Itophiyaho noose yinanni kalqete dhaggenni bareedda atileetooti giddo mittu maccahu seedu xeertinyi nugusichi Qananiisi Baqqaliho. Memetenni kayse xawu dodanshote heewo geeshsha dhaggeenfantanni dandooshe leellishino.
Ikkollana,kuni macca atileetichi muli yanna kawa haammata heewo aana leellanni dino. Qananiisi saiha 2015 M.D harinsoonni Budapestte kalqete shaampiyooni jeefisami gedensaanni, atleetootu gobbansara higgu yannara, Itophiya riqibbino atileetooti ledo afamatenni jawaattanno gede assa saino.
Heewo harunse uyno hedonni, “ikkadu gumi afamino” konni guminni addintanni tashshi yiinoe. Baxxinohunni Maratoonetenna tonnu kumi meetire seennutenni afamino gumi lowontanni tashshi assinoe. “La’nummonte gede jawaata heewo assinoonite giddo togoo gumi afamasinni lowontanni hagiidhoommo” yiino.
Ikkirono, mite mite daga agadhitanno heewo aana gumu daa hogasinni jawa gede macciishaminosi. “Gadu anjenni, tekiniikete soronninna dhuku anjenni gumu daynokkita huwateemmo” yiino. Mite mite heewo dhuku heerennanni guma abba hoongoonni xeertinyi noo. Guma abba hoongoonni xeertinyi aana albillicho atileetootu tii”i anna seekkine loosatenni qoleno ikkado qajeelsha aatenni heewote giddora e’anno gede assatenni hattono, heewisamaano atileetooti laafa midaado badatenni amaalatenni woyyaabbanno gede assiniro danchu gumi daanno yee ammanannota coy’rino.
Qananiisi memete heewo aana dhageenfantanni dandoonna guma abbino. Isi 5 kuminna 10 kumi meetirernni albisaancho ikke keeshshino. Konni xeertinyi aana tenne yannara gumu ajanni daynoti gaabbissannosita Atlileetichu Qananiisi coyrino. Korkaatuno yaanno Atileetichu Qananiisi, “ gumu daa hooginohu dandooshshu noo heewisamaano hooggeenna dikkino
Ikkirono, mitte hinge ikkadda atileetoota afi’ra didandiinanni. Kayinni, jawaante loonsiro gumu daannota xawisino. “Lophitanni noo wedella pirojektete amande qajeelshshiniro ikkadu gumi daanno” yiino. Sai kalqete shaampiyooniranna Olompiikete baxxinohu Hayile Gebresillaasehunni, Qananiisi Baqqalihunninna Sileshi Sihini ledo harinsoonni gaamotenni afi’noonni meedaliyi Itophiyu daga wodani giddonni diba”anno.
Xa noo atileetooti albi atileetooti gedeere dikkitino. Konni aana jawaata ikkitino atileetooti gaamotenni loosse guma abbitanno. Kunino umosi dandiino ikkadimma xa’manno. Lawishshaho, ninkenna Ugaandu atileetooti mereero noo ikkadimmate deerri baxxanno. Konnira jawaata looso loosa xa’manno.
Ikkollana, roorrimmanna gobbate ayrrinye wirro qola dandiitanno atileetoota laashsha gadado ikkitanno. konnira, heewisamaano atileetooti jawaatte loosatenni qeeltinonte gede, ninke atileetootino hixamanyite loosa hasiissannonsa.
Tenne yannara laashshinanni hee’noonni ispoortete qodho baxxinohunni caammu ranke ledatenni xiqqeessa ikkitino yanna ledatenni qeechu noonsare ikkansanni atileetootu ikkadimma woyyeessa dandiitanno.
Konninni irkisante hattono jawaatte loossuro gumaamma ikkitanno. Adhantinonke jawimmano qolsiisa dandiinanni yee hedosi worino. Konni ledo amadisiinse atlileetootu qixxaawo mmuleenni Qananiisi gedee kalqete macca atleetooti irko wo’manka woyte hasiissannoti xawoho. Daanno diri Olompiike ikkasinni, 2015 M.D gedee laanfe wirro leda dihasiissanno.
Konni daafira macca atileetootiwiinni haammata coyee agarranni. Konnira, “Ani duuchanka woyte gade, egenno’ya lede amaaleemmo gede Federeshiine koyishsha assiyinoe”yiino Atileetichu Qananisi. Qananiisi lede, “ Gadenna egenni’’ya lede amaalatenni sae, atileetootu qajeeltannonna millimmo assitsnno xawi geeshsha maratenni jawaachisheemmonsa.
Dagoomittete xaadooshshi yannarano hattonni gade’ya beehanni keeshshoommo” yiino. Wo’manka woyte ayileetootu badheenni noommo, qeecha’yano fulanni noommo yiino. Wole widoonni, “Atileetootu atileetootu qajeeltannonna millimmo assitanno memete xawo ijaaratennino irko assanni noommo.
Sulultu qarqarira meme ijaaratenni haammata ikkitino atileetooti horaameeyye ikkitanni no. Konne assanni noommohu mito widoonni atileetoota irkisate qoleno baxxannoe daga hagiirsiisateti”yiino. “Daddallu widira hige womaashsha afirate milli yuummorono, ispoortete widoonni gobbate danchu gumi daanno gedeno loosanni noommo” yiino.
Wiinamu saate yanna yannatenni borreessantanni noo daafira. Ikkollana, “anino heewo diuurrisoommo. Kibirewosene hiiqqate gatinoha lame lipheessa woyyeessate lekka’ya dhibbi qarrisinoe. Xaano ikkiro wo’naalsha’ya sufeemmo. Ani hiiqqa hoogummorono, gobba’ya atileetoota irkisatenni kibirewosene Itophiya qolsiisate danduummo geeshsha looseemmo” yee huwachishino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Wocawaaro 3, 2016 M.D
