Abbay way ikko kofatto lainohunni xiinxallo assatenninna yekkeeramatenni qeechisi luphiimaho. Ilame lophinohu albihu Kambaatu Awuraajji Yaayyama yaamamanno qooxeessira Zegisho yaamamanno addi baseraati. Umi dirimi rososi Kambaatahonna Wolayitta Sooddote harunsino. Layinki dirimi rososi kayinni Addis Ababahonna Ambo Guder yaamamannowa harunsino.
Techoohu Gaazeexinke wosinchi Addis Ababu Yuniversite rosiisaanchonna Abbay way hajo xiinxallaanchooti. Yaiqoob Arsaano (Dr).
Yaiqoob Arsaano (Dr.) umi digiresi Addis Ababu Yuniversitenni Poletiku Sayinsenna Kalqoomu Xaadooshshinni; layinki digiresi Afriku Kalqoomu Hajonna Poletiku Sayinse rosi golinni Ameerikaho ‘’OHIO’’ Yuniversitenni hattono sayikki digiresi kayinni Zuuriki Yuniversitenni Nayli Lagi hajo lainohunni harunse maassamino. 1973M.D hanafe poletiku sayinsenna kalqoomu xaadooshshi rosu handaarinni Addis Ababu Yuniversitera rosiisatenni, xiinxallotenna amaalatenni owatanni afamanno.
Wosinchinke Afriku, Iisiyunna Awuropu Yuniversitubba wayinna dagoomu xiinxallo miilanna Itophiyu massagaanchooti. Alliyyenna Wodiidi Ahigure xiinxallo Soojjaati Afriki handaari amaalaanchonna boordete murrichano ikke owaatino.
Wosinchinke Abbay Laginna handaarunni babbaxxitino xiinxallubbanna amaale hattono rosiisatenni afansha afi’rinohanna luphiima beeqqo assinoha ikkanna; baxxinohunni, Haaroo’mate kofo Abayi Lagi ledo amadisiisaminohunni baca xiinxallote loosisinni egennaminoho. Wosinchinke ledo assinoommo keeshsho aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Itophiyu sa’u muli barrubba giddo Abbay Kofo shoolki doyicho waa wonshate amuraate hooddise Gibitsete Gobbaydi hajo ministirchi Itophiyu kalqoomu seera agarinokki garinni waa wonshitino yaanni xawisinoti qaangannite; Itophiyu konne assasenni kalqoomu seera diagartino yine hendanni?
Yaiqoob (Dr.):- Gibitsete gobbaydi hajora calla loosanno yinoonnihu kalqoomu seeri dino. Noo seeri Itophiyahono ikko woloottu Abbayi laayyo gobbuwara yine fushshinoonniho. Ikkinohura, Gibitsennihu gobbaydi hajo ministirchi kulanno sumimme Itophiyunna Sudaane Gibitseno lede Awuropu kiiro 2015 garinni malaatissinohu ‘’Declaration of Principle’’ yinanni sanadeeti. Tenne sanade giddonni kulannohu isira injaannosi quwa haseeti. Ikkollana, hatti sanade ninkerano lowonta horo afidhino quwubba amaddinote.
Kuri giddonni Bayiriidi Haaroo’mate kofatto waa wonshate amuraati ijaarshu ledo gumullanniho yitannoti kullannite. Konni garinniiti umi doyichonni hananfe shoolki doyicho geeshsha waa wonshate dandiinoonnihu.
Woluno, Haaroo’mate kofatto waa horoonsi’rate gari taalo ikkinonna wolootta gobbuwa gawajjannokki garinni wonshinona yaannoho. Anfinte gede Itophiyu konne waa latissanniiti noohu. Kuni kayinni qoossoseeti. Korkaatuno, waa latisa latishshu loosi’yara jawa waaga afi’rino yite yawo adhite umisenni diizayne qixxeessitenna baajeette gaante mixotenni loosiissanni nooho. Konne assitanno yannara woloottu gobbuwa gawajjantannokki garinni luphiima qoropho assatenniiti. Diizayineno ikkoto loosi ugari leellishannohu konneeti.
