Kalqe hembeelsino diilallote gadi soorrora malu haqqe kaasate. Anje rosaanchu hee’re Joogiraafete rosiisaanchi xa’minoe xa’monna hedeweelcho xa’meennae dawaroommo dawaro giddo’yanni ba’annokkire buqqee’yara suuqqinoe. Joogiraafete rosiisaanchi baattote hoshooshamanna diilallote gadi soorrore rosiise kai gedensaanni hedeweelcho “What is erosion” yee xa’minoe.. Engiliizete afiinninna Amaaru afiinni karse rosiisannonkehura xa’mo hedeweelcho ikkiteennae; “Erosion is the Meshershering of Afer” yaatenni dawaroommo.
Xa’monna dawaro’ya macciishshitino rosaanono rosiisaanchuno oso’litinono, hagiidhino. Hattenne yannara saaloommo ikkinniina baatto hoshooshannore korkaatunninna kaimunni amadisiise rosiisinoe rosi giddo’yara no. Techo baattote hoshooshamare ikkikkinni xa’phoomunni diilallote akati soorro agawate Itophiyu haanju haruminni adhitino jawaata qaafore kayisate hasi’reeti. Baattono hoshooshantannohu haqqu dolamanna dolloonnni basera riqiwa hoogatenni ikkinota kayinni deammoonke. Diilallote akatino kalqe danote tugannohanna bidhachishinoha ikkanni dayino.
Kuni qarri kalqete daga babbaxxitino shetto aana tuganni no; aaneteteno dagganno ilama addi addi jifora reqeccaabbanno gede assara dandaannota mashalaqqubba hala`ladunni leellishshanni no. Qarru duuchunku aleenni techo barrinni baca mitiimmubba giddoonni sa“ate gadachantanni afantanno Afriku dagara bushinoha ikkannota ammannanni.
Itophiyu daganna mootimma tenne kalqoomitte qarra; gobboomu deerrinni gargadgate babbaxxitino wo`naalshubba assa hanaffunkunni dirra kiirantino. Konninnino borreessiissanni noo seyoo kalqoomu afamishsha tirfate gobbaanni gobbate gede afisiissanni noo horono luphiimu garinni lexxitanni daggino.
Konni giddonni sa`u shoole dirrara keeshshinohu umi doycho haanju harumi amuraati mittoho. Konni amuraatinni gobbate gede 25 biliyoone chigginyubba kaansoonni. Mittu barrinni 350 miliyoone chigginyubba kaasatennino haaro dhagge borreessatenni; kalqoomu riikoorde hiiqqa dandiinoonni. Kunino dhagge loosa budese assidhino dagankera ledote biinfille guggushshino.
Diilallote gadi soorro kalqoomu yaaddo ikkitino tenne yannanni gumulamanni noohu haanju harumi amuraati Itophiyunna dagase kalqete luphi yite leeltanno gede assino; handaarunni borreessiissanni no seyoono batinyu wodana xuriirinohonna wo`naalshu deerrinnino luphi yino afamishsha uyinanni hee`noonni gobboomu seyoo ikkino.
Sa“i dirinni 2015 M.D xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) layinki gafa haanju harumi amuraate umi diro ella 1/2015 M.D “Ga`a techo kaanso” yaanno massagote hedonni Affaarete qoqqowira hanafisiisino; yannate 6.5 biliyoone chigginyubba kaasate mixo amande xawinsoonnitano qaangannite.
Konni amuraatinni; maaja 10/2015 M.D harinsoonni chigginye kaasate qixxaawonni gobbate gede konni alba angankera noota mittu barrinni 350 miliyoone chigginye kaasannita kalqoomu kibrewosene 566 miliyoone widooge woyyeessinoonni. Mixote aleennino 7.5 biliyoone chigginyubba kaasa dandiinoonni. Konninnino dhaggete aana loosa dandiissanno gobboomu millimillo kalaqanna gumaame assa dandiinoonni.
Haanju harumi bacu ragi horo sinqisi’rinoho. Diilallote gadi soorro gargadhatenni sa`ne; sagalete gidinni meessa dandaate hananfoommo gobboomitte wo`naalora jawaata wolqa ikkannota ammannannihu; haanju harumi amuraati; qansootaho ledote eotenna loosu bue ikkanni no. Aanteteno kalqoomu deerrinni gobba karboonete hidhonni tiro noose eo heedhannose gede dandiisannota ammannanni.
Konninni saeno; haanju harumi tenne ilamanni sae dagganno ilamara woyyitino gobba tareessate hananfoommo beeraawe millimillora jawa dhuka ikkannoho. Baxxinohunni dagganno ilamara injiitannonna agarantino gobba ragisate heerannosi duuchu handaari horo afuunni sae illatenni leellanni no halaaleeti.
Anfinte gede ninke Itophiyu daga sannate harinsho giddo tatta`annokkinna shaangitannokki dhagge ayiddeeti. Tenne dhaggubba duduwi sannate noo ilama qaagatenni sae, aantanno ilamara beeraawete ayirrinyi bue ikkansa xawu fajooti.
Haanju harumi amuraatino tini ilama bero dhagge loosse sa`ino annuwi ooso ikkansa buuxisannoha; dhagge loossannota ikkansa leellishannoho. Gobbasita ga`a kaayyo mu`ranno, dagganno ilamara dancha safo tugannohanna yanna keereensannoha dhaggete harinsho giddo jawa bayicho uyinanni loosooti.
Adiwaho gumulantinoti sharrote dhagge techo geeshsha Itophiyu daga wolaphonsara assitino harinsho kulatenni sae aantanno ilama wolaphonsanna bayirroonyensa kisiissannokki gede assitino. Abbay kofattonnino Itophiyu daga uminsa kaayyo uminsanni murate hasattonsa woowancho ikkinota kalqe maala`lissino murciraanchimmanni loosunni leellishshino.
Diilallote gadi soorro kalqe yaachishanni noo tenne yannanni gobbate gede gumullanni hee`noommohu haanju harumi amuraatino; hundi ilama gede tini ilamano baxxino garinni hunkiisenni borreessitanni noo; kalqoomu afamishshisino xaa geeshsha gotti yite macciishshantanno dhaggeeti. Tenne dhagge roore seyoonni sufusano tenne ilamara jawa yawooti! Haanju harumi baatto hoshooshaamatenni,gordu quficho qahannokki gede assatenni, xagicho,saga’linanni laalo,borreessinanni dafitaranna ronsanni maxaafa qixxeessatenna konni shiimu qoolira borreesse gudeemmokki horo amadinoha ikkasinni; aantete gattino layinki gafi haanju harumi malaate gafa gansiisate duuchunku qeechanke fula hasiissanno. Kaansoonnitano awuunto!
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Wocawaaro 10, 2016 M.D
