Umi damuume batinye yanna umisenni xisso ikkantenni roore wole xisso xawishshaati.
Baca umu damuumete danubba heedhurono baalunku mittu badooshshi noonsa. Kunino xisso hoodisansaati.
Mitu mitu umi xissonni calla uurritannoha ikkanna wolootu qole looqqi assanna tushshiisha labbinore hoodissanno.
Umu damuume batinye yanna gawajjo noose; shotu garinni gargadha dandiinanni coyeeti.
Umu damuumera kaimu korkaata:-
• Agatto /Alkoole:- baxxinohunni duume woyine
• Goxichu soorrama /Goxichu hoonge
• Yaaddonna labbeemmeri heedhu`nero xissote kaimu korkaatta ikkitara dandiitanno.
• Hedeweelcho ikkitino sayinesete infekishiine
• Surrete giddo mundeete gea
• Surrete giddo mundeete boombe ruukka / duurama/ hala`la kalaqanturo
• Surrete giddo kalaqantino muje
• Kaarbon monoksayidi hadhaawanni:- lawishshaho kasalete wiliile
• Du`namaanote anjenni /dihaydireeshin/
• Hinkote qarri
• Maccate infekishiinenna labbeemmere kaysa dandiinanni
Xagissanno ogeeyye ma`la hasiissannohu mamooteeti? Umu damuume istirookete gedenna haxo amada labbino lowo geeshsha gawajjitanno woy luphiima ikkino fayyimmate qarra abbitara dandiitannohura xissuwate malaate ikkara dandaanno.
Ikkinohurano, heeshsho`nenni affine egentinoonnikkiti damuumete macciishshamme, hedeweelcho dagginonna luphiima damuumete dani heedhu`nero aantanno malaatta umu damuume ledo amadisiisante kalaqantu`nero qarqari`nera afantanno hedeweelchote xisso xagissanno uurrinshuwara harotenni ha’ra hasiissanno`ne.Mitte lamala ale keeshshituro,
– Ga`labbi assitanno xagga adhineennano woyyaambe hoogguronna roore iibbabbitanni hadhuro,
– Umi yanna ayirritanno damuume macciishshanturo /baxxinohunni ontaawo ale diro ikki`nero/,
– Konni alba xissanno garinni baxxinoha
ikkiro, – Xisso loosikkinni gifissannota ikkituro, lawishshaho looso loosate dandiisannokki xisso macciishshantuhero,
– Umu damuume gobbaanni babbaxxitino xissote malaatta lawishshaho…
• Sanote giddonni fultanno daadaancho, buusano
• Meessaneete hawa
• Mannu hasaawannore huwata hooganna sarraaqa
• Luphiima iibbabbo
• Mitto widoonni noo bisu kifile jalli yaa
• Goowu wirri yaa giwate qarri
• La’’ate qarri
• Coyi`rate qarri
• Qaafate qarri
• Looqqi assanna tushiisha labbino malaatta leeltu`nero rakkine Hospitaale maratenni ogeeyye amaa`la hasiissanno`ne.
Ga`labbi assate…
• Ikkado goxicho afira
Mittu mittunku hashshinni ikkado goxicho afi’ra dandaate ikkinnina bikku aleenni ikkino goxicho goxa dino`ne. Aye woyteno ikkiro goxichoho ma`na sa`inanninna soodanno woyte ka`inanni saate mitte ikka noose.
• Fooliishsho assi’ranna boohaara:-
Macciishantanno`ne damuume Migreyin yinannita ikkituro dandaami`ne bikkinni cancu nookkiwanna tunsitino kifilera fooliishshidhineemmero doorranni.
Bakkalcho Wocawaaro 3, 2016 M.D
