe; hakkuy gedensaanni baatto unte fushshatta” yiise. Yiinose garinni mootimmate Illeeni Masqala hasse afi`rate baatto uma Wocawaaro 17 hanaffu. Hakkiinni 6-7 aganna geeshsha baatto unsiissu gedensaanni Badheessa 10 Masqala afidhu. Konni kaiminni, Masqalu afami yannanni kayise Wocawaaro 17 Damaru amuraate harinse ayirrinsanni.
Kuni baayru ayyaani, baalunku Itophiyu daganna dagoomi bude, hee`nanni heeshsho, horinya amadino garinni ayyaana ayirrinsanni gari baychunni baycho baxxanno.
Guraagete daganni iibbinshe ayirrinsanni ayyaanna giddo jawa baycho uynannihu Masqalu ayyaanaati.
Masqalu ayyaani guraagete daga giddo jawa baycho afi`rino. Qoleno dagoomu qeechisino jawaho. Kunino, diro wo`ma addi addi baycho babbaxxite noo daga, maate, fiixa xaadisannoho. Quqquxantinoti Guraagete daga mimmito xa`mate, keere haa`rate, godo`late, gibbotenni babbaxitinori areenna aruu araaramate, asale hunate mimmito gatona yinanni ayyaanaati.
Wedellunna geerru daamara xawisate fultinowa iddiretenni, qooxeessu latishshinni, irshu loosinni, daddalunni daga seekkite beeqqaano ikkitanno gede amaaltanno; wedellu annuwatenni maasso adhitanno. Gaamaareeyye annuwatewiinni loosu qeecha adhitanno; iltanno ama maassi`nanni, qoleno gojaamo rummannihu konni ayyaaniraati.
Annuwa ayyaanaho qixxeessinoonni hando woy booto albansaanni uurrinseenna hulleessi kisatenni ilama maassi`nanni. Gobbate keerenna hobbaate ikkanno gede Magano huuccattotenni xa`mitanno. Ollaahonna qarqaraho mitiimmate giddo noohanna anga ajinoha itissanno; ilaancho towaantanni. Minira higgino woy barcintino wedella gorrine itinsanni yanna Masqalu ayyaaniraati.
Wocawaaro 16-Birra 5tu geeshsha budu godo`le babbaxitino baycho dikkote, mannu gamba yaannowa baala sirbu godo`lenni ayyaana ayirrisanni. Seennunna labballu wedelli ku`u ko`onnira loome oltanni, shonkooranna birtukaane kooyissatenni jaala doodhitanno. Masqalu ayyaani ga`a heedhanno heeshshora kaima ikkannoricho gumultanno ayyaanaati.
Masqalu ayyaani, haaru dirira loonsanni loossa bande hiitto loosa hasiissannoro amaaltannonna mixidhannoha ikkannohura, dagoomu qeechinsa jawaho.
Masqalu Ayyaani Qixxaawo
Masqalu Guraagete daga aana jawa baycho uynanni ayyaanna giddo mitto ikkinohura, qixxaawono jawa ikkitanno. Masqalu ayyaani qixxaawo hanaffannohu Masqalu ayyaana ayirrinse gundi soodonni hanafe daanno diri geeshsha noo yanna giddo qixxaawo assinanni. Konni kaiminni, ilantino qaensanni xeertidhe noo daga, fiixinna firu, shiimunna jawu hattono dureessa ikkinohu diro wo`ma Masqalu ayyaani daafira qixxaawo hanafanno. Guraagete daga Masqalu ayyaanira woxe gamba assa hanaffannohu huqqube ikko, suuqote garinni Birra gamba assa agarrannite. Qaete noo amuwi ayyaana ayirrisate buuro kuusa hanafannohu Masqalu ayyaani fulanni hee`reenna hanafeeti.
Konni kaiminni, Masqalu ayyaana ayirrisate sasunna shoolu agani gatanno yannara qixxaawo iibbitanno. Tenne yannara loosu beehacho shiimaho, jawaho, meyaatera labbaahura dhukinsa garinni beenkanni. Wedellu haqqe bocce qixxeessitanno, annuwu gorrinanni saada soortanno. Masqalu ayyaani yannara saada ittanno haayisso minde duunnanni. Kalo kallanni. Gorrote hasiisanno uduunne billawa lawinore qixxeessa hananfanni.
Wedellu seennihu loosu qeechi mine biifisate; addi addi kuula afi`rino bushshinni mineho buura ikkanna, amuwu balaxe weese hoge qixxeessanno; karranni dado loosanno/ hidhanno/; kitifote/lanqanxoonni maalira/ ikkanno buuro, makimaano, miximixa qixxeessanno; Wocawaaru 12 /buhe/ ayyaninni kayise qixxaawanno. Lawishshaho:-Masqalu Daamara ataachinanni; wedellu labballi Masqalu damarira dubbo hadhe haqqe bocce qixxeessitanno; Konneno buhe ayyaaninni hanaffe loossanno.
Masaqalu ayyaanira Guraagete daganni balanxe hala`lado qixxaawo assini gedensaanni ayyaanu Wocawaaro 12 barrinni kaayise Birra 5 geeshsha ayyaanaho yine qixxeessinoonni budu sagalenna agatto horoonsidhanni baayru hagiirrinni sirbitanninna godo`litanni ayirrissannoha ikkanna; barrubbate su`minna loonsanni loossa konni woroonni shiqqanno.