Konne buuxisiisate xeerto ha’ra hasiissukkinni umikki doyicho waa wonshate amuraati Gibitse gawajjanna dila’noommo. Layinkinna sayikki doyichonnino hattonni digawajjantino. Gawajjammoommo yitanno bissa heedhurono gawajjamansara shiqishshino taje woy shiqishshara dandiitannori dinonsa. Roorenkanni horaameeyyete ikkinnina.
Abbay kofora waa wonshatenni laayyote gobbuwara kalaqantanni keeshshitinoti lolahu dano ajishate ragaanni hattono way diro wo’ma garunni du’namanno gede kaa’linonsa. Laayyote gobbuwa mixidhe, ajuuja amaddenna diizayne qixxeessite loossara dandiitinokkihaati Itophiyu loossanni horaameeyye assitanninsa noohu. Gobbuwa Itophiyaho kaa’lo assitinori dino. Ikkinohura, kofattote waa wonsha insa gawajjitannota dikkitino. Kofattote waa wonsha kalqoomu seera sa’inota ikkitukkinni danchu garinni harinsanni hee’noonnihanna qoossonsa xiiwannokkiho.
Konnira, Gibitsennihu Gobbaydi Hajo ministirchi Itophiyu Abbayi kofattora waa wonshate amuraati kalqoomu seera diagarinoho yaannohu isi callu afinohunna wolu afinokki seeri hee’riro coyi’ro ikkinnina sumimmete garinni ikkiro waa wonsha ho’lannori dino.
Bakkalcho:- Awuropu kiiro 2015 garinni Abbayi kofatto lainohunni sasente gobbuwa massagaano malaatissino sumimme may hajo aana illachishshinote?
Yaiqoob (Dr):- Gobbuwate mereero assinoonni taqqate xawishshi sumimme giddo noo bixxillubba la’nummoro tonne quwa amaddinote. Kuri tonnenti quwubba aana la’neeti harinsho aate malaatinsoonnihu. Lawishshaho, umikki bixxille, Itophiyu haaroo’mate kofo lede waa horoonsi’rate gari wolootta laayyote gobbuwa gawajjannokkinna taalo ikkino garinni ikka noosita leellishanno. Tinino kalqoomu hedo amaddinotenna Halantino Mootimmuwa sumimme giddo nooho. Konnira wolootta gobbuwano danna tayisse sa’anno lagga lainohunni wolootta gobbuwano sumuu yitanno hedo ikkasenni worroonnite.
Itophiyu latishsha harisidhanno woyte woloottu gobbuwano assitannonte gede waa gutunni horoonsidhanno gobbuwa gawajjantannokki gede qoropha nooseta worroonni. Itophiyu tenne kofatto ijaarate mixidhunna diizayne qixxeessitu yannara hattono fushshitino diizayne garinni ijaarshu looso hanaffe harissanni noohu sumimmete worroonni taqqa harunsiteeti.
Baxxinohunni, waa wonshinannihu jawa xeena gananno yannaraati. Kunino hawadi yannara ikkinohura deerru deerrunkunni hattono diru dirunkunni qarru nookkiha gumulamanni keeshshino. Konni garinni, woloottu laayyote gobbuwa aana luphiima gawajjo iillitukkinni waa wonshinanni dangoonni. Konni ragaanni, Gibitseno ikkito woloottu Abbayi laayyo gobbuwa gawajjantino ikkito dino. Kuni kofattote loosinna waa wonshate gari keeraancho ikkasi buuxisiisinoho. Tini harinsho kayinni yininte gede kalqoomu seeranna taqqa sa’inota ikkitukkinni seeru garinni loonsanni hee’noonnite.
Anfinte gede Abbayi kofattora waa wonshinannihu ijaarshu loosi loosamanni hee’reennanniiti. Tini harinshono taqqate sumimme giddo noo quwira worroonni garinniiti. Konni garinni Itophiyu umi doyicho waa wonshitinohu ijaarshu deerra lossitu gedensoonniiti. Layinkihuno lawanno garinni ijaarshu looso luphi assini gedensoonniiti. Sayikki doyicho waa wonshitinohu ijaarshu deerra leddu gedensoonni ikkanna; ijaarshu diru dirunkunni lexxanni ha’rano woyte waa wonshate amuraateno qoteho harinsanniha ikkinohura shoolki doyichono konni garinniiti gumulloonnihu.
Tini harinsho leellishshannohu Itophiyu Abbay kofattora mitte yannanni waa wonshi’ra nooe yitinokkitaati. Roorenkanni hawadi yannara way lowohunni wo’me afamannohura yanna agarte woloottu laayyote gobbuwa gawajjantannokki garinniiti wonshidhinohu.
Sumimme malaatinsi woyteno kofattote ijaarshi loosi waa wonshinanni gari sufanno garinni hattono ho’linannikki garinni qorophotenni hasaambenna yekkeero assineeti.
Bakkalcho:- Itophiyu aantetenni harissannohu waa wonshate amuraate lainohunni worroonni ragi maati?
Yaiqoob (Dr.):- Albillichono ikkiro kofattote ijaarshi loosi wo’munni wo’ma mucci yee gumulameenna amandoonni mixo garinni 74 biliyoone kiyuubike meetire waa amadda geeshsha Itophiyu hanaffino garinni suffannohalla ikkanno. Ikkinohura, kofattote waa wonshate amuraate ho’litannoti hiitti harinshono dino. Umihunni, Itophiyu loossanni noohu wolootta gawajjannokkinna taalo ikkino garinniiti. Layinkihunni, waa wonshate harinsho kofattote ijaarshinni ledo qoteho harinsanni hee’noonniho. Ikkinohura, ijaarshu loosino ikko waa wonshate gari deerru deerrunkunni gumullanni hee’nonniha ikkasi garaho.
Gibitse kayinni way ajinke yitanno gara buunxi woyte xaa geeshsha shoole doyichonni kofattote waa wonshinoonni; konni garinni xaa geeshsha mitturino gawajjinonsare ikkasi buuxisiisanno taje shiqisha didandiitino. Hee’ransarano didandaanno. Korkaatuno, kofattote ijaarshi qorophotenni loosamanniiti konni deerrira iillinohu. Aantanno yannarano kofattote waa amandannihu hananfoonni garinniiti.
Bakkalcho:- Itophiyu kalqoomu seera sa’ukkinni sa’ino yine su’ma huna umisenni insa widoonni seera sa’’a dikkitannoyya?
Yaiqoob (Dr.):- Itophiyu kofattote waa wonshate ragaanni kalqoomu seera sa’ino yaa umesi kaphoho. Gibitsennihu Gobbaydi Hajo ministirchi callu afino seera ikkiro ikkinnina, ninke malaatinsoommohu danna tayisse sa’anno lagga latisate sumimme lainohunni isi yaannoti horontanni digaraho. Konnira ledoteno, ministirchu yaatto garahonso digaraho yaannohu buuxono ikko yekkeero hasiisannoha dikkino.
Bakkalcho:- Gibitsete widoonni togo yaa Itophiyu amaddinoha Abbayi waa latisate harinsho aana kalaqqanno xiiwo heedhannoni?
Yaiqoob (Dr.):- Togo yaansa uminsara poletika harisi’rate ikkinnina Itophiyu amaddino latishsha gufisannoha dikkino. Miteekke poletiku sokka Gibitsete dagara ikkanna; insarano;’’ Kuneeti ninke sammi diyinoommo; Itophiyu Abbayi kofattosera waa wonshitannokki gede gargarranni hee’noommo; Gibitsenniha ikkino waa agarranni hee’noommo’’ yitanno sokka rosantinota dagansara saysate horoonsidhino doogooti yee hedeemmo. Konni ragaanni dagansa ammansiissanno yitanno qaalla doorte horoonsi’ransaati ikkinnina hajo gara ikkiteenna dikkino.