Wocawaaro 13 Woreeti Yehena (ወሬት የኸና)
Masqalu ayyaanira sagale shiqishate kaa`lanno uduunnichi qaaxu aaninni dirranno barraati. Minu giddo horoonsi`nanni uduunnicho qorophine co`o assine fiinenna haayishshine Birra 5 geeshsha sagale shiqishate kaa`litanno. Ledoteno, baalunku minesi fee haaruudde jibba karre Masqalu ayyaana ayyirrisate qixxaawo jeeffanno barraati.
Wocawaaro 14 (Dengeesaati Yedeezhiya Isaati Yifti) /ደንጌሳት /የዴጚያ እሳት(ይፍት)
Konne barra baalante mini maatera qixxeessinoonniti shaanu kitifo bushshunni loonsoonni uduunnichinni shiqqeenna intanni barraati. Konne barra wo`manta fulo danditannori meenteho. Konne barra minnate waalchira hashsha oosotenni lendoonni daamara giirranni barraati. Konne barra Guraagete afiinni, (deezhiya isaat) (bayoochi isate ken) yine woshshinanni. Ikkinohura, daamara giirranni yannara (gore, gore) yitanni Kaaliiqa konni barri daafira iillishinonsaha galattanno, amuwunna seennu qole ilil ilili yaanni iibbishanno.
Wocawaaro 15 (Wohemeya /cerqoosi/ yeirdi may) (ወኸመያ /ጨርቆስ/ የእርድ ማይ)
Guraagete daga qara gede Masqalu ayyaana ayirrissanno barri konneeti. Konne barra annuwate loosi xawe leellannoha ikkanna;mittu mittunku maatete miilla lamenna sase ikkitanni soorroonni booto woy hando gorritanno barrati. Konne barra maala labbaahu minira eessi gedensaanni buuru giddo cuuanno; sufeno banxannita Guragete kitifo loonse intanni.
Wocawaaro (16 Yabaanda isaati / gurzete isaati) (ያባንዳ እሳት/ የጉርዝ እሳት)
Kuni barri Masqalunniha qara daamara duunne giiranni barra ikkanna; amma`note dana uddiranno. Wedellunna seennu huuccattote minira hadhe budu sirba sirbitanno barraati. (Adabina) yinanni amma`note amuraate harunsine daamara giirranni barraati. Wedellu sirbu baychinni qae higganno woyte hawarro yannara qara ikkino damera qae qaete giirranni. Daamara giirranni budu sirba sirbinanni, anganni; konni gedensaanni baalunku mine mine ha`re qixxeessinoonni sagale (xaba) kitifo ittanno.
Wocawaaro 17 (niqi bari /yekesel mayi) (ንቅ ባር/ የከሠል ማይ)
Hawarro 12 saatenni hanafe mittu ollii giddo galtanno iddirete miilla daamara giirroonni baycho gamba yite qaalu gondooro e`atenni haaro olluu yooaancho doodhitannonna albi yooaanchi ledo uduunne saaysate amuraate harinsanni; haaro miila ikkate xa`mono shiqqeenna borreessinanni barraati.
Wocawaaro 18 (Yefiiqomay) (የፊቃቆማይ)
Seennu babbaxxitino kirrenni gombe qixxeessinanni uduunne seesunniha qixxeessate kaa`lannonsaha ciikke xinqa hanafanno barra ikkanna;olluu olluunni seennu budu sirba sirbanni cikke buuyyonniha xinqanno.
Wocawaaro 17 (kayise 23 geeshsha yejeweje/yejeweche) /የጀወጀ/ የጀወቸ/
Kuni barri, balluwu ballo xa`manno yannaati. Seennu amuwaho dananchu buuro annuwate barineexanna cira amadde, galtensa kayinni goco amadde hadhanno. Konni amuraati aana iltino qaaqquulle maasi`nanni yanna ikkanna, xaphoomunni balluwinsa insa ayirrissanno yanna ikkitanno.
Budu Masqalu godo`le (Adabina) /አዳብና/
Adabiina Masqalu ayyaani ledo amadame Wocawaaro 16na birra 5tu geeshsha babbaxxitino dikkote baycho huuccattote minnanna wedellu ledo budu sirba sirbinanni yanna ikkitanno. Konni amuraaati aana babbaxxino korkaatinni xeertidhe keeshshitino daga, fiixu firu, ledo lophinohu xaade godo`lanno. Dooycho loosse sirbitanno. Quqquxantinori ledo sirbunni yanna saayissanno. Konni amuraati aana labballu seenne galte ikkitanno beetto doodhitanno.
Labbaahu sirbaho fulino wedelli seenni mereero wodanasi baxissino beetto aana loomete afansha aatenni woy olatenni galte ikkitanno beetto budu garinni huucci`ranno. “Adabiinu” budinni sirbinanni sirbi mereero mitte labballu callootu kubbitanni godo`litanno godo`leno no.
Xaphoomunni, Guraagete daga Masqalu yannara harinsanni budu loossa Zoonete jawa turizimete lophoranna jirote kaima ikkino. Zoonete kalqete dona assine borreessinoonni Xiyyu kinnanna Gibe booni gobboomu paarke, albiti dhaggenniti gedaamenna masgiidda hattono biiffannoti baattote ofolla noo zooneeti.
Guraagete daga ayyaanu yannara ikko wole barra zoone dagge daa’’attara bobbakkanno daga woy wosinna adhite danchu amuraatinni wosinsidhanno dagaati. Konnira, tenne zoone budenna Masqalu ayyaanna ayirrinsanni amuraate hattono turizimete baychuwa daa’’ata hasiissanno. Masqalu ayyaani amma`note amuraatinni sae budunnino jawa baycho uynanni ayyaanaati. Hawalle iillishi’ne!
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Wocawaaro 10, 2016 M.D