Wole ragaanni, tini yaattonsa rosantinotenna duuchanka woyte yitanni keeshshitinote. Gibitsete mannooti techo1no labbanno yaattonsalla leddanni afantannoha ikkanna; duucha woyte togoo hedo kayisa dibagisannonsa.
Bakkalcho:- Shoolki doycho waa wonshate amuraate hoodise xaa geeshsha Sudaane yitinori dino; konne hiittoonni laitto? Sudaane sammi yaase Itophiyu amaddinohu halale ikkasi buuxisiisannoho yite hedatto?
Yaiqoob (Dr.):- Anfinte gede xaa yannara Sudaanennihu keeru akati quuxxote aana nooho. Qarru giddo nooho. Sudaane tenne yannara gaancete giddo noota ikkasenni illachise gobbasera kalaqamino qarri aanaati. Sudaane xaa yannara xaadinose gaanci qarru giddo tuga hoogeemmesero muli barrubba kawa Gibitse kaphunni dudubbanni noore adhite ledose dudubbannonkanni. Konni kaiminni, Sudaane sammi yaase Itophiya irkisseeti yaate didandiinanni. Qoleno Gibitse yitannore adha giwatenniiti yaa didandiinanni. Hajo huwattino daafiraati yaateno didandiinanni.
Xaphi assine la’nanni woyte kayinni umihunni, Sudaane sumimmete aana worreenna malaatissinoha dikkinoho. Layinkihunni, Itophiyu Gibitsete ledo kofattote waa wonshate amuraate lainohunni yekkeerantanno yannara Gibitsete ledo halante noota ikkasenni xaa yannara giddoydi gaanci xaada hoogeemmesero tenne hajo aana Gibitsetenni baxxitanno yine dihendanni.
Bakkalcho:- Abbayi kofattora waa wonshate amuraati shoolunni lamalu diri geeshsa yanna adhara dandaannota kullanni; muli barrubba giddo harinsoonnihu shoolki doycho waa wonshate amuraati kayinni goofimarchu yannara ikkasi Xaphoomu ministirchi xawisanna maciishshinoonnina tenne hedo aana ati mayyaatto?
Yaiqoob (Dr):- Tenne affinori Xaphoomu ministirchanna hajo togo yinona yitu bissaati. Anfinte gede kofattote loosino ikko waa wonshate harinsho xawinsoonni garinni gumulantinota dikkitino. Siviilete loosi xibbuunni 93% iillinoha ikkanna; Koorichu kofatto ijaarshi loosi gumulamihu kayinni keeshshino. Wolootta gattino loossa loosantanni no. Kofattote hojja ledate loosi qara loosooti. Kuni loosi kayinni digoofino. Aananno dirinni kofattote hojja lexxitanno woyte ledotenni wolenta doyicho waa wonshinanniha ikkanno. Hakkiinnino lexxanni ha’ranno woytenna loosu wo’munni wo’ma gumulamanno woyte jeefote yannara waa wonshinanniha ikkanno.
Miteekke kayinni yinoonnihu konni gedensaanni waa wonshinanni woyte iimaanni du’namanni dileellanno yaannoha xawisate ikkara dandaanno. Togo yaa waa wonshinanna du’namanni la’’ate hajo hasiissannota ikka hooggara dandiitanno. Mannu kayinni way wo’mino yaa iimaanni du’nama la’’ate yee hedannoha ikkiro baxxinore leellishate hedatenni ikkara dandaanno.
Konni gobbaanni kayinni balaxe xawisummonte gede kofatto ijaarantanninna waa wonshinanna xa noo deerrira iillitino. Konni gedensaanni waa wonshate harinsho gumulantannohu 74 biliyoone kiyuubike meetire waa amada dandaanno woyteeti. Ikkinohura, Xaphoomu ministirchi kofattote waa wonshate loosi konni deerrira uurrino; woy waa wonshate amuraati jeefote yannaraati yiinnoha dilawannoe. Yaanno korkaatino nooha dilawannoe.
Anfinte gede Xaphoomu ministirchi kofattote ijaarshi harinsho barru barrunkunni harunsanno. Ikkinohura, jeefote yannaraati yaa koni gedensaanni kofattote waa diwonshinanni yitanno hedo dilawannoe. Xawishshu hedono tenne dilabbannoe. Shoolki doycho waa wonshini yannara xawisino gara lainohunni kayinni amaalaanosi ledo sumuu yiino garinni xawisinohura hajo buuxxe la’inori xawissanno yitano hedo nooe.
Xaa geeshsha kofatto amaddino yine kulloonnihu way bikki 42 biliyoone kiyubike meetire meddi yinoho. Kuni kayinni mitte doyichonni ikkikkinni yanna yannantenni gumulloonni waa wonshate amuraatinniiti. Ninke anfoommohu konni garinniiti; albillichono wo’manninna lexxanni harannoha ikkasiiti.
Bakkalcho:- Haaroo’mate kofatto ledo amadisiisaminohunni aananno hasaawanna yekkeero harinsannihu Addis Ababaho ikkinota kulloonni; sa’u yannara Gibitsete harinsoonni yekkeerote bare aana kaajjado hedubba ka’eenna duu’ne yekkeerammoonni gara xawisinke?
Yaiqoob (Dr.):- Gibitsete harinsoonni yekkeerote bare aana ani dinoommonkanni. Basete noommokki daafira hasaawanna yekkeero hiittoonni harinsi yitannota kulate didandeemmo. Ikkollana, Itophiyu widoonni xaa geeshsha ani afummo geeshsha Gibitsete widoonni daggara dandiitannota hiittenne xiiwono sumimme malaatinse diegenninoonni; dimalaatinsannino. Abbay waa horoonsi’rate gara lainohunni Gibitse fajjishiishi’nanni loosate lawanno garinni malaatissenke yinannire Itophiyu konni albaannino diadhitino; albillichono adhitannokki hedooti.
Gibitsete widoonni yekkeerantannori konni ragaanni daggannoha ikkiro hiittenne barerano Itophiyu ragaanni adhamooshshe diafidhanno. Miteekke Gibitsete harinsoonni barera kaajjado yekkeero noorono insa hedo adhannohu dino. Itophiyu ragaanni duuchanka woyte gobbate qoosso ayirrisiisate harinsho heedhanno; Gibitse kayinni konne kaajjado yekkeero gede adhitara dandiitanno.
Bakkalcho:- Gibitse xa amaddino uurrinshise garinni yekkeerantanni ha’rase ledannoseri no? konni gedensaannina agarrani harinsho hiittoota ikkitara dandiitanno yaatto?
Yaiqoob (Dr.):- Gibitse xaa geeshsha loossannori hee’riro hasiisannosekkire baala xa’mitanninna coyidhanni keeshshitino. Lawannoreno yekkeeramatenninna sayikki bissara tenne hajo la’enke yaatenni hattono Itophiyu su’ma hunatenni kalqoomu seera sa’ino yaatenni higgannokkite. Tenne harinshose qara dipilomaasete loosi gede assite loossannohura harinshose toltoseno hooggono rossino harinshosenni higgannota dikkitino.
Ninke kayinni agarranninkeha uminke looso halaalaanchonna taalo ikkino garinni loosa noonke. Sumuu assitannonke harinsho aana Gibitse sumuu yitannoha ikkiro ninkeno sumuu yineemmo. Konni gobbaanni kayinni Itophiyu horose, qoossosenna loososeno Gibitse fajjitannose gede sayisse uytannoha dikkanno. Konne ayino assannoha dikkanno.
Bakkalcho:- Mashalaqqe aatenni duucha yannara halamattonke daafira wodaninni galateemmo.
Yaiqoob (Dr.):- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Wocawaaro 10, 2016 M.D
